Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit, oqaaseqaataa Kalaallit Nunaanni pinerluffigineqarsimasunut siunnersuisarfimmik pilersitsinissamut Folketingimi aalajangiiffigisassatut siunnersuutip ulloq 6. februaari 2024 siullermeerneqarmat.
(Oqalugiarnermi oqaatsit atorneqartut atuupput)
Oqaaseqarsinnaagama qujanaq.
Oqaaseqartartunut siullermik oqalugiaataannut pitsaasunut qujarusuppunga.
Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi pinerluuteqartoq tunngavigalugu sivisuumik ingerlatsisimavugut. Pinerluttup pinerluttullu inuttut atugarisaasa isiginiarneqarnissaat amerlasuutigut aalajangiisuusarsimapput. Pinerlussimasut inuiaqatigiinnut akuuleqqinnissaat sulissutigissallugu soorunami pingaaruteqarpoq, kisianni tamatumani pinerlineqarsimasut tunulliunneqanngisaannassapput.
Inuiaqatigiittut ukkatarisarput pinerlineqarsimasuniinnerusariaqarpoq, taakkumi kingunerlutsitsisunik pinerluffigineqarsimapput. Imaanngilaq aappaata isiginiarneqarnera aappaanik tunutsinerussasoq, kisianni ajoraluartumik pinerlineqarsimasunik qanigisaanillu ukkataqarneq annikitsuinnaasimavoq piffissanngorporlu tamatuma allanngortinneqarnissaa.
Inuit Ataqatigiit pinerlineqarsimasut illersorpaat. Taamaammat Kalaallit Nunaanni pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfiliornissamik aalajangiinissamik siunnersuuteqarpunga. Tamatumunnga atatillugu unneqqarillunga oqassaanga Kalaallit Nunaanni pinerlineqarsimasut qanigisaasalu Danmarkimi pinerlineqarsimasut qanigisaasalu ukiuni 25-ni sinneqartuni tapersersorneqartarnerisa siunnersorneqartarnerisalu assingannik pineqartarnissaannik Naalakkersuisut kimigiisertariaqarnerat eqqumiigigakku. Pinerlineqarsimasoq Tasiilami Holstebromiluunniit najugaqaraluarpalluunnit assigiimmik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsivoq.
Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsineq Danmarkip akisussaaffigimmagu Danmarkimilu naalakkersuisut naalagaaffeqatigiinni assigiinnik malitassaqartariaqarneranik anguniagaqarmata puigussanngilarput. Kalaallit Nunaanni pisariaqartinneqartunik isumaginnittumik inatsiseqarnikkut ullutsinnut naapertuuttumik ingerlalluartumillu atugassaqartitsinissap qulakkeerneqarnissaanut pisariaqartinneqartunik Danmarkimi naalakkersuisut iliuuseqarnissaannut pisussaatitsivoq. Kalaallit Nunaannilu pinerlineqarsimasunut siunnersuiveqarnissaanik pisariaqartitsineq annertoqimmat takusinnaavarput.
Kalaallit Nunaat kusanartorsuuvoq, kisianni inuiaqatigiit allat tamarmik assigalugit nakuusernernik, innarliinernik imminullu toqunnernik aamma ajornartorsiuteqarpugut. Annertuallaarneralu ilumoorpoq – pinerlunnernut imminullu toqunnernut tunngatillugit. Inunnut navianaatilimmik pinerlunnerit pinerlunnerit tamakkiisut affaasa sinneraat kiisalu imminut toqunnerit, nakuusernerit kinguaassiuutitigullu pinerlunnerit Danmarkimut sanilliullugit arfinileriaammik amerlanerupput. Kisitsisit alianarput mumisinniarlugillu ullut tamaasa sulivugut aaqqiissutissallugu ilagaat pinerlineqarsimasunut tapersersuineq ikiuinerlu.
Ataatsimik pinerluttoqarsimaneri tamaasa pinerluffigineqartoq ataasiinnaanani amerlasuujusarput. Toqqaannartumik pinerluffigineqartoq soorunami taannaavoq pinerlunnermit kingunerluutit iliuuseqarfiginissaannut tapersersorneqarnissamik ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsisoq, kisianni ilutigitillugu anaanaasoq, qatanngutaasoq, ikinngutaasoq pinerluffigineqartup misigisimasaanik itisuumik aamma sunnertissimasarput. Asasamik sooq taamannak qisuariarnerat paasinissaanut ikiorneqartariaqarput iluarsiartornissamullu qanoq pitsaanerpaamik ikiuussinnaanerminnut siunnersorneqartariaqarlutik.
Inuiaqatigiittut pinerlunnermik akuersaannginnitsinnik ersarissumik takutitsinissarput kiisalu pinerlineqartut qanigisaasalu kisimiinnginnerannik, inuiaqatigiilli ikiuinissamut ataatsimoornerannik takutitsiviginissarput aalajangiisuupput. Nakuuserfigineqarsimasunut, innarlerneqarsimasunut allatigulluunniit kingunerlutsitsisunik misigisaqarsimasunut tapersersuisinnaasumik ikiuisinnaasumillu pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfeqalernikkut ilaatigut takutissavarput. Inummut ataatsimut aningaasaliinerinnaanngilaq, kisiannili inuiaqatitsinnut tamarmiusunut innuttaasullu atugarissaarnerannut aningaasaliinerulluni.
Pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfiup Kalaallit Nunaanni innuttaasunit sumiluunniit najugaqaraluarpata tamanit tikikkuminartuunissaa naammattumillu piginnaasalinnit misigeqatiginnillutik ilisimaarinnillutillu ikiuisinnaasunik siunnersuisinnaasunillu sulisoqarnissaata qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Pinerlineqarsimasut pisariaqartinneqartumik ikiorneqarnissaat siunnersorneqarnissaallu qulakkeerneqassaaq, tamatumanilu pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfiup, eqqartuussiveqarnerup oqartussallu sinnerisa akornanni suleqatigiilluartoqarnissaa pisariaqarpoq.
Danmarkimi pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfik kajumissutsimik tunniusimallutik sulisunit inuttaqarpoq. Kalaallit Nunaanni assingusumik aaqqissuussisoqarsinnaanersoq qularnarpoq, kaajumissutsimimmi sulisut amerlavallaanngillat. Kalaallit Nunaannili pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfeqarnissaata pisariaqartinnera allanngortinneqarsinnaanngilaq taamaattumillu pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu Danmark akisussaavoq.
Kalaallit Nunaanni pinerlineqarsimasut qanigisaasalu Danmarkimisut ilumut ikiorneqarsinnaanissaat siunnersorneqarsinnaanissaallu pillugu assigiinngitsunik tassa isumaqartoqarsinnaanngilaq. Kalaallit Nunaanni pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfimmik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu suliassaqarfimmik akisussaasoq Justitsministeria sukkanerpaaq atorlugu pilersaarusiussasoq isumaqarpunga.
