Malittarisassat

Forside » IA pillugu » Malittarisassat
§ 1 Kattuffik siunertaalu

 Kattuffik ateqarpoq INUIT ATAQATIGIIT, naalisarlugu IA (kingornatigut taasarlugu kattuffik), Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq. 

INUIT ATAQATIGIIT tassaavoq immikkoortortaqarfiit aaqqissuussaanikkut ataqatigeeqarfinnik taajuuteqartut nuna tamakkerlugu aaqqissuunneqarfiat. 

Imm.2. INUIT ATAQATIGIIT siunertaraat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa. Nunatta naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornera inuttut, inooqatigiissutsikkut avatangiisinullu tunngasutigut piujuarsinnaassuseqartumik ingerlanneqassaaq, kalaallillu kulturerput aallaavigissallugu. Inuiaqatigiit inuiaqatigiinnilu sullissiviit tamat oqartussaaqataaneranni tunngaviit pingaartitallu tunngavigalugit piorsarneqassapput, inuit pisinnaatitaaffii tamani atuuttut ataqqillugit. 

Qularnaarneqassaaq naleqartut inuiaqatigiinni pilersinneqartut, inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaanissaat. Ataqqeqatigiinneq, naligiissuseq, assigiissuseq inooqatigiissutsikkullu nammaqatigiinneq partiip politikkikkut suliaanut tunngaviupput. 

Imm.3. INUIT ATAQATIGIIT naalakkersuinikkut isumaasa tunngavii anguniagaallu tunngaviusumik pingaartitat siunertallu pillugit aalajangersakkani immikkut allaaserineqarput. 

Imm.4. INUIT ATAQATIGIIT Nunani Avannarlerni partiit qorsuit saamerliit suleqatigiiffiannut The Nordic Green Left Alliancemut (NGLA) ilaasortaavoq aammalu nunat tamalaat akornanni eqqisseqatigiinnissaq kiffaanngissuserlu anguniarlugu suliniuteqartunut tapersersuisuulluni. 

Inuk kinaluunniit Inuit Ataqatigiit siunertaannut isumaqataasoq suleqataarusuttorlu ilaasortanngorsinnaavoq. 

Imm.2. Tapersersuisoq anguniakkanullu suleqataarusuttoq ilaasortanngorsinnaavoq kommunerisami Inuit Ataqatigiit immikkoortortaqarfiat aqqutigalugu. 

Imm.3. Ilaasortat immikkoortortaqarfimmut ilaasortaanermut akiliuteqartassapput. Ilaasortaanermut akiliut immikkoortortaqarfiit ukiumoortumik ataatsimeersuarnerminni aalajangersartassavaat. 

Imm.4. Inuit Ataqatigiit qiningaattut suleqataalernermi kommunemut allamut nuuttariaqalertoqarsimappat immikkoortortaqarfik ilaasortaaffigisaq ilaasortaaffigineqaannarsinnaavoq. 

Imm.5. Partiimi allami naalakkersuinikkut suleqataagaanni imaluunniit qinersinerni Inuit Ataqatigiit qinigassanngortitaasa avataani qinigassanngortikkaanni Inuit Ataqatigiinni ilaasortaaneq ingerlaannartumik atorunnaassaaq. 

Imm.6. Nuna allami najugaqaraanni immikkoortortaqarfimmut nammineq toqqakkamut ilaasortaasoqarsinnaavoq. Nunami allami najugaqartoq immikkoortortaqarfimmut aalajangersimasumut ilaasortaaniarani aalajangeruni Kattuffimmut ilaasortaanermut akiliuteqartassaaq. 

Inuit Ataqatigiinnut ilaasortat sulissutigissavaat Inuit Ataqatigiit siunertaasa anguniagaasalu siammaannissaat, naalakkersuinikkut aalajangersaasarnerni suliniutitigullu sunniuteqarniarnikkut peqataanikkullu. 

Imm.2. Tapersersuisutut ilaasortanngortoqarsinnaavoq najugarisami Inuit Ataqatigiit immikkoortortaqarfiat aqqutigalugu. Tapersersuisoq ataatsimiinnerni oqalussinnaatitaavoq taaseqataasinnaananili. 

