INUIT ATAQATIGIIT ILLERSORNISSAQ PILLUGU ILIUUSERIUMASAAT

Aallaqqaasiut

Sillimaniarneq sakkutooqarnikkut sillimaniarnertuinnaq isiginagu tamatigoornerusumik isigivarput, taamaammallu inuiaqatigiit sillimaniarnikkut inissisimanerat tamatigoornerusoq matumani pingaarnerutissavarput. Illersornissakkut politikki kisimiitillugu isiginiarneqarsinnaanngilaq, kisiannili Issittumi oqaloqatigiittuarsinnaanerup sakkulersunnginnissallu attatiinnarnissaa siunertaralugu, nalaagaaffiit aallartitaqarnikkut suliaqarnerinut atatillugu isigniagassaalluni – piffissami qaninnermi ungasinnerusumilu annermillu Ukrainimi sorsuttoqarunnaarpat.

Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimanermigut illersornissamullu tunngasutigut inissisimanerata USA-mut pingaarutaa annertusiartuinnarpoq. Siullermik Pituffik Space Base maannalu aamma Tunu tassaapput Kalaallit Nunaanniit Islandikkoorluni Tuluit Nunaannut imartat (GIUK-gabet) illersornissamut pingaarutillit aallaavigissaat. Ullumikkut sorsunnerit pisarput sakkutuut sakkutooqarnermullu attuumassuteqanngikkaluit atorlugit. Tamatuma Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni akisussaaffiit agguaannissaat pisariunerulersippaa, oqartussaaffiit ilaat Nunatsinnit tiguneqarnikuummata, Danmarkilli assersuutigalugu illersornissamut politikki, sillimaniarnermut politikki nunanullu allanut politikki akisussaaffigalugit. Tamatuma kinguneraa illersornissamut tunngatillugu piumasaqaatit ersarissut ersarissumillu politikkeqarnissaq, siusinnerusumut naleqqiullugu uagut nammineernerulluta oqaasertalersorlugillu saqqummiuttariaqarpagut.

Politikkitsinni pineqarput Kalaallit Nunaanni nakkutilliisoqarnerata patajaallisarnissaa aamma kissaatiginanngitsunik pisoqarnerani nunamut oqartussaanerup ersersinnissaanut periarfissaqarnissaq, aallaavigineqassappulli innuttaasut kalaallit, suliffeqarfiit inuiaqatigiillu aningaasaqarnikkut suliffissaqartitsinikkullu suli annertunerusumik iluaqutissarsinissaat, ilutigisaanillu pisariaqanngitsumik sakkutooqarnikkut annertusaasoqarani.

Tunngaviit

Politikkikkut aallaaviuvoq Ilulissani nalunaarut tunngavigalugu Issittumi eqqisseqatigiiffiusumik ineriartortitsinissaq, taamaattorli aamma nassuerutigalugu nunarsuaq allanngoriartormat, pingaartumik Ukraine-mi sorsunneq pissutigalugu, nunarsuarmi immikoortitaarnerusoqalerluni uagullu annertunerujartuinnartumik nunarsuarmi avatangiiserisagut pillugit nammineerluta isummertariaqarluta.

Illersornissamut politikkitta ilaattut tunngaviit sanioqqunneqarsinnaangitsut maleruarpagut.

Siullertut Kalaallit Nunaata erseqqissumik akuerinngilaa atomip nukinganik nukissiorfiit, aqqartartut atomip nukinganik ingerlatillit aamma atomip nukinganik qaartartuliat Kalaallit Nunaanniinnissaat imaluunniit Kalaallit Nunaannut inissinneqarnissaat.

Tunngavik pingaarutilik alla tassaavoq uagut peqataaffiginngisatsinnik uagut pilluta sammisaqartoqassanngitsoq, tunngavimmik nutaamik ilaqartillugu ima oqaasertalerneqarsinnaasumik: Kalaallit Nunaata peqataaffiginngisaanik Kalaallit Nunaanni susoqassanngilaq, ima paasillugu Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit oqartussaasullu suliassat suliarinissaannut annertusiartuinnartumik inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaasussamik peqataasariaqartut. Illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissap nutaap isumaqatigiissutiginiarneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit ’dual-use’ – atortunik sakkutuunit sakkutuujunngitsunillu atueqatigiittarneq – pillugu suli amerlanerusunik ersarinnerusunillu piumasaqaateqarniarput.

