2014 Tunngaviusumik siunnerfiit
Siulersuisuunerit 18. juni 2014 akuersaagaat
Inuit Ataqatigiit Nunatta aningasarsiornikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa sulissutigaat, tamannalu piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlanneqassaaq. Pisuussutit ataatsimoorluta pigisavut inuiaqatigiinnut tamarmut iluaqutaatinneqassapput. Naalakkersuinikkut sulinermi assigiimmik naleqassuseq, ataqqeqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngaviussapput.
Naligiisitaaneq naligiinnerlu, inuiaqatigiinni periarfissat assigiit, oqartussaaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii tunngaviusumik naleqartitaraagut.
Piujuartitsineq tunngavigalugu inuiaqatigiinnik ineriartortitserusuppugut, pisuussutinik uumassusilinnik uumaatsunillu iluaquteqarniarneq, nutaaliorusussuseq, kultuurikkut inooqatigiinnikkullu patajaassuseq aningaasarsiornikkullu ineriartorneq tasioqatigiittumik ingerlaqatigiisillugit.
Piujuartitsinermik tunngaveqarneq Inuit Ataqatigiit ataatsimut isiginninnittumik isumaqartippaat, tassani ilaatinnneqarlutik avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu piujuartitsineq.
Taamatuttaaq namminiilivinnissamik oqariartuuteqarnermi aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu pissutsit kisimik Inuit Ataqatigiinnit pineqanngillat. Aningaasaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu nammineersinnaanerup ineriartortinneranut peqatigitillugu inuiaqatigiinni inuit ataasiakkaat imminnut, siunissamut inuiaqatigiinnullu akisussaassusermik tigusissapput, soorluttaaq inuiaqatigiit inunnut ataatsiakkaanut akissussaassuseqassasut. Inunni ataasiakkaani kiisalu naalakkersui-nikkut aningaasaqarniarnikkullu nammineersinnaaneq ilutigiimmik ineriartortinneqassaaq.
Inuk ataatsimoorussinerlu
Kissaatigaarput inuiaqatigiit nukittuut ataatsimoorussinermik tunngaveqartut, tassani innuttaasut ataatsimut inuttullu ataasiakkaatut pisariaqartitaat qitiutinneqassallutik. Tamanna ataqatigiissaakkamik inatsisit aqqutigalugit eqqanaarniarneqassaaq.
Siunissarput akisussaaffigaarput. Tamanna isumaqarpoq, inuttut ataasiakkaarluta ataatsimoorlutalu akisussaaffigigipput kinguariit tulliuttussat periarfissanik ullumikkut atukkatsinnut assingusunik pit-saanerusunilluunnit atugassaqartissallutigit.
Ataatsimoorluta akisussaaffigaarput, Nunarput meeqqatsinnut ernguttatsinnullu ingerlateqqitassarput tassaassasoq inuiaqatigiit peqqissut, patajaatsut, naapertuilluartut, nammaqatigiissut ammasuusullu. Inuiaqatigiit nukittuumik ammasumillu oqartussaaqataanermik aaqqissugaasut, kikkunnnik tamanik tapertaarusuttunik inissaqartitsisut. Inuiaqatigiit kultuurikkut nukittussusaat nammaqatigiinnermiittoq. Inuit Ataqatigiit partiiuvoq kalaallit oqaluttuarisaanertik pillugu ilisimaarinnninne-rannik nukittorsaarusuttoq. Tassani qanga pisimasut nassuiaatissinnerisigut maanna pisut paasisin-naaqqullugit, aammalu ataatsimoorluta ataasiakkaarlutalu siunissamut neriuutigisatsinnik pilersitsisinnaaqqulluta.
Naligiinneq atugarissaarnerlu
Inuit Ataqatigiinnit pingaartinneqarpoq, inuiaqatigiit tamakkiisumik pisuussutaat sapinngisamik nammaqatigiinnerpaamik akisussaassuseqarnerpaamillu agguataarneqarnissaat. Nukissaqarnerpaat sanngiinnerpaanit nammataqarnerussapput, anguniagassaavorlu amerlanernik nukittunerulersitsinissaq. Naligiinngippallaarneq nunatsinni ineriartornermut tamarmut sequtserutitut nalilerparput. Tassani eqqarsaatigivagut aningaasaqarnikkut, ilinniakkatigut peqqissutsikkullu naligiinnginneq. Inuit Ataqatigiit kissaatigaat akileraaruseriaaseq inuttut atugarisanut naleqqussagaq naligiinnnermillu annertusaasoq.