Imm.3. Ilaasortaq kinaluunniit ilaasortaanermut akiliisartoq pisinnaatitaaffeqarpoq immikkoortortaqarfiup siulersuisuisa akuerisaannik tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu aalajangiisartunut tamanut 2 

qineqqusaarnissamut kiisalu Kattuffiup siulersuisuisa akuerisaanik naalakkersuinikkut qiningaaffinnut, Nunaqarfinni aqutsisunut, kommunalbestyrelsenut, Inatsisartunut aammalu Folketingimut qineqqusaarnissamut. 

Imm.4. Ilaasortaanermut akiliut qaammatit pingasut sinnerlugit akilerneqarsimanngippat, Kattuffiup iluani pisinnaatitaaffinnut aammalu tamat oqartussaaqataanerat tunngavingalugu aalajangiisartunut tamanut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qiningassanngortissinnaaneq atorunnaassapput. Pisinnaatitaaffiit atuutileqqissaput akiligassaq tamakkiisumik akilerneqarpat. 

Imm.5. Inuit Ataqatigiit immikkoortortaqarfia siulersuisuunernut qinnuteqarneratigut, Siulersuisuunerit Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaarnissamut peqataasinnaatitaanermik aajangangiissapput §3 imm. 4 naapertorlugu naalakkersuinikkut qinersinernut qinigassanngortinniartoq qaammatini kingullerni pingasuni ilaasortaanermut akiliisimanngippat. 

Imm.6. Ilaasortaq Inuit Ataqatigiit pingaaruteqartutigut siunertaannik malittarisassaanniillu unioqqutitsisoq immikkoortortaqarfimmit ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaavoq immikkoortortaqarfiup siulersuisuni ilaasortat 2/3-iisa tamanna inassutigippassuk. Ilaasortaajunnaarsitsinissamik inassutit tamarmik kattuffiup siulersuisuunerinut aalajangigassanngortinneqartassapput. 

Imm.7. Ilaasortaq qinikkatut pisussaaffilik kattuffiup tunngaviusumik siunnerfiinut malittarisassaanullu ataqqinnissaaq. Qinikkatut pisussaaffiusut naammaginartumik naammassinneqanngippata siulersuisuunerit 2/3-iisa aalajangiineratigut ilaasortaajunnaarsitsisinnaapput. 

Sumiluunniit najugaqarfinni Inuit Ataqatigiit siunertaannik anguniagaannillu tapersersuisut immikkoortortaqarfimmik pilersitsinnaapput. Imm. 2. Immikkoortortaqarfiit pisussaaffigaat Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut siunertaasa anguniagaasalu siammarterneqarnissaannut suleqataassallutik. 

Imm.3. Immikkoortortaqarfiit Inuit Ataqatigiit Kattuffiata siunertaanut naleqqussakkanik malittarisassaqassapput, minnerpaamillu ukiut tamaasa ataatsimeersuartassallutik namminnerlu suleriusissartik aalajangerssartassavaat. Ataatsimeersuarnerup imaqarniliornera, malittarisassat naatsorsuutillu allakkatigut kattuffimmut nassiunneqartassapput. 

Imm.4. Kattuffiup inuusuttai Inuusuttut Ataqatigiit nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi akuerineqartunik namminerisaminnik malittarisassaqarput siulersuisuunernilu marlunnik ilaasortaatitaqarlutik. 3 

Inuusuttut Ataqatigiit malittarisassaat kattuffiup tunngaviusumik siunertaanut malittarisassaanullu naapertuuttuussapput. 

Imm.5. Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit qinikkatut inissisimaffeqartut tamarmik najugarisaminni kommuunerisaminnulluunnit immikkoortortaqarfimmut attaveqartuarnissamut suleqataanissamullu pisussaaffeqarput. 

Imm.6 Immikkoortortaqarfiit imminnut qanitariit kattunneqarsinnaapput imaluunniit nunap immikkoortuini suleqatigiinnertik piorsarlugu suleqatigiiffeqarsinnaallutik. 

Imm.7. Immikkoortortaqarfiit Kattuffimmut ukiumoortumik akiliuteqartassapput. Akiliutip annertussusia nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi aalajangersarneqartassaaq. 