Issittoq, Kalaallit Nunaat aamma Atlantikup Avannaa immikkoortillugit isiginiarneqarput. Issittoq tassaavoq nunarsuup ilaa, tassanilu Kalaallit Nunaat 20 %-it missaannik initussuseqarpoq, nunarsuarmilu inissisimanermigut illersornissamullu tunngatillugu pingaartumik USA-p Ruslandillu akornanni immikkut pingaaruteqarluni. Illuatungaatigut Atlantikup Avannaa immikkut pingaaruteqarpoq, annermik NATO-mut. Kalaallit Nunaata, Islandip Tuluillu Nunaata akornanni imartat (GIUK-gabet) Kalaallit Nunaanniit aallaaveqarput, Kalaallit Nunaatalu nakkutilliinikkut suliniuteqarnera annermik Kalaallit Nunaata Kangianit aallaaveqartariaqarpoq, tamaanami assersuutigalugu russit aqqartartui Kalaallit Nunaata, Islandip Tuluillu Nunaata akornanni imartat aqqutigalugit Europap imartaanut ingerlaarsinnaapput, taamaalillunilu Tunup kujataatungaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Inuit Ataqatigiit arfinilinnik pingaartitaqarput, ataatsimoortillugit isigineqartussanik, tamarmimmi imminnut ikorfartoqatigiipput:

1. Nakkutilliinerup annertusarnissaa

• Nakkutilliinerup annertusarnissa pisariaqarpoq silaannakkut (soorlu timmisartut sorsuutit, qullartaasiat alapernaarsuutit), imaatigut (imaatigut isumannaallisaaneq (Maritime Domain Awareness (MDA) pisariaqartinneqarpoq, taamatullu immap iluani (imaatigut kabelit, aqqartartut allallu)
• Issittumi Sakkutooqarfiup suliai pillugit Kalaallit Nunaanni innuttaasut paasissutissineqartarnerunissaat pisariaqartinneqarpoq, tamatumunnga annermik ilanngullugu nakkutilliinerup killiffia, assersuutigalugu qaammataasat ’Ulloriaq’ aamma ’Greensat’ sumut atortarnersut
• Umiarsuit alapernaarsuutit amerlineqassapput, massakkullu atuuttut ukiut 10-15-it ingerlaneranni nutarterneqarlutik
• Umiarsuit alapernaarsuutit angisuut mikinerusunik arlalinnik ilaneqassapput.

2. Qarasaasiaqarnikkut isumannaallisaaneq

• Qarasaasiaqarnikkut isumannaallisaanikkut upalungaarsimasussanik qitiusumi Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfimmut inissinneqartussamik pilersitsisoqassaaq
• Danmarkimi Digitaliseringsministeeriaqarfimmi Kalaallit Nunaanni pissutsit ilisimasaqarfigineqarnerulissapput
• Kalaallit Nunaanni tamarmi sumiiffinni ataasiakkaani ilisimasat pitsaaliuinerlu siunnerfeqarluartumik isiginiarneruneqassapput
• Kalaallisut pikkorissaanerit pilersinneqassapput, inuiaqatigiinnilu sutigut tamatigut digitaliseeriineq pillugu ilisimasat annertusarniarlugit ersarissunillu politikkiliornik siunnerfilimmik suliaqartoqassaaq
• Tusass aamma Qarasaasiaqarnikkut Isumannaallisaavik (Center for Cybersikkerhed (CFCS)) aqqutigalugit internettikkut isumannaallisaaneq pillugu meeqqat inuusuttullu ilinniartinneqassapput
• Oqartussaasut akimorlugit upalungaarsimanissamik sungiusartarnerit
• Suliffeqarfinni pisortallu suliffeqarfiini IT-qarnikkut isumannaallisaanerup aamma IT-qarnikkut isumannaallisaanermi misissuisarnerit pitsanngorsarnissaat
• Digitaliusumik attaveqaateqarneq annertusartariaqarpoq imaatigut kabelit amerlillugit, kiisalu Avannaani aamma kalaallit Nunaata Kangiani qaammataasiatigut attaveqarneq annertusarlugu
• Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfik Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut ersarissunik tunaartarisassaliortariaqarpoq FE, PET, CFCS il.il. suleqatigalugit.
• Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfiup qanorpiaq inissisimanera paasiniarneqassaaq nalilerneqarlunilu sulisut amerlineqassanersut, CFCS -ip Kalaallit Nunaanni sammisaanut suliniutaanullu naleqqiullugu
• Suliffeqarfiit ”D-mik nalunaaqutsertarnissaat” (D-mærkning) innaallagissap qamittoornerani il.il. isumannaatsuunissaq qularnaarumallugu
• Tusass qarasaasiaqarnikkut sillimaniarnermi tamakkununngalu tunngasutigut ilisimatuutut misissuinerni peqataatinneqassaaq