Nalunngilarput Nunatsinni tamanut iluaqutissamik atortulersugaanerup tungaatigut naligiinnginneqarmat. Sulissutigaarput sapinngisamik assigiinnerpaamik peqqinnissaqarfimmut, meeqqat atuarfiannut, peqqinnartunik nerisassanut angallannikkullu periarfissaqarnissaq, apeqqutaatinnagu illoqarfimmi nunaqarfimmiluunnit najugaqarneq.
Inuit Ataqatigiit qitiutitatut pingaartitaraat Nunatsinni aamma siunissami atugarissaarnermut akissaqarnissarput. Aningaasaqarniarnikkut annertuunik unammilligassaqarpugut, taamaammallu akisus-saassuseqarluartumik naalakkersuinikkut ingerlatsinissaq pisariaqarpoq. Taamaattumik isumaqarpugut peqqinnissaqarfiup, ilinniartitaanerup akileraartarnerullu tungaasigut nutarterinissaq pisariaqarluinnartoq, inuiaqatigiinni ataatsimut iluaqutitta nammaqatigiiffiunerpaamik agguataarnissaat angujumallugu.
Inuit Ataqatigiit peqqissuseq paasisarpaat ”timikkut, tarnikkut inooqatigiinnikkullu inuummarissuseqarnertut”. Ilisimavarput nunatsinni innuttaasut timikkut tarnikkullu peqqissutsimik tungaasigut annertuumik unammilligassaqartut.
Inuit Ataqatigiit atugarissaarneq inuiaqatigiinni inoqatitsinnut ikorfartorneqarnissamik pisariaqartitsisunut aamma ikorfartueqataassasoq isumaqartippaat. Inuiaqatigiit nukittuut ilisarnaatigaat atugarliornerusortaminnut illersuisuunissaq ikiuerusussuserlu. Taamaattumik meeqqat, inuusuttut, utoqqaat innarluutillillu atukkamikkut pitsaasumik sullinneqarnissaat Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput.
Inuit Ataqatigiit aamma pingaartippaat, inuiaqatigiinni ataatsimoorluta paasissagipput, tamatta immikkut innuttaasut pitsaanerpaanik atugassaqartitaallutik peqqinnerunissaat akisussaaffigigatsigu, imminut naleqartinneq imminullu ataqqineq ilanngullugit.Tassani pineqarput inooriaatsip kingunerisaanik nappaatit naalliuutillu peqqinnanngippallaamik nerisaqarnermik, imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinermit aallaavillit. Ilanngullugit pineqarput inuttut ajornartorsiutit, inersimasu-nik meeqqanillu nakuusernerit atornerluinerillu atugaavallaarnerat.
Atoqatigeeriaatsini meeqqanut kinguaassiutitigut innimiilliortarneq allatigulluunniit soqqusaalliortumik atoqatigiinnikkut pissusilersorneq, kanngutsaatsuliorneq akuersaanngilavut.
Naligiissitaaneq
Inuit Ataqatigiit partiitut pilermatali arnat angutillu akornanni naligiissitaanissaat anguniarneqassa-soq maannamut suli qitiulluinarpoq. Maannamut annertuunik angusaqarnikuuvugut pingaartumik inatsisiliornikkut. Taamaakkaluartoq naligiissitaavinneq angutserlugu suli annertuumik suliassaqarpugut. Inuit Ataqatigiit nangillutik ilaqutariinnikkut, atoqatigeeriaatsit persuttaasarnerillu pillugit ilinniarti-taanikkullu naligiissitaanissat immikkut qitiutillugit suliniuteqartuarniarput. Taakku tungaasigut suli equngasoqarpoq.
Inuit Ataqatigiit isumarput suiaaqatinik aappaqartarneq paquminarunnaarsittariaqartoq. Suiaaqatiminnik aappaqartartut allattuulli pisinnaatitaaffeqarmata allat naligalugit pineqartariaqarput. Inuiaqatigiinni sumiuussutsikkut atoqatigereeriaasikkullu ikinnerussuteqartoqaraluarpalluunniit tamanna namminermi ajornartorsiutaanngilaq.
Ikinnerussuteqarneq atoqatigeeriaaseqarnikkut, upperisarsiornikkut allatigulluunniit ersiuteqaraluarpalluunnit, kikkut tamarmik naligiimmik pineqartussaapput.