Imm.8. Immikkoortortaqarfik immikkut ittumik ataatsimeersuariaqqusisinnaavoq immikkoortortaqarfiup siulersuisuisa imaluunniit ilaasortat amerlanerussuteqartut tamanna piumasarippassuk. 

Imm.9. Immikkoortortaqarfik atorunnaarsinneqarsinnaavoq ataatsimeersuarnermi taaseqataasinnaasut 2/3-iisa aalajangiuppassuk. Immikkoortortaqarfiup aningaasaatai pigisaalu nalillit nuna tamakkerlugu kattuffimmut pigisassanngortinneqassapput. Atorunnaarsitsineq kattuffiup allaffianut allakkatigut nalunaarutigineqassaaq. 

INUIT ATAQATIGIIT tassaavoq partiip immikkoortortaqarfiisa nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut pissutsit pillugit aaqqissuunneqarfiat. Kattuffik ukiut pingasukkuutaarlugit nuna tamakkerlugu ataatsimeersuartarpoq. 

Imm.2. Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi siulersuisuunertut qinerneqartut tassaapput ataatsimeersuarnermi aalajangersaanerit oqartussaassuseqarnerpaaffiusut tunngavingalugit tulliullitik oqartussaassuseqarnerpaasut. Siulersuisuunerit akisussaaffigaat ataatsimeersuarnermi aalajangiunneqartut piviusunngortinnissaannut aammalu politikkikkut aaqqissuussaanikkullu immikkoortortaqarfiit qaninut suleqatigalugit ineriartortitsinissamut. Siulersuisuunerit kattuffiup allattoqarfiata aningaasaqarnikkut ingerlanneqarnera akisussaaffigaat. 

Imm.3. Siulersuisuunerit ulluinnarni suleriaasissartik nammineq aalajangersartassavaat, tamannalu pisassaaq nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerup kingorna siulersuisuunerit inissitsiterlutik ataatsimeeqqaarneranni, taamatuttaaq kattuffiup sulinerani ingerlanneqarneranilu suliniutissatut pilersaarutit aalajangersarneqassallutik. 4 

Siulersuisuunerit sammisanut aalajangersimasunut suleqatigiissitanik suligasuartussanik pilersitsisinnaapput. 

Imm. 4. Siulersuisuunerit ataatsimiittarnerini, Naalakkersuisunut ilaasortaatitat, Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortaatitat, kommunalbestyrelsinut aamma nunaqarfiit siulersuisuinut ilaasortaatitat kiisalu borgmesteriutitat Siulersuisuunerni ilaasortaanngitsut peqataasut oqaaseqarsinnaatitaapput taasisinnaatitaanatilli. 

Imm.5. Siulersuisuunerit ataatsimiinneranni politikkikkut sulianik paasissutissiinissamik saqqummeeqqullugit peqquneqarsinnaapput partiimi Naalakkersuisunut ilaasortat, Inatsisartut gruppiata siulittaasua, partiip borgmesteriutitai, kommunalbestyrelsemi gruppini siulittaasoq aamma Folketingimi ilaasortaq. 

Imm.6. Siulersuisuunerit ataatsimiittassapput Ulluinnarni Aqutsisut piumarisagaagassuk, ikinnerpaamik ukiumut pingasoriarlutik. Siulersuisuunerit ukiumut ataatsiarlutik kiinarsillutik naapittassapput, ataatsimiinnerillu taassuma saniatigut ingerlanneqartut isiginnaarutikkut ingerlanneqassapput. Ataatsimiinnerni aalajangiunneqartut allattaavimmut allanneqartassapput immikkoortortaqarfinnullu ilisimatitsissutitut nassiunneqartassallutik kingusinnerpaamik sapaatip akunnera ataaseq qaangiutsinnagu. 

Imm.7. Ulluinnarni Aqutsisut ukuninnga ilaasortaqassapput: Siulittaasoq, siulittaasup tullia naalakkersuinikkut pissutsinut akisussaasoq, siulittaasup tullia ataqatigiissaaarisoq, aningaaserisoq kiisalu siulersuisuunerniit ataaseq Ulluinnarni Aqutsisunut ilaasortaasussaq ataatsimeersuarnermi qinerneqartoq. 

