Siorna Inuit Ataqatigiit imannak qisuariaateqarnerput: “Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat”, ukioq manna Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaatimini ilanngummagu iluarisimaarparput. Aamma nuannaarutigaarput inunnik isumaginninnerup pitsanngorsarnissaa immikkut anguniagarisimasatsitut salliunneqarlunilu oqariartuutigineqarmat.
Ukioq 2016 pisoqarfiusimaqisoq qaangiuppoq. Inuit Ataqatigiinnut ukioq 2016 immikkut pisoqarfiuvoq, Naalakkersuisuni issiatitaqaqqilersimavugut, tungaviusumik inatsisiliornissaq kiisami Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartunik akuerineqarluni suliarineqartussanngorpoq, nunaqqatigut isumassortariallit qaninnerusumik pitsaanerusumillu suleqatigilernissaat siunertaralugu Inunnik Isumaginninnikkut aqutsisoqarfimmik pilersitsisoqarpoq, suliassat isumalluarnartut tamanilli kivitsiseqataasoqarnissaanik pisariaqartitsisut.
Isumaqarpugullu inatsisartuni amerlanerussuteqarluarluta aalajangiisinnaalersimagaluartugut pingaaruteqartoq inuit tamat oqartussaaqataanerat aamma ikinnerussutillit naqisimanagit isumaat tusaallugit oqallinnikkullu naaperiaassuteqartuarnikkut suliat ingerlanneqartassasut. Sulianilu tamani suleqataasut, innuttaasut allallu susassaqartut tusarniarneqartuaqqaartarnissaat qulakkeerneqartassasoq oqariartuutigerusupparput. Pingaartumillu Nunatta nunanut allanut avammut oqariartuuteqartarnermini.
Inuit Ataqatigiit neriuppugut Nunatsinni innuttaasut tamarmik juullip ullui nuannersumik eqqissinartumillu atorluarsimassagisi ukiullu ingerlanerani angorusutasi, pitsaaninngortikkusutasi peqataaffigerusutasilu amerlanerpaat naammassisimallugit misigisimassasusi. Ukiumut nutaamut iserluarsimanissaarsi kissaatigalugu qilanaarpugut 2017-mi peqatigalusi politikkikkut suliatsinnik nangitsinissatsinnut.
Angallannikkut pissutit pitsangortinneqarlik aamma illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu.
Angallanneq eqqarsaatigalugu nutaatut pisussat ilagaat illoqarfiit annerit mittarfeqarnikkut annertusaaffigineqarnissaat angallannerup pitsaanerulerneranik kinguneqarniartussamik. Inuit Ataqatigiit kissaatitta annersaraat illoqarfinnut mikinerusunut nunaqarfinnullu angallannikkut pitsangorsaanissaq suliassani salliit ilagissagaat, ingammillu ukiuunerani angallanneq kipiluttunaqimmat illoqarfiillu mikinerusut inuutissarsiornikkut piorsaanissami angallannikut pissutsit pitsaanerusut pisariaqartilluinnarmatigit.
Inuutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu nukittorsaaneq nunap inuisa nammineerlutik kivissinnaasaat malinnaaffigisinnaasaallu pisariaqartipparput.
Nunami namminersortungorusuttumi inukittunguusumilu aningaasarsiornikkut kivitsisinnaaneq nalilersuilluarnikkut ingerlanneqartariaqarpoq. Pisuussutigut uumassusillit isumatusaartumik atussavagut naleqarnerulersitsinissarlu nunatta iluani suli annertunerusumik aallunneqarluni ineriartortinneqarnissa suliassaraarput annertooq. Nuannaarutigarput Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqaaseqarnermini erseqqissarmagu nunatta pisuussutai uumassusillit piujuannartitsinermik pingartitsineq tungavigalugu aqunneqassasut erseqqissarmagu, tamanna pingaaruteqarluinnarpoq kingulissagummi pisuussutinik uumassusilinnik isumalluuteqartuaannarnissaat pingaartittuannassavarput qaqugorsuarmullu pisuussutitta uumassusillit aqunneqarluarlutik isumalluutaajuarnissaat pingaartitatta annersariassuaat.
Aatsitassarsiorneq eqqarsaatigalugu nunatta inuisa soqutigisaat namminnerlu pissarsissutigisinnaasaat siulliunneqarlik. Aatsitassarsiorfiit annertoorujussuit nunatta avataaniit inuppassuarnik tikisitsisariaqalernermik nassataqartussat nalilersorluarneqarlik. Nunarput inukittunguugami amerlasuukkartunik avataaniit tikisitsisariaqalernermik kingunilinnik siulliussissaguni annertoorsuarmik piareersagassaqarpoq, inuiattut ilisarnaatigut kulturikkut pingaartitagut, oqaatsigut allarpassuillu sukkasuumik sunnerneqarsinnaanerat nalilersuinitsinni ersarittuannartariaqarput, inuiattut kinaassuserput immikkuullarissuunerpullu sapaginnaveersaagassatta eriagisassattalu annersaraat.
Oqaatsigut sumiorpaluutigullu eriagitigit.
Nunat nunasiaasartut, issittumilu naggueqatitta akornanni oqaatsit sumiorpaluutillu sukkasuumik tammariartornerat eqqarsaatigalugu uagut kalaallisut oqaaseqarnerput nukittuumik ulloq manna tikillugu inissisimanera arlalippassuartigut ersiuteqarpoq.
Kalaallisut atuakkiorneq qangatut uummaaritsiginngikkaluarluni naggueqatitta akornanni pissutsinut naleqqiukkaanni nukittunipilussuarmik inissisimavoq, taalliornerit uummaarissumik kalaallisut ingerlanneqartarnerat nuannaarutissatta ilagaat, sumiorpaluutitta nukittuumik ersialaarnerat nukittoqqutitta ilagaat. Tamanna sumik pissuteqarnersoq eqqarsaatigilluagassaavoq, oqartoqartarpoq oqatsit nunatsinni atugaasut tullit qallunaatuujunerat patsisaaqataasoq qallunaatut oqaasillit tuluttut oqaasilinnik ikinnerungaarmata oqaatsigut ulloq manna tikillugu innarlerpallaaratik illersorneqarlutillu atorneqarneranut pissutaaqataasoq, tamannalumi assortoruminaappoq akilinermi naggueqatitta akornanni inuttut oqaasillit sumiorpaluutillu tammariartornerat sukkanerummat patsisaatinneqartarmallu tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiini tulliutinneqarnerat.
Taamaammat kalaallisut oqaaseqarnitta sumiorpaluutsillu sukkasuumik tammariartulinginnissaat pingartinneqarluni nalilersuilluartoqarnissaa kissaatigarput.
Nunatta illersornissakkut qanoq inissisimanera oqallisigissallugu pisariaqarpoq.
Nunarput nunat allat namminersortuusut assigalugit namminersortunngorusuppoq tamannalu pisussaaffippassuarnik aamma nassataqartussaavoq, tamakkununnga ilaalluinnarpoq nunatta nunarujussuusup illersorneqarnissaannut tunngasut. Manna tikillugu illersorneqarnissamut tungasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani isumagineqartarput aningaasartuutitigut nassatarisartagai ersarissumik inuiaqatigiit akornanni ilisimaneqaratik pasilliutigineqaannartarlutilli aamma Naalakkersuinukkut suliaqartut akornanni. Tamanna qaangertariaqalerparput akiisorsineq uppernarsaatissanik tukussutissaqangitsoq qimaamillugu siunissami qanoq Kalaallit Nunatta illersornissakkut inissisimanissarput inuiaat akornanni oqallisigisariaqarparput. Pingaaruteqarporli pingaartittuarsimasatta qitiutittuaannarnissaa tassalu nunarput eqqissinissamut suliniuteqartunut ilaajuarnissaa qulakkeertuassallugu.
Qanortoq 2017-mi ataqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlariaqqikkisa.
2017-imi apriilip aallartinnerani kommunimut qinersinissamut qilanaarpugut angusaqarluarsinnaasunillu sassartitsinissamut qilanaarpugut. Kommunitsinni, illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu oqartussaaqataanerup pitsanngorsarnissaanut tamattaalluta peqataanissatsinnut qilanaarpugut.
Qanortoq 2017 innuttaaqatitta sutigut tamatigut atukkamikkut naligiinnerusumik atugaqalernissaanut suliffittut atorneqarili.
Inuit Ataqatigiinniit nunaqqativut tamaasa ukiortaami pilluaqquavut, qanortoq ukioq 2017 peqqinnermik pilluarnermilllu tamanut nassataqarili. Qanortoq aamma ukioq 2017 nunarsuarmiooqatigiinni eqqissinermik nassataqarli. Ataatsimoorluta suliassaqaqaagut, ataatsimoorutta angusassavut amerlaqaat.
Ane Hansen
Inuit Ataqatigiit
Politikkikkut oqaaseqartartoq