Innuttaaqativut Innarluutillit
Inuit Ataqatigiit nunatsinni innuttaaqativut innarluutillit illersorneqarnissaat, inuiaqatigiit ingerlanneqarneranni ersarissumik pingaartuutinneqartuarnissaat atugassarititaasullu siuarsaavigineqartuarnissaat sulissutigiuarumavaa. Innuttaaqatitta innarluutillit atugaat annertuutigut pitsannguuteqarsi-mapput kisiannili suli unammilligassaqaqaagut. Innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaata Nunatsinnut atortuulersinneqareersimanera ataavartumik tigussaasu-nillu iliuuseqartuarnissatsinnik pisussaaffeqartippaatigut. Taamaattumik tamanna nalinginnarmik pisussaaffitsitut isigalugu piviusunngortiteriffiussasoq suleqataaffigiuassavarput.
Innuttaaqativut innarluutillit inuiaqatigiinni allatuulli pisinnaataaffeqarput. Taamaattumik innarluutillit allatuulli assigiimmik pineqarlutik periarfissaqartitaassasut pingaaruteqartuuvoq. Inuit Ataqatigiinni innarluutillit eqqartoraangatsigit inuiaqatigiinni kikkut tamat timikkut, tarnikkut inooqati-giinnikkullu innarluutillit pineqartarput. Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartorujussuuvoq, nunatsin-ni innuttaasut tamarmik inuiaqatigiit ingerlatitaaneranni periarfissarititaasunullu tamani akuutinneqartarnissaat. Tamanna aamma innarluutilinnut tulluartunik inissiat eqqarsaatigalugit, ilinniartitaanikkut suliffissaqartinneqarnikkullu periarfissanut allatigullu atugassaritinneqartunut atuuppoq.
Innarluutillit inuiaqatigiinnut ilaavissuupput, immikkut pineqassanngillat kisianni ikiortariaqarfim-mikkut ikiorneqassapput.
Piorsarsimassuseq, kalaallisut oqaatsivut kinaassuserlu
Inuit Ataqatigiit kissaatigaat piorsarsimassutsikkut ingerlatsineq nunatsinnilu eqqumiitsulioriaatsit assigiingitsut nukittorsarneqassasut, inuiaqatigiinnut aammalu ataatsimoornermut pissarsiaqataasumik iluaqutaasumillu ineriartorsinnaaqqullugit.
Eqqumiitsuliorneq piorsarsimassuserlu pisuussutitut naleqarnerulersitsisutut isigaavut, nammineq kinaassuseqarnitsinnik paasinnittariaasitsinnut pingaaruteqarluinnartoq, inuiaattut ataatsimoorne-runissatsinnut nukittorsaaqataasoq. Eqqumiitsuliorneq piorsarsimassuserlu aamma aningaasarsiornikkut pisuussutitut isigaarput, tassami piorsarsimassutsikkut uummaarissumik pisoqarfiunerani periarfissarpassuit suli tamakkiisumik iluaqutiginiarneqanngillat.
Akueraarput pingaartitaralugulu nunarput assigiinngisitaartunik oqaaseqarfiummat, peqatigisaanillu oqaatsinik ilinniartitsineq nukittorsarusupparput, kalaallisut, qallunaatut oqaatsillu allat eqqarsaatigalugit. Pingaartipparput kalaallit oqaatsitta paarilluarnissaat, aamma tapersersorparput suliffeqarfinni tamanut ammasuni oqaatsitta ersarinnerusumik atugaalernissaat. Ilutigisaanik ilisimaarilluarparput oqaatsit Nunatsinni nunanilu allani ilinniarnissamut matuersaataammata, sulissutigaarpullu nunatsinni meerartatta inuusuttortattalu minnerpaamik kalaallisut, qallunatut tulluttullu meeqqat atuarfianni ilikkagaqartarnissaat.
Inuit Ataqatigiit kalaallit oqaatsitta nunatsinni pingaarnersaaneri naqissuserumavaat. Oqaatsitta pi-ngaarnersatut ineriartortittuarnissaat pingaartipparput. Meeqqerivinni, meeqqat atuarfiani ilinniarfinnilu oqaatsitta ilikkarluarneqarnissaat pingaartipparput.
Inuit Ataqatigiit Nunatsinni oqaatsinut politikki tapersersorpaat, ineriartortittuarnissaalu periarfis-sarsiuuttassallugu.
Inuit Ataqatigiit kalaallisut oqalunnermik ilinniarumasut periarfissaqarluartinniarumavaat.
Inuit Ataqatigiit oqaatsitta saniatigut allamiut oqaasiinik pisinnaasaqarneq pingaartippaat, taakkununngalu ilinniarfiusinnaasut periarfissarsiortuarumallugit.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput oqaatsit pillugit mattussisoqartassanngitsoq periarfissanilli ammaassu-isoqartassasoq, soorlu danskisut inorsartut ilinniarfinnut atorfinnulluunniit mattunneqannginnissaat periarfissarsiortuarumavarput.
