Naalagaaffiit akornanni aallartitaqarneq ajornanngittaqaaq – isumaqatigiikkaangatta. Naalagaaffiit akornanni aallartitaqarneq ajornakusoortuuvoq, annermilli pingaaruteqartarluni isumaqatiginngisagut oqaloqatigisinnaagaangatsigit. Tamanna aammattaaq Issittumi atuuppoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit maanna sulinertik ingerlateqqinniarpaat. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput. Qaammatini aggersuni Norgiumiut siuttoralugit qanorpiaq piumaarnera takujumaarparput. Qitiupput nunap inoqqavisa kattuffii, inuiaat akornanni suliat pingaaruteqarfii. Aammattaaq ilisimatuut ilinniartullu akornanni suleqatigiinneq pingaartuuvoq. Tatigeqatigiinneq ataaniit pilersarpoq, qulaaniit ammut pinnani.
Illersornissakkut poliitikki taama nalorninartoqartigitillugu pingaartuuvoq illersornissaq pillugu politikkikkut suliniutit saniatigut aallartitaqarnitta patajaallisarnissaa. Issittumi suleqatigiinnissaq pisariaqarpoq.
Inuit Ataqatigiit erseqqissuliorput – uagut pilluta uagut peqataatinnata aalajangiisoqassanngilaq. Tamanna naalakkersuisut tunngavigisaanni allassimavoq. Taamaakkaluartoq danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaat avaqqutaarlugu Issittumi aallartitassaq nutaaq toqqarpaat. Inuit Ataqatigiit ukiorpassuarni ilungersuutigiuarpaat, aallartitamik Kalaallt Nunaannit tunuliaqutalimmik, Issittoq pillugu ilisimasaqarluinnartumik toqqaasoqarnissaa. Ilinniakkamigut misilittakkamigullu eqqortunik tunuliaqutalimmik, Naalagaaffeqatigiiffiullu soqutigisaanik saqqummiisinnaasumik. Maanna Issittumi aallartitaqalerpugut inuiaqatigiinni kalaallini – naalagaaffeqatigiinnerup iluani tassaasumi Issittoq – akuerisaanngitsumik.
Pisariaqartinneqarpoq inuk tatiginartoq, Issittumi sorlalik. Ilaanneeriarluni tikeraallatsiaannarani piffissap ilaani Issittumi najugaqartarsinnaasoq. Pisariaqartipparput inuit aallartitaat. Inuit pillugit.
Danmarki aallartitaqarnikkut annermik USA-mit qaangerneqariartorpoq, USA-llumi oqaasinnaarivaa: ”Najuulluni peqataanerup assigaa oqartussaaqataaneq. ” Danmarki aamma qanittukkut EU-mit tamarmiusumut qaangerneqartussaavoq.
Siunissamut sammivik inissippa?
Kalaallit Nunaata qanittukkut inatsimmut tunngaviusussamut siunnersuut saqqummiuppaa. Sallerpaatillugu Inatsisartuni oqallisigineqassaaq, aammali Kalaallit Nunaanni innuttaasut akornanni. Innuttaasut akuutinnerat amigaateqarnikuuvoq inuiaallu nipaasa tusarnissaat aatsaat taama pisariaqartigivoq. Tuaviinnaq suliaqarnikkut inerniliinernik, innuttaasut atugarissaarnermikkut killiffiannik apparsaataasunik ussernartorsiortinneqassanngilagut.
Eqqaaneqallattaavoq Free Association, ajornanngitsumik inerniliinertut isigalugu. Kisianni arlaannattaluunniit Free association qanorpiaq isumaqarnersoq nalunaa, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni isumaqatigiinniarnerit aalajangiisuusussaammata. Kalaallit Nunaata siunissaa oqallisigitillugu, ilisimasaqarluarnermik tunngaveqarnissaa pisariaqarpoq, ilusiliinerup nutaap iluaqutissartai ajoqutigisassaalu innuttaasunut erseqqissumik saqqummiunneqarfigisaannik.
// 80 mio. kr-nit kinguaassiuutitigut atornerluisarneq akiorniarlugu ataatsimoorluta aningaasaliissutigisagut, tamatta neriuutigisarigaluatsitut iluatsitsiffiunngillat. Ulloq manna tikillugu Kalaallit Nunaanni meerarpassuit kinguaassiuutitigut atornerlugaasarput. Inuit Ataqatigiit danskit naalakkersuisuinut erseqqissumik nalunaarutissaqarput:
Kinguaassiuutitigut atornerluisarneq akiorniarlugu aningaasaliissutit inunnik isumaginninneq pillugu isumaqatigiinniarnerni ingerlattariaqarput – tassalu SSA-mik isumaqatigiinniarnerni taaneqartartuni – Atlantikup Avannaanut aningaasaliissutini pinnatik, tamannami naammattunik aningaasaliiffigineqanngisaannarpoq.