3. Attaveqaatit atortullu inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartut

• Digitaliseerinerup annertusiartornera ilutigalugu internetikkut isumannaallisaanerup annertusarnissaa pisariaqartinneqarpoq
• Inuit pillugit paasissutissanik isumannaallisaaneq pillugu inatsisit pitsanngorsartariaqarput, Kalaallit Nunaat nunatut kinguarsimasutut isumannartoqarfiusutut isigineqaqqunagu
• Mittarfiit umiarsualiviillu illersornissaat, timmisartukkut angallassinerup pinngitsoorneqarsinnaannginnera pissutigalugu
• Nukissamik, nerisassanik, nakorsaatinik imermillu pilersuinerit isumannaallisaavigineqassapput
• Innaallagissamik qamittoortarnernit misilittakkat katersorneqassapput, ajutoortoqarnerani sarfaliuutit assigisaallu eqqarsaatigalugit.

4. Ilinniartitsineq ilisimatusarnerlu

• Kangerlussuarmi upalungaarsimanissamik ilinniartitaasarneq aallartinneqassaaq
• Upalungaarsimanissamik ilinniartut amerlineqassapput
• Sakkutuunngorniarnermut misilitsittarneriat Kalaallit Nunaanni aallartisaqqinneqassapput, Danmarkimilu sakkutuunngorniat akiliunneqarlutik angalasassallutik
• Kalaallit Nunaanni inuusuttut sakkutuunngorsinnaanerat suli nammineq kajumissuseq naapertorlugu ingerlanneqartassaaq
• Issittumi Sakkutooqarfimmi kalaallit amerlanerit (sakkutuujunngitsut) atorfinitsinneqassapput
• Politikkikkut ataqatigiissaarinerunissaq pisariaqartinneqarpoq, suliniutit – soorlu kalaalliut sakkutuujusarnermut periariarfissaat taamaatiinnarneqaqqunagit
• Ilisimatusarfimmi Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ilisimatusarfiup, Nasiffiup, allinissaanut aningaasaliisoqassaaq

5. Annaassiniartarneq aamma upalungaarsimaneq

• Isumaqatigiissutip naanerani Kalaallit Nunaata JRCC (Joint Rescue Command Center) aqutarilissavaa
• Sumiiffinni ataasiakkaani oqartussaasut annermillu Upalungaarsimanissamut Ataatsimiititaliaq, sungiusartarnernut annertunerusumik pitsaanerusumillu akuutineqartassapput
• Air Greenlandip annaassiniarnernut atatillugu upalungaarsimanera (SAR-beredskab) ukiuni arlalinni atuuttussanngorlugu sivitsorneqassaaq
• Sakkutuut umiarsuaat sikusiornissamut mattussarneqassapput amerlineqarlutillu

6. Dual – use – atortunik sakkutuunit sakkutuujunngitsunillu atueqatiigiittarneq

• Kangerlussuaq ataannassaaq sakkutuunit sakkutuujunngitsunillu atorneqarluni. Ingerlatsineq Illersornissaqarfimmit akilerneqassaaq.
• Kangerlussuarmi inuttaqanngitsunik timmisartunut mittarfik pilersinneqassaaq (dronestation)
• Timmisartunik inuttaqanngitsunik aqutsisartussat Kangerlussuarmi ilinniartinneqassapput
• Issittumi Sakkutooqarfimmi ingerlatsiviit ilaat operationsafdelingi Kangerlussuarmut nuunneqassaaq
• Digitaliusumik attaveqaateqarneq patajaallisarneqassaaq imaatigut kabelimik nutaamik qaammataasiatigullu attaveqaatit nutaat pilersinnerisigut, tassuunakkut saassussisoqassagaluarpat eqqugaanissaq annikillisarniarlugu
• Kangerlussuup Sisimiullu akornanni aqqusinniorneq.

Inuit Ataqatigiit illersornissaq pillugu iliuuseriumasaat maana saqqummiunneqarpoq maajimi 2023-mi.