Inuit Ataqatigiit kalaallisut sumiorpaluutit eriagalugit atuuttuarnissaat pingaartippaat.
Inuit Ataqatigiit aamma pingaartilluinnarpaat, meerartatta inuusuttattalu meeraanerminniilli perorsaariaatsitsigut ilikkarsinnaassuseqarnikkullu pitsaanerpaamik atugassaqartitaanissaat qulakkeerneqassasoq. Nunatsinni meeqqeriviit atuarfiillu suleqataaffigissavaat meeqqat sakkussaqartilissallugit inuttut nammineersinnaassusilittut alapernaatsutullu inerinnissaannut. Nunarput nunattalu oqaluttu-arisaanera pillugu ataatsimoorussamik ilisimasaqarneq toqqammavigalugu meeqqat inuusuttullu inuiaqatigiinnik sunniuteqaqataassapput ilinniaqqinnissaminnullu sapiissuseqalerlutik.
Kalaallit Nunaat tassaavoq inuiaqatigiit piorsarsimassutsikkut oqaatsitigullu assigiinngisitaartunik atuiffiusoq. Inuit Ataqatigiit ataatsimooorneq nammaqatigiinnerlu Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qitiutitaraat. Ineritikkusupparput nuna assigiinngitsuusinnaanermik inissaqartitsisoq. Qilaatersorneq inngertarnerlu uummarissarneqaqqissaaq ineriartortinneqarlunilu kikkut tamat qilaatersornerup na-kussatsitsisarnera pissaanermillu tunisisarnera ilisimalerniassammassuk.
Ilinniartitaaneq
Inuit Ataqatigiit ilinniartitaaneq inuiaqatigiit patajaatsumik ingerlaneranni qitiulluinnartutut isigaat. Innuttaasut inuiaat ingerlanerat sunniuteqarfigalugu siuttuuffigissappassuk ilinniartitaaneq tamatumunnga qulakkeerinnittussaavoq. Ilinniartitaanerup patajaatsup sorlaqarfimmisut aallartiffigaa meeraaqqerivik meeqqerivillu. Taakkunani aallartinnermi qulakkiigassaraarput perorsaanikkut atugassarititaasut tamakkiinerpaamik pitsaassusillit. Taamatullu pingaartigaaq meeqqat timiminnik atuilluartuunissaat inuunermi ingerlaqqinnerani atuarniarnikkut ajornartorsiutigeratarsinnaasai siorngerlugit annikinnerpaamiitinnissaat. Isumannaagassatta ilagaattaaq allamiut oqaasiinik ilinnialernissamut nipinik malussarissusaasa eqqummaariffiginissaat, tamatumuuna meeqqat atuarfimmut ikaarsaarnerminni aporfeqannginnerpaamik atugassaqarnissaat qulakkeerumallugu. Periutsit tamakku isumannaarnerisigut qulakkiissavarput meeqqat atuarfiat isumannaatsumik naammassisaqarfiusoq meeqqat tamarmik ilinniarnissaannut qajannaatsumik isumannaarisoq.
Soorunami atuartitaanermut ilinniarnermullu pinngitsoorneqarsinnaanngilaq oqaatsinik ilinniartitsinermi allatigullu ikiorneqartariaqartut siunnersorluarneqarnissaat. Inuit Ataqatigiit ilinniartitaanerup ingerlaavartumik nalilersorneqartuarnissaa pingaartilluinnarpaat.
Anersaakkut inuuneq
Anersaakkut inuuneq tassaavoq perorsaanermi, inersimasutut inuunermi utoqqalinermilu kikkulluunniit inuunermi ajaappissatut toqqamavigisartagaat. Taamaammat kikkulluunniit qanorluunniit ittumik anersaakkut inuunerminni tunngavigerusutaminnik tunngaveqarnissartik inuttut pisinnaa-titaaffigaat. Inuttulli pisinnaatitaaffik taanna kikkunnulluunniit atuukkami inoqatit pisinnaatitaaffiinut allanut killilersuisuussanngilaq immikkoortitsinermullu tunngaviussanani.
Anersaakkut inuunermi ataqqeqatigiinneq pilersikkumallugu anersaakkut inuunermi tunngavigisat, upperisat, isumaliortaatsit, nalinginnaanerusut tamarmik meeqqat atuarfiini ilinniarfinnilu qaammarsaatigineqartassapput.