Ilisimasaqarneq siunissamut aqqutissaavoq
Helsingforsimi isumaqatigiissummi allaqqavoq, Kalaallit Nunaat pillugu ilaatigut Danmarkimi atuarfinni ilinniartitsisoqartassasoq. Allatut oqaatigalugu Danmarkip nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummi pisussaaffimmisut akuerinikuuaa Kalaallit Nunaat pillugu meeqqat atuarfiini ilinniartitsisoqartarnissaata qularnaarnissaa, taamali pisoqartanngilaq. Danmarkimi meeqqat atuarfiini ilinniarnertuunngorniarfinnilu Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartitsisoqartarnissaa danskit naalakkersuisuisa erseqqissumik itigartinnikuuaat. Tamanna isornarpoq. ”Meeqqat atuarfiat kiffaanngissuseqalersinniarparput,” danskit naalakkersuisuisa tunngavilersuutaat taamaappoq.
Allat ima oqaannarsinnaagaluarput: ”Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera ilinniartitsissutiginiarparput, ullumikkut Kalaallit Nunaanni pissutsit pinnagit.”
Sammineqarsinnaasut naammareeraluaqaat.
Kalaallit Nunaanni nunap ilua, naalagaaffiit pissaanilissuit Nunatsinnik soqutiginninnerat, nunap taama angitigisup illersornissaa. Sammisassat pissanganarlutillu maannakkorpiaq soqutiginarluinnartut, inuusuttunit soqutigineqarlualeriaannaat.
Taamaanngilarli, isummereertarnerit soorlu nannunik hestertarnersugut, illuikkani najugaqarnersut taamaallaallu puisit neqaannik nerisaqartarnersugut ajoraluartumik tassaapput kalaallit inuusutut inuusuttoqatiminnit qallunaanit tusartuagaat. Inuusuttut perorsagaanermik ilaatut Kalaallit Nunaat pillugu annertunerusumik ilisimasaqalersannginnerat, piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnermut sunniuteqartussaavoq.
Ilutigisaanik oqallisigivagut ammit qalipaataat pissutigalugu immikkoortitaasarneq akiorniarlugu iliuusissanik pilersaarusiornissaq, aamma naligiissumik suleqatigiinnissaq. Kisiannili Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartitsineq suli tassaasariaqaraluarpoq ataqqeqatigiinnerup ersiutaa. Ilinniartitsinissamillu anguniagaq kusanartuuvoq. Assigiinngisitsisarneq aamma imminnut pilluni isummereertarnerit pitsaaliussavarput, akerlianillu attaveqatigiinnermik pilersitsissaluta. Ilisimasanik tungaveqartumik. Oqaloqatigiinnermik tunngaveqartumik.
Oqaluttuarisaanera aamma illit oqaluttuarisaanerivat, kisianni uanni maanna pisut aamma ilinniittariaqaraluarput.
Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut pingaartinneqarput
Naapertuilluarneq inuiaqatigiinni tamani tunngaviuvoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Qujanartumik eqqortumik iliornissamik misigissuseq inuiaqatigiinni kalaallini ineriartorpoq. Inuit amerliartuinnartut ilinniagaqartarput, eqqartuussiveqarnermullu – uagut maani Folketingimi akisussaaffigisarput – apersuusertalerlugu.
Ukiut tamaasa Naalakkersuisut annerpaamik arfinilinnik inatsisissatut siunnersuusiortoqarnissaanik nalunaaruteqartarput, Kalaallit Nunaanniit pingaarnerutinneqartussatut kissaatigisatsinnik. Tamanna imminermini killiliisuuvoq. Siullertut inatsisiliornikkut annertuumik kinguartooqqavugut. Aappaattut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumaqataagaluartutut inatsisissatut siunnersuutit tamarmik saqqummiunneqartanngillat.
Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut suli tassaapput innuttaasunut qaninnerpaat ilaat. Tamannali aamma tassaavoq maannakkorpiaq siumut nikeriarfiunnginnerpaasoq.
Assersuutissat amerlaqaat:
- Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinnit tamanut tusagassiarinnittarneq pappialaannakkut pisarpoq. Danmarkimi tamanna digitalimik pisarpoq.
- Politiit qallunaat kalaallinit akissarsiaqarnerupput. Tulleriiaarneqarsinnaasut amerlaqaat, angusaasulli ikeqaat.
Qarasaasiakkut paasissutissaatigut allaat ingerlateqqissinnaanngilagut, nunanut kinguarsimasunut ilaasutut naatsorsuussaagatta, inunnik paasissutissat pillugit inatsisit Danmarkimi nutarterneqarnikuunnginnerat pissutigalugu. Suliassat tulleriiaat amerlaqaat, naalakkersuisullu tunngavigisaanni allaqqavoq, suliassat uninngaannartut qulaajaaffigissagigut.
Ukioq manna naatinnagu akimmiffissaq tikittussaavarput. Politiit parnaarussivinnilu sulisut akissarsiaasa qaffakkallarnerat – Atlantikup Avannaanut aningaasaliussat aqqutigalugit Kalaallit Nunaanniit qularnaarnikuusarput – atorunnaartussaavoq. Ajoraluartumik suli qulaaniit assigiinngisitsisoqarpoq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat naalakkersuisut siulittaasui Nuummi junimi naapeqatigiippata aaqqiissutissanik ujartuisoqassasoq.
Equngasumik assigiinngisitsineq ataatsimoorluta unitsitsigu.
Folketing-imut ilaasortaq
Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit
