“Inuit nunagaat – pigissavaat qaqugumut”, Nipilersoqartigiinni Sumekkunni taalliortup erinniortullu taama ersaritsigisumik oqaatigaat.
Kalaallit Nunaat qaqagumulluunniit tununiagaanngilaq aamma allanut tunniunneqanngisaannassaaq. Kalaallimmi pigaat, kingulissatta nunasaat.
Nunannguatsinni ukiorpassuarni toqqissilluta eqqissinermillu pingaartitsilluta inuusimavugut. Nunami peqqarniissinnaaqalunilu kusanarluinnartumi. Nunat ikinngutivut ilumoorfigalugit nalitullu isigalugit piuarsimalluta. Assinganillu taakkunannga pineqarnissarput kissaatigiuarsimallugu.
Maannali piffissami sivitsortumi nunap ikinngutitta ataqqinngilluinnarluta tatisimavaatigut. Nunat, iligiit akornanni siuttutta, ikinngutitut illersortitullu isigisimasatta ilumoorfigiuarsimasatta taamak pivaatigut. Pissusilersuutaat akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq.
Ullut tatisimaneqarfivut inuiaqatigiinni nalorninermik misigissuserpassuarnik sakkortuunik peqarfiupput. Nunap asasap taamak ataqqinninngitsigisumik tigoriaannartullu pineqarnerani, meeqqaniit utoqqarnut aammalumi nunatta avataani inuiaat assigiinngitsut amerlasuut sunnerneqarput. Inuit Ataqatigiinniillu nunaqqatigut tamassi paasilluarpatsigit, killissaalu tikillugu nunatsinni nammineq siunissatsinnut aalajangiisinnaanitta qulakkeernissaa, minnerunngitsumillu toqqissilluta nunatsinniittuarsinnaanerput sulissutigiuassavarput.
Ataatsimoorneq tassani avaqqussinnaanngilarput. Nunatta Erfalasuttalu piujuarnissaat illersortuassavarput.
Inuit Ataqatigiinnimi Danskiorusunngilagut, Amerikamioorusunngilagut, Kalaaliuvugut!.
Oqartussaaqataaneq, kiffaanngissuseqarneq, pisinnaatitaaffiit pisussaaffiliineri inuiaqatigiinnillu peqataatitsineq toqqammavigaarput.
Nunatut nammineerluta napatissinnaalernissarput, aningaasatiguuppat, politikkikkuuppallu anguniagaraarput.
Nunanik allanik suleqateqarusuttuuvugut, taamaattorli suleqateqassagutta suleqatigisatta nunami maani inatsisit inooriaaserlu ataqqillugit malittariaqarpaat.
Kalaallit Nunaat:
Nunarsuarmi annertuumik mingutseriffigineqartuartumi uagut maani nunami minguissuseq pingaartillugu inuuvugut, imeq, imartarput, nuna, silaannaq, pinngortitarsuaq taakkuuupput inuussutigisagut taarserneqarsinnaanngitsut, qanorluunniimmii aningaasat amerlatigisut pigaluarutigit nunami mingutserneqarsimasumi peqqinnartumik inuusoqarsinnaanngilaq.
Nunap pinngortitap tunniussinnaasaanik piniapilulluta sippuiniartuungilagut, inuussuteqartuuvugut pisariaqartitagut kisiisa pissarsiariniartarlugit.
Inuiaat pinngortitamut atalluinnarluta inuuvugut, aningaasanik tamanna taarserneqarsinnaanngilaq.
Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu:
1953-mi Naalagaaffimmut ilanngunnitsigut kingornalu 1979-mi Namminersornerulernikkut Naalagaaffeqatigiinneq qinersimavarput. Namminersorneq pillugu inatsit 2009-imi atuutilerpoq. Namminersorneq pillugu inatsit aqqutigalugu pisinnaatitaaffeqarpugut, inuiaat taasinermikkut akuerisimasaanik. Oqartussaaqataatinneqarsimanerput aalijangeeqataasimanerput ersippoq.
Taamaattorli Naalagaaffeqatigiinnerput kusanartuinnarnik oqaluttuassartaqanngilaq, pissutsit taamanikkut ilungersunartunik aqqusaagaqarfiusimasut ukiuni makkunani ammasumik suliarineqarneri paaseqatigiiffiusinnaasumik, isumakkeerfigeqatigiiffiusinnaasumillu ingerlanneqalereernerat nalunngilarput. Inuit Ataqatigiit tassani suleqataalluarlutalu piumasaqarluartarpugut. Ikilersorneqarsimanitsinni mamisaanissamut Danskit pisussaaffeqarnerat ilisimavarput, suleqataallutillu ikinik mamisaaqataanissaanut sakkortuumik matumuunakkut piumasaqarfigeqqippagut.
Naalagaaffiup pissuserisimasai eqqunngitsut inuit pisinnaatitaaffiinnik uniuvisut akuerinngilluinnarpagut. Suleqatigiinnikkulli paaseqatigiiffiusinnaasunik ingerlariaqqiffiusinnaasunillu ujartuinerup ingerlarsornera iluarisimaarparput, imaanngitsoq pineqarsimanerput akuerigipput.
Sulili suliassaqaqaluta nalunngilluinnarparput. Danskit naalagaaffeqatigitillugit suliassat naligiinnerunissamut, inuiaqatigiittullu immikkoortitaannginnissatsinnut, tunngasut annertuumik suleqatigiissutigisariaqarpagut, tassungalu uagut Kalaallit qanoq suleqatigiilluarsinnaanerput angusaqarluarsinnaasutsitinnut aalijangiisorujussuusaaq.
Partiit qinikkalluunniit ataasiakkaat kisimiillutik nunami maani oqartussaanerup annertusartuarnissaanik akisussaafeqaratillu pisinnaatitaannginnerat erseqqissagassaavoq, nunatsinni qanoq ingerlanissarput pisinnaatitaaffiit aqqutigalugit kiffaanngissuseqarneq ataqqinassusilimmik ingerlanneratigut anguniagaqaqatigiinneq allunneqartariaqarpoq.
Avissaartuuffigut aallaavigivallaarnagit ataatsimoorfigisinnaasagulli aallaavigilluinnarlugit ingerlasariaqarpugut. Kivitseqatigiittariaqarpugut, aqqutissarlu inuiattut akuerisinnaasarput pilliuteqarfigisariaqakkatinnik peqassappat isumaqatigiissutigisinnaasarput, ersarissumik nalorninaatsumillu isumaqatigiissutaasariaqarpoq.
Aap naalagaaffeqatigiilluta aaqqiagiinngissuteqarsinnaasarpugut, taakkuli uagut nammineq nalagaaffeqatigullu akornatsinni aaqqiiviginissaat sulissutigaarput, ataqqeqatigiinnikkut tamanna sakkortusisamik ingerlanneqartariaqarpoq.
Inatsit atuuttut qaangernagit sulisariaqarpugut, Namminersorneq pillugu inatsimmi §21-imut tunngatillugu inatsisartut aalijangigaat malillugit sulineq ingerlavoq, inatsisartullu allatut aalijangertinnagit allanngortinneqarsinnaanngilaq, soorlu inatsit atuuttut tamarmik taamak pineqassasut, nunaavugummi tamat oqartussaaqataanerannik ataqqinnillutalu suleriaaseqartut tamanna eriagilluinnagassaavoq.
Puigornagu: ullumikkut aaliangikkagut tassaasussaapput kingulissatta nunatsinilu innuttaasut kiffaanngissuseqarlutik ingerlatsinissaminnut aamma aqqutissaat.