Inuiaqatigiit anersaakkut tunngavigisaminnik ingerlatsinerminni inuiaqatigiinnit tapersersorneqar-sinnaapput tamanna amerlanernit kissaatigineqarpat inunnullu amerlanerussuteqartunut atuutissappat. Ikinnerussuteqartulli aamma inuiaqatigiinnit tapersersorneqarnissaminnut periarfissaqartitaas-sapput.
Inuiaqatigiit piumassusillit, anersaakkut nukissallit, eqeersimaartut, piginnaasaminnillu ilisimaarinnillutik siuarsaarusuttut pilersinneqarnissaat anersaakkut suliniarnermi pingaartilluinnartariaqarpoq. Inuit oqarsinnaassusillit pilersikkusuppavut.
Inuiaqatigiit kalaallit pingaartitaat
Inuiaqatigiit kalaallit Inunnit issittormiunit kingoqqisuupput taamalu issittormiutut kinaassuserput sernissugaraarput. Kinassutsitta nukittorsartuarnissaa sulissutigaarput aamma nunarsuarmioqatitta akornanni.
Ukiut ingerlaneranni inuiattut atugassarititaasut ilungersunartunik atugassaqarluta napasinnaasimanerput ilisarnaatigaarput. Tamanna pisinnaasimavoq pissarititaasut ataatsimoortutut agguaqatigiittarsimanerisigut, inuuniarnermi sutigut tamatigut tapersersoqatigiinnertigut, pinngortitamik uumasorpassuinillu ataqqinninnikkut suullu uumassusillit tamarmik kiffaanngissuseqarnerannik ataqqinninnikkut. Tamakku eriagalugillu ineriartorteqqittuarumavagut
Kalaallit ileqqutoqaat
Kalaallit inuusaatsimikkut ileqqutoqaat inuiaqatigiinnguani ikittunnguakkuutaarlutik inooqatigiissuni eqqisseqatigiinnermik, nammineersinnaassusermik, ataqqeqatigiinnermillu pilersitsisunngorlutik ukiorparujussuarni ineriartortinneqarsimapput. Taamaammat ileqqutoqqat tamakku nassaa-reqqinniarneqassapput iluaqutaalluartortaallu pigiliunneqaqqissallutik. Soorlu imminut napatikkusulluni piumaffiginikkut, ilaquttanut nunaqqatinullu akisussaaqataanermik pigisaqarnikkut.
Inuutissarsiutit tunisassiornerlu
Inuit Ataqatigiit kissaatigaat inuutissarsiorneq arlariikkuutaatigut ingerlatsiviusoq ineriartortissallugu. Inuit Ataqatigiit tamatuma piviusunngornissaa suliniutigaat. Inuutissarsiorfiit amerlanerit pilersinnerisigut aamma uullumikkut pingaarnertut inuutissarsiuterput, aalisarneq, iluaqusissavarput.
Inuit Ataqatigiit kissaatigaat inuutissarsiutinik nutaanik inerisaanermi ataatsimut isiginninneq aallaaviussasoq, taamaalilluni aalajangiiniarnerni nuna tamakkerlugu akuliutsinneqartassalluni aammalu suliniutit ataasiakkaat inuiaqatigiinnut ataatsimut isigalugu sunniuteqarnissaat nalilersuutaa-sassalluni. Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarpaat, sulisinnaasut nunatsinneersut inerisaanermi matumani ilinniartinneqarlutillu akuutinneqartarnissaat. Uumaatsunik iluaquteqartariaqarnerup akuerinera isumaqarpoq ilaquttat qimakkallarlugit suliartortarsinnaanermik.
Uumassusilinnik pisuussutitsinnik avammut nioqquteqarnerneq suli ukiorpassuarni tulliuttuni pi-ngaarnerpaajulluni Nunatsinnut isertitsitsissutaasussaavoq. Taamaattumik uumassusilinnik pisuussutitta iluaqutiginiarneri ilisimatuussutsikkut paasisat, innuttaasut ilisimasatoqaat aammalu nunanut allanut isumaqatigissutinik eqquutsitsineq tunngavigalugit piujuartitsisumik aqunneqarnissaat Inuit Ataqatigiit qitiusutut pingaartitaraat. Ilisimavarputtaaqnunatsinnit Issittumilu inuiannit allanit uumassusilinnik iluaquteqarniarneq nunat tamalaat akornanni akornusersorniarneqartuartoq, ilaatigut puisit arferillu eqqarsaatigalugit.