Imm.8. Ulluinnarni Aqutsisut ulluinnarni suleriaasertik nammineq aalajangersartassavaat. 

Imm.9. Ulluinnarni Aqutsisut kattuffiup aningaasaataasa pigisaasalu nalillit isumannaatsumik aqunneqarnissaat akisussaaffigaat, kiisalu kattuffiup ataatsimut sulinera immikkoortortaqarfiillu sulinerat nakkutigisassaralugu. 

Kattuffiup allaffeqarfia suliassaqarfinni tamani ataqatigiissaariffiusumik qullersaqarfittut allattoqarfivoq. Siulersuisuunerit Kattuffiup ingerlanneqarneranut akisussaasuupput. Siulersuisuunerit Kattuffimmi allattaanernertut atorfeqartussamik atorfinititsissapput. 

Imm.2. Kattuffimmi allattaanerup allattoqarfimmi ulluinnarni suliassat aqutsinerlu akisussaaffigai naalakkersuinikkullu kattuffiup anguniangaasa anguneqarnisaanut suleqataallunilu qulakkeerinneqataassaaq. Kattuffiup 5 

allattaanera siulittaasumut sullisissaaq, ulluinnarnilu aqutsisut suleqatigalugit allattoqarfimmi sulisunik atorfinititsisartuuvoq. 

Imm.3. Allattoqarfiup qassinik sulisoqarnissaa Siulersuisuunerit aalajangersassavaat. 

Imm. 4. Kattuffiup allattaaanera siulersuisuunernut ukiumut aningaasaqarnikkut naatsorsuutissatut missingiummik suliaqartassaaq, missingiullu naapertorlugu siulersuisuunerit anguniangaasa piviusunngortinneqarnissaannut ukiumoortunik pilersaarummik saqqummiussisassalluni. Kattuffiup allattaanera ukiumut marloriarluni aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu siulersuisuunernut nalunaarusiortassaaq, tamatumunnga ilaatinneqartassallutik aningaasaqarnikkut naatsorsuutaagallartut oqaaseqaataallu. Ukiumoortumik naatsorsuutit siulersuisuunernut saqqummiunneqartassapput taakkunanngalu akuersissutigineqartassallutik. 

Imm. 5. Aningaasaqarnermut atatillugu uppernarsaasutut atsiorsinnaatitaapput siulittaasoq aamma Kattuffiup allattaanera. Siulittaasoq pisinnaanngippat siulittaasup tullia naalakkersuinikkut pissutsinut akisussaasoq aamma aningaaserisoq aningaasaqarnermut atatillugu uppernarsaasutut kattuffiup allattaanera suleqatigalugu atsiorsinnaapput. Kattuffiup allattaanera pisinnaanngippat siulittaasoq aningaaserisoq suleqatigalugu aningaasaqarnermut atatillugu uppernarsaasutut atsiorsinnaatitaapput. 

Kattuffiup naatsorsuutaasa ukioq ilivitsoq malissavaat. Ukiup siulianut naatsorsuutit suliarineqarlutillu naammassineqartassapput kingusinnerpaamik junip 30-ni, kukkunersiorneqartassallutillu naalagaaffiup kukkunersiuisartutut akuerisimasaanit. 

Imm.2. Immikkoortortaqarfiit kattuffimmut ilaasortaanerminnut nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi aalajangiunneqartoq tunngavigalugu inuttussuseq (sumiiffimmi innuttaasut amerlassusaat) tunngavigalugu akiliuteqartassapput, imalu juulip 21-ni 2024-meersumik ukiumut akiliuteqartassasut aalajangiunneqarpoq: 

INUTTUSSUSEQ AKILIUTISSAQ KR.
0 – 300 200.00
301 – 1.000 750.00
1.001 – 2.000 1000.00
2.001 – 4.000 2000.00
4.001 – 10.000 2500.00
10.001 – 15.000 3500.00
15.001 > 4500.00

Imm.3. Kattuffimmi qinikkat qiningaaffiup aallartinnerani partiskattimut allattoqarfik suleqatigalugu akiliuteqartarnissamut isumaqatigiissuteqassapput. Qinikkat partiskattimut qaammammut akiliuteqartinneqassasut ataatsimeersuarnermi julip 21-ni 2024 ima aalajangiunneqarpoq: 

QINIKKAT AKILIUTISSAQ KR.
Naalakkersuisunut ilaasortaq 2000.00
Inatsisartunut ilaasortaq 1000.00
Borgmesterit 2000.00
Kommunalbestyrelsemi ilaasortaq 200.00
Kommunalbestyrelsemi ataatsimiititaliami siulittaasoq 400.00
Nunaqarfinni aqutsinut ilaasortaq 50.00
Folketingimi ilaasortaq 2000.00

Imm.4. Siulersuisuunerit ataatsimiinnermut peqataanermikkut ataatsimiinnermut ataatsimut aalajangersimasumik ataatsimiinnermusiaqartinneqartassapput. Ataatsimiinnermusiat aningaasarsianit b-nik akileraaruteqarnikkut tunniunneqassapput allattoqarfimmiillu Akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassallutik. Ataatsimiinnermusiat annertussusaat ataatsimeersuarnermi julip 21-ni 2024 ima aalajangerneqarpoq: 

KR-inngorlugit
Siulersuisuunernut ilaasortaq 1500.00

Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarneq tassaavoq Inuit Ataqatigiit naalakkersuinikkut sulineranni tunngaviusumik siunissamilu anguniagassat suliniutissallu pillugit aalajangersaanermi oqartussaassuseqarnerpaaq, siulersuisuunernillu qinersiffiusartoq. Ataatsimeersuarneq ammasumik ingerlanneqassaaq atortorissaarutitigullu malinnaaffigineqarsinnaasassalluni. 7 

Imm.2. Immikkut ittumik nuna tamakkerlugu ataatsimeersuartoqarsinnaavoq immikkut ittunik pingaaruteqartunik oqaluuserisassaqartillugu, tamannalu pisinnaavoq siulersuisuunerit imaluunniit immikkoortortaqarfiit amerlanerussuteqartut piumasarippassuk. 

Imm.3. Siulersuisuunerit oqaluuserisassanik matoqqasumik suliariaqartitsinissamut alaajangiisinnaatitaapput. Taamaattoqartillugu siulersuisuunerit allattaanerlu kisimik ataatsimiinnermi najuuttassapput. 

Imm.4. Ataatsimeersuarneq ukiut pingasukkuutaarlugit ingerlanneqartarpoq nalinginnaasumik ataatsimeersuarneq kingulleq aallaavigalugu, taamaalilluni nalinginnaasumik ataatsimeersuarnerup kingorna ukiut pingajussaanni pisassalluni, aamma akornanni immikkut ittumik ataatsimeersuartoqarsimagaluarpat. Ataatsimeersuarnermi aalajangersimasumik qulequtaqarluni ataatsimeersuarneq aalajangiiffiusinnaavoq, tamanna pisinnaavoq immikkoortortaqarfiit siulersuisuunerninnillu siunnnersuuteqartoqarneratigut. 

Imm.5. Ataatsimeersuarneq immikkorluinnaq pisoqartillugu katersuulluni ingerlanneqarsinnaanngippat siulersuisuunerit aalajangersinnaapput ataatsimeersuarneq attaveqaatit suulluunniit atorlugit ingerlanneqassasoq. 

Imm.6. Katersuulluni ataatsimeersuarneq ingerlanneqarsinnaanngippat ataatsimeersuarnermi attaveqaatit atorlugit aallartianik taasisinnaatitaasunik siulersuisuunerit innersuussuteqassapput. 

Imm.7. Taaseqataasinnaasutut aallartitaq ataatsimeersuarnermi peqquteqartumik peqataasinnaanngitsoq peqataasinnaanissaminulluunniit peqquteqarluni peqaasinnaajunnaarpat taaseqataanissamut periarfissinneqarsinnaavoq, peqataasinnaannginnini allakkatigut qinnuteqaammini nassuiarpagu. Ataatsimeersuartut qinnuteqaat aalaangiivigissavaat. Taaseqataasinnaanermut periarfissiineq atuutissaaq qinersinerup nalaani attaveqaatitit atorlugit qinerseqataanikkut. 