Naalagaafiit peqatigiit:
Inuiaqatigiit assigiinngitsut akornini ataqqeqatigiinneq, nunap killeqarfiinnik ataqqinninneq, ernumatitsinnginnissamik eqqisseqatigiinnissamillu attatiinnarneqarnissaannik malitassaqarpoq.
Inuiaqatigiit akornini ikinngutinnersumik inussiarnersumik pissuseqaqatigiinnissaq, inuiaqatigiit akornanni assigiinngitsut akunnerminni saqitsaassutigisaminnik toqqissisimasumik oqaloqatigiinnikkut pissuserissaarnikkut aaqqiagiinngissutaasunik aniguiniartarnissaat, nalagaaffiit akunnerminni imminnut akuliuffigisannginnissaat, naalakkersuinikkut kiffaanngissuseqarneq pingaartinneqarluni, pissaanerlu atorneqarani inniimigineqassasoq, sakkulersorluni pissaanermik atuisoqassanngitsoq, isumaqatigiissutaasimasut iluatsinnarlutillu attattuarneqartariaqarput.
Naalagaaffissuit suleqatiigiiffianni diplomati atorlugu sulinermi ataqqinninneq piusarpoq, iligiit akornanni ataqqeqatigiiffiusarpoq. Tamakku tamarmik isumaarullugit USA-mi præsidentiusup iligisaminut taama iliuuseqarnera naalagaaffiit suleqatigeeriaasiinut innarliivoq navianartorsiortitsillunilu. Naalagaaffinnut USA-p tungaanut nikussaartunut tapersersuisunullu qujavugut, taamaattorli oqaatigilarput; suli erloqinarumiikkatta tapersersorneqarnissarput suli pisariaqartipparput.
Nunap inoqqaajuvugut:
Kalaallit inuiaat tassaapput nunap inoqqaavisut inuiattut akuerisaasut, nunap inoqqaavisa pinngortitarsuarmik naligiimmik inooqateqarsinnaanermik ilinniarluarsimasut, silap pissusaanik aqunneqartut – Avataangiisiminnut ataqqinnillutik tulluussarsimasut. Tulluussarsinnaagamik maaniittuartut, inuiaat allat tikikkaluarlutik aallaqqiinnartartut uagut maaniippugut, aamma maanissalluta qinigaraarput.
Nunarsuarmi nunap inoqqaajusut nunani pissaanilissuarnit innuttaqqortuuniit ataqqineqarnerat annikitsuararsuuvoq, inoqqaajusummi nunagisaasa pisuussutaat annissorneqarnerat innuttaasunut iluaqusiivallaanngitsut atugarineqarput.
Oqaluttuarisaanermi inuuneq tamanna Kalaallit Nunaata aamma aqqusaatallassimavaa, maannakkulli nunatsinni inuiaqatigiit Kalaallit tassaavugut annertuumik oqartussaaffeqartut, akisussaaffeqartut, kiffaanngissuseqartut namminneq inatsisiliorsinnaanermut, nammineq angerlarsimaffiup iluani aqutsisinnaanermut, pisinnaatitaaffitta pingaarutillit ilagaat, nammineq nunatsinni ineriartorneq qanoq ittoq allaavigalugu nunatta ineriartortinnissaanik pisinnaatitaaffeqaratta.
Taamaammat nunarsuarmioqatigut qinnuigaagut ulluinnarni namminneq ataasiakkaarlutik inooriaatsiminni minguinnerusumik atuipilunnginnerusumillu, inuunerminnik ingerlatseqqullugit, kingulissatsinnimi nunarsuaq manna attartugariinnarparput.
Mannattaaq iluatsillugu naggueqatigut inuit piffimmi ilungersunartorsiorfiusumi tapersersuinerannut qujavugut. Naggueqatigiit nunaat, Inuit Nunaat pissaanilinnik immeraassutiginneqanngisaannassaaq.