Inuit Ataqatigiit ajornartorsiummut tassunga suleriaasissaat tassaavoq, pisuussutinik sumiiffinni nunatta pigisaaniittunik iluaquteqarniarnissatsinnut pisinnaatitaaffivut sorsuutigiuassagatsigit aammalu taamatut iluaquteqarnitsinni sapinngisamik annertunerpaamik piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlatsisoqarnissaa qulakkeerniassagipput. Peqatigisaanik pingaartipparput, nunarsuarmioqa-titsinnut paasitinniarsarissagatsigu immikkuullarissumik avatangiiseqarlutalu inooriaaseqaratta, aammalu inuiattut pisinnaatitaaffigigipput taamatut inooriaaseqarnitsinnik attassiinnarnissarput aammalu pi-niarnermik inuutissarsiuteqarnitsinnik ineriartortitsisinnaanissarput, aamma aningaasaqarniarnik-kut. Inuit Ataqatigiit pimoorussamik anguniagarivaat, inuussutissanik immitsinnut pilersornerunissarput, tamatumanilu nunanik allanik suleqateqarneq pinngortitatsinnillu aqutseriaaserput pingaarutilimmik inissisimapput.
Nunalerineq uumasuuteqarnerlu piniarneq aalisarnerlu peqatigalugit ineriartortinneqassapput immitsinnut pilersorsinnaaneq avammullu tunisassiorneq siunertaralugit. Pinngortitamut ataqatigiissakkamik aqutseriaaseq inerisarneqassaaq, aamma sumiiffinni najugallit atuisullu ilisimasaat pis-suussutivut uumassusillit pillugit aqutsisoqarfinni ilisimatusarfinnilu ingerlatanut ilaatinneqartarnerat nanginneqassaaq.
Aatsitassat uranimik akullitaatsitassallu allat qinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqarnissaat avammullu nioqqutigineqarnissaat Inuit Ataqatigiit akerlerivaat. Suli anguniartuarumavarput apeqqut tamanna pillugu innuttaasut annertunerpaamik peqataatinneqareerlutik kikkut tamat oqartussaaqataatinneqarnerat aallaavigalugu taasitinneqassasut. Tamannali innuttaasut peqqissaartumik aammalu arlaannaannulluunniit pituttugaanngitsumik paasititsiniaavigineqareernerisigut aatsaat pissaaq.
Inuiaqatigiittut immikkuullarissumik kinaassuseqarnerput pinngortitamik aallaavilik tulluusimaarutigissavarput ineriartortissallugulu, aammalu eqqumiitsuliornikkut, inuussutissarsiornikkut anersaakkullu siuariartuutigissallugu.
Avatangiisit inuussutissarsiornermut pingaassusiat erseqqissarneqartariaqarpoq. Inuussutissarsiutitigut nutarteriniartuarneq ileqquliunneqassaaq, inuussutissarsiutinillu nutarteriuarnerup naalakker-suinikkut allaffissornikkullu ajornannginnerulernissaa inuiaqatigiit sulissutigiuassavaat.
Inuiaqatigiit kalaallit annerpaamik pisuussutinik uumassusilinnik tunisassiornermik inuussutissar-siuteqartuupput.
Tunisassiornerlu inuiaqatigiinni kikkunnut amerlanerpaanut iluaqutaassappat akilersinnaassuseq suliffissaqartitsinerlu oqimaalutarluarneqaqqissaartariaqarput inuit sapinngisamik amerlanerpaat sulif-fissaqartissinnaajumallugit. Pilertornerpaamik pisariinnerpaamillu aningaasarsiornissaq kisiat pinnagu aamma inuiaqatigiit massakkut inuusut kinguaassallu sapinngisamik atugarissaarnissaannut tunisassiorneq aqqutaassaaq.
Angallanneq pilersuinerlu
Inuiaqatigiit nammaqatigiissut angallannikkut pilersuinikkullu kikkut amerlanerpaat akilersinnaassaannik atugassaqartitsissapput taakkulu nammaqatigiillutik akilersugarissallugit. Angallannermi pilersuinermilu atortulersuutit inoqarfiit ataasiakkaat, nunap immikkoortuisa nunallu tamarmi pisa-riaqartitsineri oqimaaqatigiissaarlugit innuttaasunut nammaqatigiinnikkut atugassanngortinneqar-tassapput.