Imm.8. Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermut taaseqataasinnaasutut aallartitat sinniisussallu kikkuussanersut immikkoortortaqarfiit ataasiakkaat aalajangersartassavaat, taamaattoq immikkoortortaqarfimmi ilaasortaanermut akiliummik qaammatit pingasut sinnerlugit akiliisimanngitsoq taaseqataasinnaalluni aallartitatut akuerineqarsinnaanngilaq. Immikkoortortaqarfiit tamarmik taaseqataasinnaasutut akuerisaasumik ataatsimik aallartitaqarsinnaapput. Najugarisami immikkoortortaqarfik sinnerlugu immikkoortortaqarfinnut qanitariinnut kattunneqarsimasunut ilaasortaasoq ataatsimeersuarnermi taaseqataasinnaasumik ataatsimik aallartitaqarsinnaatitaavoq. 

Imm.9. Taakku saniatigut taaseqataasinnaallutik peqataasinnaatitaapput siulersuisuunernut ilaasortat, qinigaaffiusuni qinikkat nunaqarfinni siulersuisunut, kommunalbestyrelsinut, Inatsisartunut, Naalakkersuisunut 8 

kiisalu Folketingimut ilaasortaatitat annerpaamik qaammatini pingasuni akiliutissaminnik kinguaattooruteqarsimanngitsut. 

Imm.11. Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermut peqataallutillu najuussinnaatitaapput soqutiginnittut, alaatsinaatsut aammalu qaaqqusat. Pineqartut oqaaseqarsinnaatitaapput taamaattorli taaseqataasinnaanatik. 

Imm.12. Siulersuisuunernut, suleqatigiissitalianut suligasuartussanut il.il. qinersinerni arnat angutillu sapinngisamik amerlaqatigiit sassartarnissaat anguniarneqartassaaq. Ulluinnarni aqutsisunittaaq sapinngisanik arnat angutillu amerlaqatigiit ulluinnarni aqutsisuusarnissaat anguniarneqartassalluni. 

Imm.13. Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnissaq sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik sioqqullugu sumi qaqugulu pinissaa siulersuisuunerit immikkoortortaqarfinnut allakkatigut nalunaarutigisassavaat. Ilanngullugu immikkoortortaqarfiit, suleqatigiissitat qinikkallu immikkoortortaqarfiit aqqutigalugit qinnuigineqassapput oqaluuserisassatut siunnersuutinik tunngavilersuutinik ilaqartunik allakkatigut nassiussaqaqqullugit, nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerup pinissaa kingusinnerpaamik sap.ak. arfinillit sioqqullugit. 

Imm.14. Oqaluuserisassatut siunnersuutit piffissaq eqqorlugu tiguneqartut immikkoortortaqarfinnut susassaqartunullu allanut allakkatigut nassiunneqassapput nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnissap pinissaa kingusinnerpaamik sap.ak. sisamat sioqqullugit. 

Imm.15. Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassatut siunnersuutit, paasissutissat nalinginnaasut aammalu nalunaarusiat inuiaqatigiinnut soqutiginaateqarsinnaasut Inuit Ataqatigiit nittartagaat “Aningaaq” aqqutigalugu saqqummersinneqassapput nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnissap pinissaa kingusinnerpaamik sap.ak. pingasunik sioqqullugu. 

Allatsinneq ataatsimiissutissanillu agguaaneq sapinngisamik ulloq ataaseq sioqqullugu pisassaaq. Taaseqataasinnaasutut pernaammik aallartitaasut nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermut tunngasualunnik sivikitsumik nassuiaanneqassapput, aamma ajornanngippat ulloq ataaseq sioqqullugu.

