Allattut: Camilla Fabricius, MF (A) aamma Aaja Chemnitz, MF (IA)
Ukioq 2022-mi Inatsisartut aalajangiipput Kalaallit Nunaata Istanbulimi Isumaqatigiissut atuutsilissagaa, tassani naalagaaffiit ilaasortaasut pisussaaffilerneqarput nakuusernerit persuttaanerillu qanoq ikkaluartulluunniit pinerluttuliornertut isigineqalissasut, tassunga ilanngullugu tarnikkut nakuuserfigineqarneq. Tamanna pissutigalugu Folketingimi ulluni makkunani inatsisissamut siunnersuut Kalaallit Nunaanni pinerluttunik eqqartuussisarnermut inatsimmi immikkut tarnikkut nakuuserfigineqartarneq pillugu aalajangersagaq namminersortoq eqqunneqassasoq oqallisigineqarpoq. Aalajangersagaq assingusoq qallunaat pillaasarnermut inatsisaannut 2019-imi ikkunneqarpoq, taannalu ukioq manna siusinnerusukkut Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq, siunnersuullu amerlasuunit taperserneqarluni aalajangiiffigineqarpoq.
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni tarnikkut nakuuserfigineqartartut Danmarkimisullu ikiorserneqarnissamik periarfissaqanngillat. Inuiaqatigiit akornatsinni taamatut atugaqartut inuupput immikkut aarlerinartorsiortuusut. Tamanna pissutigalugu inatsisissamut siunnersuut eqqugaasimasunut inatsisillu atorlugit isumannaatsumiittutut misigisimanermut alloriarneruvoq pingaarutilik.
Tarnikkut nakuusertarneq timikkut nakuusertarnertulli ajoqutaasinnaatigaaq, uffa tamatigut ersitsumik malunniuteqartuaannartanngikkaluartoq. Taamaattumik immikkut namminersortumik pinerluttuliornertut isigineqarnissaa pingaaruteqarpoq, tamannalu aqqutigalugu inuiaqatigiinnut tusarliutissavarput inuiaqatigiittut innarliisarneq taamaattoq akuerisinnaanngikkipput. Neriuutigaarput taamatut namminersortumik aalajangersagaqarneq aqqutigalugu, eqqorneqarsimasimasartut amerlanerit misigisimasatik pillugit sassartalerumaartut, kinguneqarluarnerusussamillu eqqartuussissutigineqartalerumaartut. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuut Kalaallit Nunaanni tarnikkut nakuuserfiginartarsimasunut ajugaatitaanertut annertuutut isigisariaqarpoq. Taamaattoq aalajangersagaq kisimi atuutissanngilaq, Kalaallit Nunaanni aamma eqqornerlugaasimasunut siunnersuisarnissamut periarfissiisoqartariaqarpoq, eqqornerlunneqarsimasunut qanigisaannullu ikiuussinnaallutillu tapersiisinnaasunik.
Nalinginnaasumik pingaaruteqartorujussuuvoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimisulli piumasaqaatit uuttuutillu qaffasissut atorlugit suleriuseqassasoq piumasaqaatigissagutsigu – soorunami nunagisatta akornanni assigiinngissutaasartut ataqqillugit eqqumaffigalugillu.
Nuannaarutissaavortaaq ulluni makkunani takullugu inatsisissatut siunnersuut alla sammineqarmat, tassa den Nationale enhed for Særlig Kriminalitet (Nuna tamakkerlugu immikkut pinerluttoqarsimatillugu ingerlatsivik NSK) piginnaatinneqartalissasoq Kalaallit Nunaanni politiit Kalaallit Nunaanni pisimasut immikkut oqimaatsut nukinnillu atuiffiusussat sammineqartillugit ikiuussinnaalernissaat anguniarlugu. Soorlu aningaasatigut peqquserluttoqarsimatillugu, pinerlunnikkullu aningaasarsiat malunnarunnaarsarneqartarnerisigut ikiaroornartumillu aaqqissuussamik attaveqaqatigiittarlutik ingerlatsisut, tamakku Kalaallit Nunaanni innuttaasunut inuiaqatigiinnullu atugarissaarfiusunut annertuumik ajoqusiisarput.
Inuiaqatigiit pissusissamisoortumik ingerlassappata, Kalaallit Nunaata eqqartuussisoqarnikkut ineriartortinneqarnissaa naligiissitaanissaalu isumannaarneqartariaqarput. Ineriartornerup tamatuma innuttaasunit kalaallinit tapersersorneqarnissaa pingaaruteqarpoq, kalaallimmi tassaammata najugaqartuusut eqqartuussisoqarnikkullu qanoq ingerlaaseqarnissaq taakku nalilerluarsinnaaneruaat ilisimasaqarfigalugulu.
Inatsisissatut siunnersuutit uterfigeqqissagutsigit, marluulluta oqaatigisinnaavarput Folketingimi inatsisissatut siunnersuutit taakku akuerilersaaratsigit. Ilimagaarputtaaq siunnersuutit marluk taakku akuerineqassasut, taamatut Kalaallit Nunaanni eqartuussiveqarnermut tunngassutillit alloriarnerit pingaarutillit annikikkaluartut atorlugit ullutsinnut naleqqunneruleriartussapput – tamannalu siunissaq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit marlussuit akornatsinni pissutsinut nukittorsaataasussaapput.