Issittumi atominik sakkussianut atomillu nukinganik nukissiuuteqarnermut naaggaarpugut
Pinngortitarsuaq issittumiittoq issittormiut nunarsuullu sinnerata inuussutissanik peqqumaasivigaa, inuiaat issittor-miut pinngortitarsuup pissarititaanik annertuumik suli inuussutissarsisartut allarpassuit assigalugit. Taamaammat uagut issittormiuusugut namminerisatsinnik immikkorluinnaq soqutigisaraarput uranimik akullit aatsitassallu allat qinngornernik ulorianartunik akullit piiarneqarnerisigut pinngortitarsuatta mingutsinneqannginnissaa aammalu atomip nukinganik nukissiorfiit imaluunniit angallatit atomip nukinga atorlugu ingerlatillit ajutoornerisigut qinngornernik ulorianartunik akulinnik pinngortitarsuup issittumiittup mingutsitaannginnissaa aammalu atomip igitassartaanut eqqaavinngortinneqannginnissaa.
Taamatuttaaq isumaqarpugut nunat pissaanilissuit atominik sakkussiaqartiternertik annikillisaaffigissagaat. Issittoq eqqissisimaffiussaaq siunissamilu taamaattuaannassalluni.
Taamaammat Inuit Ataqatigiit politikkiat ersarippoq: Issittumi atominik sakkussianut atomillu nukinganik nukissiuuteqarnermut naaggaarpugut.
Innuttaasut oqartussaaqataanerat
Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerat nukittooq innuttaasut qanimut peqataatinneqarnerannik qulakkeerinnittoq kissaatigaat aammalu demokrati tunngavigalugu paasinninneq sumiffinnilu qanimut oqartussaqataatitsineq nukittorsartuarumallugu.
Minnerunngitsumik ukiuni makkunani, nunatta namminersorneq pillugu inatsit tunngavigalugu aat-sitassatigut oqartussaaffimmik tigusisimalernerata aammalu akisussaaffinnik allanik tigusisussaanerata nalaani, aqutseriaaseq nukittooq ammasorlu aalajangiisarnernilu innuttaasut paasitsitsiniaavigineqareernerinik peqataatitsinermillu tunngaveqartinneqartoq, pingaaruteqarluinnarpoq. Innuttaasut qanimut peqataatinneqartuarnissaat nukittorsaavigineqassasoq Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq.
Inuit Ataqatigiit pingaartuutippaat, naalakkersuinikkut ingerlatsinermi innutaasunik peqataatitsiniarnermi qanimullu oqartussaaqataatitsinermi tunngavigineqartut nutaamik nalilersuiffigeqqittariaqartut. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik akuutinneqassapput, qulaajarneqassaarlu qanoq iliornikkut najugaqarfiit ataasiakkaat ineriartornermut taama ittumut pitsaanerpaamik ilaatinniarneqarsinnaanersut. Pingaartuuvoq ingerlaavartumik naalakkersuinikkut atuutilersissimasanik nalilersuisarnissaq, assersuutigalu kommuunerujussuarnik pilersitsineq, nassuerutigisariaqarparpullu taamatut aaqqissuussinerup kingunerisaanik nunaqarfiit illoqarfiillu amerlasuut pisortat ingerlatsiviinut ungasinnerulersimammata. Ataatsimoorluta piffissamut ungasinnerusumut atasinnaasunik qanimut oqartussaaqataanerup atuuteqqilernissaata qulakkeerneqarnissaanut iluarsiissutissanik nassaarniartariaqarpugut.
Inuit Ataqatigiit nangittumik ilungersuutigissavaat paasiuminartumik, ammasumik unneqqarissumillu naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseqarnissarput. Kiffartuussinermi peqquserluttarnernik akiuiniarneq inuillu pisinnaatitaaffii, suliffeqarfiit isumaginninnikkut akisussaaqataanerat innuttaasunillu akuutitsisarneq siuarsarneqassapput.
Siunissaq
Namminersorneq pillugu isumaqatigiissutikkut Nunatsinni nammineq tunngaviusumik inatsisissatsinnik suliamik aallartitsisinnaanermut pisinnaatitaaffeqarnerput qulakkeerneqarpoq, namminersornerlu pillugu inatsit immini Nunatta aningaasatigut naalakkersuinikkullu namminiilivinnis-saanik ineriartortitsisinnaanermut sinaakkusiisuuvoq.
Inuit Ataqatigiit pingaartippaat, tunngaviusumik inatsisissamut piareersaataasumik sulinerup sapinngisamik piaarnerpaamik aallartinneqarnissaa. Suliami tassani innuttaasut sapinngisamik annertunerpaamik akuutinneqassapput isumagineqassaarlu inuiaqatigiinni tunngaviusumik naleqartitavut pillugit oqallittoqarnissaa.
Aamma Inuit Ataqatigiit pingaartitaraat, aningaasatigut ineriartortitsineq avatangiisitigut, inuiaqatigiinni isumaginninnikkullu piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu ingerlanneqassasoq.