Imm.2. Ataatsimeersuarnerup ingerlanissaa:

  1. Ataatsimeersuarnermi aqutsisussanik qinersineq
  2. Oqaluuserisassanngortitat akuersissutigineqarnerat
  3. Imarniliortussamik qinersineq
  4. Taaseqataasinnaasunik aalajangersaaneq
  5. Oqalugiaatit
  6. Siulersuisuunerit nalunaarutaat
  7. Siulersuisuunerit nalunaarutaata oqaluuserineqarnera taasis-sutigineqarnerallu
  8. Kattuffiup naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat akuerineqarnerallu
  9. Malittarisassanut allannguutissatut siunnersuutit saqqummiunneqarnerat, oqaluuserineqarnerat akuersissutigineqarnerallu
  10. Oqaluuserisassatut siunnersuutit saqqummiunneqarnerat oqaluu-serineqarnerallu, matuma ataani ataatsimeersuarnissap tullianut anguniagassatut siunnersuutit
  11. Anguniagassanik aalajangersaaneq (§ 1 imm. 3)
  12. Ilaasortaanermut akiliutip aalajangersaaffigineqarnera
  13. Immikkoortortaqarfiit akiliutaasa aalajangersaavigineqarnerat
  14. Ataatsimiinnermusiap aallajangiiffigineqarnera
  15. Siulersuisuunernik qinersineq
    1. Siulittaasoq
    2. Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut pissutsinut akisussaasoq
    3. Siulittaasup tullia ataqatigiissaarisoq
    4. Aningaaserisoq
    5. Kommunit sinniisui siulersuisuunernut ilaasortat 5, sinniisuilu tallimat
    6. Siulersuisuunernut ilaasortat 1, sinniisorlu ataaseq
    7. Inoqarfiit mikinerusunit ilaasortaq ataaseq, sinniisorlu ataaseq
    8. Inuusuttut Ataqatigiinniit siulersuisuunernut ilaasortat marluk sinniisussaalu marluk
  16. Ulluinnarni aqutsisunik qinersineq
    1. Ulluinnarni Aqutsisunut ilaasortaq ataaseq sinniisorlu ataaseq
  17. Avammut oqaaseqaat
  18. Tamalaat

Siulittaasumut il.il. qinigassanngortittut arlaqarpata qinersineq allakkatigut pisassaaq. Taaneqartut amerlaqatigiinnik taaneqarsimappata qinersisoqaqqissaaq. Pingajussaanik taaseqqittoqassatillugu nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarneq unitsikkallarlugu qineqqusaartut imminnut oqaloqatigiissinneqassapput, taamatullu nuna tamakkerlugu ataatsimeersuartut periarfissinneqassapput qineqqusaartut oqaloqatiginissaannut. 10 

Imm.2. Amerlaqatigiiginnartoqartillugu makitsinikkut makitaasoq qinerneqartutut ivertinneqartassaaq. 

Kattuffiup nittartagaata Aningaap siunertaraa Inuit Ataqatigiit siunertaasa, anguniagaasa isumaasalu ingerlaavartumik saqqummiuttarnissaat, isumassarsianik isummersuutinillu oqallissaarutissanik tapertalerlugit. 

Nittartakkap Aningaap pitsaasumik ingerlaavartumillu, minnerunngitsumillu ullutsinnut naleqquttumik, ingerlanneqarnissaa Ulluinnarni Aqutsisut akisussaaffigaat. 

Imm.2. Nutaarsiassat ukiumut aalajangersimasumik amerlassuseqartut nittartakkakkut saqqummersinneqartarnissaat allattaanerup akisussaaffigaa. 

Malittarisassanut allannguutissatut siunnersuutit taamaallaat akuerineqarsinnaapput taaseqataasinnaallutik ataatsimeersuartut tamarmiusut 2/3-iisa isumaqatigippatigit. 

Imm.2. Nuna tamakkerlugu ataatsimiinnermi, siulersuisut ulluinnarnilu aqutsisut siuliisa aalajangigaat, malittarisassallu taakku atuutilerneranni atuuttut, malittarisasat nutaat allanngortinneqarnissamik aalajangertoqarnissaata tungaannut atuutissapput. 

Malittarisassat Aasianni ulloq 21. juli 2024 nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi akuerineqarnermik kingorna, ulloq 21. juli 2024 atuutilerput. 

Imm.2. Malittarisassat maleruagassaasimasut, Nuummi ulloq 21. September 2021 akuerineqartut atorunnaarsinneqarput.