Folketingimi inaarutaasumik oqallinneq ulloq 29. maaji 2024
Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit
Oqalugiarnermi oqaatigineqartut atuupput
Ungasinngitsukkut kalaallit ilinniartut 50-init amerlanerusut Marienborgimi katersuutsippavut. Inuusuttut pikkorissut nunatsinni pisariaqartitavut. Sapaatit akunnerisa marlussuit matuma siorna Future of Greenlandimik taallugu inuusuttunut ataatsimeersuarpugut, tassani Canadamut Alaskamullu attaveqarnerup eqqarsaatitigut atassuserneqarnissaat pillugu saqqummiussillunga.
Inuusuttunik siunissatsinnik, siunissami aalajangiisartussanik oqaloqateqarnerni taakkunani marlunni assigiissutigaat, taakkununnga apeqqutigigakku Kalaallit Nunaata siunissarigaannik oqaluttuunneqarsimanersut. Inuusuttuni amerlanerpaat tamanna tusarsimavaat. Kalaallit Nunaata Siunissai. Inuiaqatigiit ingerlateqqissavasi. Inuusuttuuninnit tamanna eqqaamavara, pingaarnertullu eqqaamasara tassaavoq tatisimaneqartutut misigineq.
Meeqqat atuarfianni, ilinniarnertuunngorniarfimmi imaluunniit Ilisimatusarfimmi naammassinermi oqariartuut takkuttarpoq. Ilissi tigusissaasi. Oqaatigineqarneranilu toqqaannartumik oqaatiginagu oqaatigineqarpoq inuiaqatigiit pitsaanerusut ilissi pilersissagassiuk. Uanga taamannak tusaavara. Inuusuttuunermi tamanna tatisinertut ippoq.
Nunarsuarmi pinnernersaagunartumik inukitsunnguullunilu isorartunersaasumiit aggersuunera ukiut ingerlaneranni pingaartissinnaalersimavara. Ima pisinnaatinneqartigaagut allaat imaaliallaannaq sunniuteqarsinnaalluta. Allanngueqataasinnaalluta.
Arlaat iliuuseqartariaqarpoq
Oqaluttuarisaanitsinni naligiinngitsumik pissaaneqarfiusimanera malunniuteqarpoq. Nunasiaataasimaneq ullutsinni inuiaqatigiinni. Malunniutillu ilagaat ukiumoortumik tapisisarneq ilaanni sinnassaataasarmat utaqqiinnalersitsisumik.
Naammagittaalliorneq sunniuteqarsinnaannginnermut tunngasimassaaq. Soriarsinnaanngitsutut misiginermut. Suliaqarluni oqallinnerni inuillu akornanni oqallinnerni inerniliunneqartoq tusakkajuttarpara: ”Arlaat iliuuseqartariaqarpoq”. Kisianni arlaat kinaava iliuusissarlu suua? Immaqa illit uangalu tassaapput arlaat. Immaqa uanga pilersitsissaanga. Uanga iliuuseqassaanga.
Inuiaqatigiit ataqatigiissunik sinaakkutaqalernissaat qinikkatut immikkut akisussaaffigigipput ilisimavara. Oqartarpunga Kalaallit Nunaat pillugu Folketingimi iliuuserisinnaasavut marluusut. Inatsisinik allanngueqataasinnaavugut aningaasanillu qulakkeerinnilluta. Pingaartumik ineriartortitsinermut suliniutinut.
Ilutigitillugu suliassaqarfiit 32-t isumagisaraavut, siumut ingerlasoqarnissaa annertuumik pisussaaffigalutigu. Naalakkersuisut, nammineq naalakkersuisuvut, annertusiartuinnartumik sammiviliisut suleqatigaavut ulluinnarni sulinitsinni tapersersorlugillu sullissinnaallugit.
Inatsisinik atuutsitsineq suli ineriartorpoq
Suliassaqarfiit ilaat akisussaaffigisarput tassaavoq inatsisinik atuutsitsinermut suliassaqarfik.