Siooratinneqarnerput:
USA-p præsident-iata nunarput pigissallugu oqaluppoq, qanorluuniiit nuannarigutigu nuannarinngikkutiguluuniit apeqqutaatinnagu. Annertuumik annaasassaqarpugut, mianersoqqissaarfissaqarpugut, nunatta nunaannartut tiguinnariatut isigineqarluni ulluni makkunani pivoq.
Arajutsisimanngilarpullu nunap nunatsinnik qanorluunniit iliornikkut tigusiniartut, nunami iluanni qanoq maanna eqqissiviilliornerit annertutigineri, uagut tamaatut ingerlaneq atugarineqanngilarput, aamma taamak ingerlatsisoqalinngisaanarnissaanik sulissuteqartuartussaavugut, tamat oqartussaaqataanerat illersortuassavarput.
Pisinnaatitaaffipput akiginiagaanngilaq.
Anguniakkat:
Inuit Ataqatigiinni anguniarparput nunatta namminiilivinnissaa, aningaasatigut, politikkikkullu imminut napatissinnaalernissarput. Piffissarli tassunga killiffissarput siunissami qanittumi pisinnaarpasinngilaq. Suliassaqaqaagummi, oqartussaaffinnik nunatta iluaniit aqunneqalersussanik annertuunik suli tigusinissaminut piareersimanngilagut.
Namminiilivinnissarmi aatsaat anguneqarsinnaavoq inuiaqatigiit suleqatigiinnerisugut, partiit siunnerfeqaqatigiillutik suleqatigiinnerisigut, ataqqeqatigiinnerup aqqani oqaloqatigiilluarsinnaanerit pisinnaasariaqartut pisariaqartinneqarput, tassungalu suli killeqqajanngitsugut ersarippoq.
Kivitseqatigiinneq akisussaaqatigiinneq pisariaqarluinnarpoq. Atorfissaqartinngisagut tassaapput siorasaarisut, sorsunnerit, pissaaneqarniunnerit, oqartussaaffiiaanerit, eqqunngitsunillu paasissutissiisarnerit ajoraluartumik naliginnaaleraluttuinnartut.
Nunarujussuarmi innukitsunnguami najugaqarpugut siammasissumillu inoqarfeqartitserluta.
Nunarsuarmilu suliniaqatigiiffiit assigiinngisitaartut assersuutigalugu Nunat avannarliit siunnersuisoqatigiiffiannut , NATO-mut namminiussuseqarluta ilaasortaasinnaalernissarput anguniagassat ilamininnguariinnarpaat. Suleqatigiinneq inuiaqatigiinnut nunatsinnut iluaqutaasussaq anguniarlugu sulissuteqartuartariaqarpugut.
Suleqatigiinneq paaseqatigiiffissamik ujartuinermik annertuumik imalik aqqutissaavoq, akisussaaffeqaqatigiinneq aallunneqarli, akisussaaffillu pitsaasusilimmik kivinneqarlik, soorlu siulitta tamanna ingerlassimasaat inooriaaseq ataqqeqatigiilluni ingerlavik iluatinnartoq aamma ingerlajuartariaqartoq nangitseqqittussanut ingerlatsigu.
Tamannalu anguneqarsinnaaqqullugu maanna ilungersortariaqarpugut, aamma ataatsimoortariaqarpugut. Siunissatta nammineq aalajangiiffigisinnaanissaanut periarfissavut pisinnaatitaaffigullu, siulitta tunngavilersimasaat illersussallugit. Annaannginnissaat tamaviaarfigissallugu.
Nunarput tunniunneqassanngilaq. Isumatusaarluta pisariaqarpugut, uagut kinguaassattalu kiffaanngissuseq ingerlaarfipput sapangissanngilarput. Uagummiuna nunarput.
Soorluttaaq aallartikkama taallaq issuangara ima naasoq:
“Inuit nunagaat
Aqussavaat ataatsimut
Pigissavaat qaqugumut.”
Qujanaq.
