Arnanut unammillertuullutillu tunngavilersortuusunut qujanaq pilluaritsilu.
Ullumi, nunarsuatsinni arnat sorsuffittut ulluanni, eqqaamavavut ilungersuutissavut suli siunitsinni utaqqisut: Suliffeqarfinni naligiissitaaneq ilumoortoq, pisortat arnat amerlanerusut, timitta nammineq oqartussaaffiginera aamm Me Too-mi sammineqartut allat, sulilu anguniakkat aqqutaat takivoq – sorsuussutigisassavullu suli amerlapput.
Ullumikkulli ulloq aamma nalliuttorsiornerup ulloraa, sorsuutigisatta ajugaassutigisattalu nalliuttorsiutiginerinut, taakkualu inuiaqatigiinnut qanoq isumaqarsimanerinut. Assersuutigisinnaavara siunissamut sakkussatta pingaaruteqartup sorsuutigineqarnera: Ilinniartitaaneq.
Ukiut 130-it matuma siornarpiaatigut – tassa kinguaariit sisamat matuma siornatigut – arnat kinguaassiutaatigut nakorsap danskiusup Frans Howitz-ip atuakkiaq ” ”Bidrag til sundhedslære for kvinder” (arnat peqqissuunissaannut ilapittuutitut ilinniusiaq) saqqummersippaa. Tassanilu allappoq arnat universititini ilinnialertarnissaat meerartaarniartarnerannut akornusiisinnaasoq. Howitz isumaqarpoq arnat atuarlutik sivisuallaamik issiasarunik akuaminnut aap ingerlaartarnera akornusersinnaagaat. Piffissami taamanerpiaq tarnip nakorsaata, nunarsuatsinni ilisimaneqarluartup, Carl Jung-ip tunngavilersukkaminik oqaatigaa arnat ilisimatusartarnerat arnat kinaassusaannut ajorluinnartunik kinguneqarsinnaasoq, tassagooq ”arnat (angutinut) unammillertunngorlutillu oqalliseqataanerminni tunngavilersortalissammata”.
Aap, qujanartumillu tamanna pivoq! 1989-imi nunatsinni uagut Ilisimatusarfeqalerpugut. PhD-ngorniallu Ilisimatusarfimmut allatsissimasut 30-init amerlanerusut, amerlanersaat arnaapput.
Unammiuaartitsineq Paasivavut ungasinngitsukkut ingerlanneqarpoq. Katuallu inersuaani scenemiit ilisimatusakkanik saqqummiussillaqqinneqqusaattoqarmat – tassani tunngavilersorlugit saqqummiunneqarput ilisimatusakkat sooq taama pingaaruteqartigineri. Uatsinnut isiginnaartunut aliikkusersuutaalluarlumik. Aliikkusersuutaannaanngillalli allarpassuarnilli aamma imaqarput. Inuiaqatigiinnimi ajornartorsiutit ilisimatusartut saqqummiussaat tamatsinnut isumaqarluarlutilllu pingaaruteqartorujussuupput. Unnuk inna arnat scenemiittut arnanut inuusuttunut allanut nunatsinniittunut tamanut oqariartuuteqarput, ilisimatusarnerup ilisimatuujussutsillu siunisamut aqqutaaneranik. Tamanna pisariaqartipparput. Inuit qarasarissut, nunarput siunissamut ineriartortissavaat.
Ilinniagaqarneq – taamaatumillu aamma ilisimatusartuarneq – pisuussutitta pingaarnerpaat ilagivaat, pingaaruteqarporlu arnat amerliartuinnartut ilisimatusarneq siunissami suliffimmi ineriartornissaminni toqqartarmassuk. Ilinniagaqarnermi eqqarsaatigalugu arnat qangarsuarli angutit qaangeriikatassimalereeraluaraat, ilisimatusarnerni qaffasinnerpaani arnat suli ikittuinnaapput. Kinguaariinni nutaani arnat pikkorilluinnartut ilisimatusartutut saqqummerarfianni, neriuutigisinnaavarput tassuunatiguttaaq ukiorpassuunngitsut qaangiunneranni naligiittoqalerumaartoq. Tamanna aamma ullumikkut nalliuttorsiutissatta ilagaat. Pisuussutitta suulluunniit qaffasinnerpaamik atorneqarnissaat inuiaqatigiittut soqutigisaraarput, aatsaallu taamaattoqalissaaq angutit arnallu naligiilluinnalerpata – aamma ilisimatuujussutsimi/ilisimatusarnermi.
Qujanarujussuaq saqqummiussillaqqinnissinnut: suliassinnik ilisimasaqarluarassi, inuttut tunniusimalluarassi aamma imminut tatiginersi annertoorujussuummat. Tassavissuuvusi.
Taamaattumik arnat tamassi unammillertuullusilu tunngavilersortuususi pilluarujussuaritsi!