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut piffissami sivitsortumi sakkortunerpaamik pineqaatissiisarnerup ukiunit qulinit 16-inut sivitsorneqarnissaa piumasarineqarsimavoq. Naalakkersuisut taamaammat pineqaatissiinerit sivisussusaasa innuttaasullu inatsisitigut pisinnaatitaaffinnik innarlerneqartutut misigisarnerisa akornanni ataqatigiinneq pillugu ilisimatuussutsikkut misissuisitsipput. Misissuineq aappaagu saqqummiunneqassaaq Kalaallit Nunaannilu innuttaasut eqqartuussiveqarnerup qanoq ittuunissaanik kissaateqarnerannik takutitsissalluni.
Eqqartuussissuserisut siunnersuisoqatigiivi, Advokatrådet, Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuuneq pillugu nalunaarusiamik nutaamik saqqummiusseqqammerput.
Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup tamarmiusup pitsanngorsarneqarnissaa innersuussutigaat. Kalaallit Nunaanni amerlanerusut inatsisitigut paasisimasaqalernissaannut ilinniartissavavut. Eqqartuussivinni eqqartuussisut paarilluassavavut pitsaanerusumillu ilinniagaqarnissaat aningaasarsiaqarnissaallu qulakkeerlugu. Eqqartuussivinni eqqartuussisut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermi qitiupput taakkulu unnerluussisut illersuisullu peqatigalugit eqqartuussiveqarnermi inatsisitigut isumannaatsuunissamik qularnaveeqqusiisussaallutik.
Eqqartuussissuserisut siunnersuisoqatigiivi 2016-imi assingusumik nalunaarusiaqarput, Folketingimilu ilaasortatut, taamani Kalaallit Nunaannik sinniisuusimasutut tulluusimaarutigaara, inatsisinik atuutsitsineq 2016-imiilli ersarissumik pitsanngoriaateqarsimasoq Eqqartuussissuserisut siunnersuisoqatigiivinit nassuerutigineqarmat. Aalajangiisumik pitsanngoriaat inatsisinik atuutsitsinermut aningaasat I aamma II atorlugit qulakkiikkavut.
Politiini, Pinerluttunik Isumaginnittoqarfimmi, Nunatsinni Illersuisuuneq eqqartuussivinnilu sulisuvut pikkorissut qujassuteqarfigerusuppakka. Inatsisinik atuutsitsinermi atorfinni qitiusuni atajuarnerup annertummat qujanaqaaq aalajangiisuulluinnarlunilu.
Ataatsimilli ernumagisaqarpunga, tassalu inatsisinik atuutsitsinermik ineriartortitsinermi Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup salliunneqarnissaa pillugu Folketingimit, pingaartumillu kalaallit ilaasortaatitaannit Naalakkersuisuniillu Danmarkimi naalakkersuisunut tatisinissaq pisariaqartinneqarmat. Inatsisinik atuutsitsinermik ineriartortitsinermi IA-mit aningaasatigut qulakkeerneqarsimasut suliniut taamaammat malunnaateqarput.
Danmarkimi naalakkersuisut tamatumani suliniarnerusariaqarput, soorlu politeeqarnermi pinerluttunillu isumagittoqarnermi isumaqatigiissutini takusinnaalersimagipput. Inuiaqatigiinni ineriartornerup sinneranut Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup pingaaruteqarluinnartumik ineriartortinneqarnissaata patajaallisarnissaa aalajangiisuuvoq.
Inuusuttut siunissaraavut
Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarfimmi nutaajusumi inuusuttut 22-t ungasinngitsumi pulaarpakka. Angutit aqqaneq marluk arnallu qulit. Tamarmik Kangerlussuarmi ilinniarfittaami ingerlatsinissamut naleqquttutut nalilerneqarsimasut. IA-mit isumassarsiatoqarput taamak iluatsilluartigimmat tulluusimaarutigaara.
Inuusuttut siunissaraavut. Inuusuttulli akisussaaffik kisimiillutik tigumminngilaat. Inuusuttut akisussaaffimmik tigusippata tatineqartutut misiginnginnissaannut, akerlianilli suliassat ullumi aallartissimasatta inerisaqqinnissaat nuannerunartuunissaannut Folketingimiittugut pisussaaffigilluinnarparput. Tamatta nammaqatigiippugut.
Ukioq manna suleqatigiinnermut qujanaq.
Qujanaq.
