Inuit Ataqatigiit pillugu
Ataatsimoorluni Kalaalli Nunaat pillugu
Inuit Ataqatigiit (IA) siunertaraat Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa.
Nunatta naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornera inuttut, inooqatigiissutsikkut avatangiisinullu tunngasutigut piujuarsinnaassuseqartumik ingerlanneqassaaq, kalaallillu kulturerput aallaavigissallugu.
Assigiinngisitaarnerup nakuussutaanera
Assigiinngissuserput assigiinngisitaarnerpullu nakuussutiginerpaavagut. Inuit Ataqatigiinnit Kalaallit Nunaanni isigeriaatsit assigiinngitsorpassuit akuersaarneqarlutillu naleqartinneqarput. Isumaqarpugut assigiinngissuserput nakuussutigigipput unammilligassanullu akiuussinnaatikkaatigut.
Ullut tamarluinnaasa Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaanni kikkut tamarmik takuneqarnermik, tusaaneqarnermik peqataatinneqarnermillu misigitinnissaat sulissutigisarparput. Inuiaqatigiinni kikkulluunniit ataatsimoorluta siuariartornermut ataatsimoorluta pilersinatsinnut peqataasinnaanerat kissaatigaarput. Ataatsimoorluta suliaqarutta siunissami kinguaariit kiffaanngissuseqarlutik pigissaarlutillu nunarsinnaanerat qulakkiissavarput.
Ineriartorneq ataatsimoorullugu
Anguniakkagut qaffasissut anguniarutsigit nukiit tamaasa atorfissaqartippagut. Innutaasut ataasiakkaat suliaqarneri nunatta nakussassarneranut pingaaruteqarput. Ataatsimoorluta suleqatigiillutalu allannguutissat annertuut kissaatigisagut angusinnaavagut. Kivitseqatigiinnikkut tunniusseqatigiinnikkut inuiqatigiinnerput nunamilu tamat oqartussaanerat nakussatsissavarput.
Ilaasortanngorit
Kinaluunniit Inuit Ataqatigiit siunertaannut isumaqataasut aaqqissuussallu suliaani peqataarusuttut immikkoortortaqarfiit ilaanni ilaasortanngorsinnaavoq. Tapersersuisutut ilaasortaasinnaaneq aamma periarfissaavoq.