Nunatta tunngaviusumik inatsisissaanut piareersaataasumik sulineq tunngaviliilluartuussaaq nunatta kinguariinnit tulliuttunit ineriartorteqqinneqarnissaanut. Suliami inuit pisinnaatitaaffii, kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat akisussaaqataanerlu eqqarsaatigineqartuassapput, kiisalu aamma inuiaqati-giit akornanni nunatta, imartatta pisuussutittalu piujuaannartitsineq tunngavigalugu atuisariaqar-nerannik sammiveqassalluni.
Peqatigisaanik tunngaviusumik inatsisissamik piareersaataasumik suliaqarnermi erseqqissaavigineqassaaq siunissami Kalaallit Nunaat namminersulivissimasoq silarsuarmioqatigiit akornanni qanoq inissisimassanersoq.
Nunarput nunarsuarmi
Namminersornerup eqqunneqarnerata kingorna – ammalu silap pissusaata allanngoriartornera ilutigalugu– Nunarput sukkaqisumik nunarsuarmioqatigiinnut nammineerluni akuulernikuuvoq. Issitup soqutigineqarnera annertoorujussuanngoriataarnikuuvoq, Nunattalu pingaaruteqassusaa aatsaat taamak annertutigilerpoq, nunarsuarmi sumi inissisimanerput aammalu illersornissakkut sillimaniarnikkullu soqutigineqarnerput tunngaviulluni.
Inuit Ataqatigiit pingaartippaat, nunat tamalaat akornanni oqallinnermi Nunatta sunniuteqarsinnaallunilu uppernassuseqartuunissaa. Nunarput nunat tamalaat akornanni pingaarutilimmik isumaqatigiinniarfinni peqataasassaaq, nipi ersarissoq atorlugu, uagut kisitta pinnata aammali silarsuarmi naalagaaffiit mikisut allat nunallu inoqqaavi pillugit.
Issittumi Nunatsinnilu susoqarneranik avataanit annertunerujartuinnartumik alaatsinaanneqarnerput uagut tungitsinnit akisussaassuseqarluartumik pissusilersornissatsinnik piumasaqartitsivoq. Nunarput naalagaaffinnut angisuunut inuttoqisunullu sanilliullugu oqimaalutarneqartassaaq. Taamaattumik nunarsuaq tamakkerlugu nammaqatigiinneq kikkullu tamarmik oqartussaaqataanerannik ingerlatsineq pillugu sorsuuteqarneq Inuit Ataqatigiit qitiusutut naleqartippaat.
Nunatta sumi inissisimanera tunngavigalugu nunarsuarmioqatigiinnut sunniuteqarnerput aammalu pinngortitatsinni pisuussutaativut, uumasssusillit uumassuseqanngitsullu, peqqutigalugit Nunarput nunat tamalaat akornanni pingaartinneqartutut inissisimavoq. Nunatsinni nunap iluani, qaqqani immamilu pisuussutit nassaassaapput, nunanit allarpassuarnit soqutigineqarluinnartut. Naalagaaffinnik allanik nunanilu allani suliffeqarfissuarnik isumaqatigiinniarnernik ingerlataqaraangatta tassaa-sarpoq tigussaasumik nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimik ingerlatsisugut. Tamanna pisarpoq, naak oqartussaqarfiit taakku namminersorneq pillugu isumaqatigiissut malillugu tamak-kiisumik nammineq oqartussaaffigilersimanngikkaluarigut.
Taamaattumik Inuit Ataqatigiit pingaartippaat, nunanut allanut tunngasumik politikkip tungaatigut peqataasarnitta, ilisimasatta piginnaanittalu ingerlaavartumik annertusarnissaat.
Nunatsinni suliassaqaqaagut, kisianni aamma nunarsuup sinneranut akisussaaqataavugut. Inuit Ataqatigiit tamatigut anguniarusuppaa, Nunatta nunanut allanut isumaqatigiissutit tunngavigalugit pisussaaffimminik eqquutsitsisarnissaaa, aammalu immitsinnut nunarsuarmiooqataasutut kikkullu tamarmik oqartussaaqataanerannik nammaqatigiinnermillu illersuisutut isigissasugut.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput, inuiaqatigiinni tamatta atorfissaqartinneqartugut aammalu ataatsimoorluta nunarput immitsinnut kinguaatsinnullu iluaqutissaajuaqqullugu ineriartortissagipput. Inunnik ataasiakkaanik inuiaqatigiinnillu ataqqinninneq tunngavigalugu Inuit Ataqatigiit sulissutigaat kikkut tamat assigiimmik periarfissaqassasut inuunerminnik periarfissaminnillu ineriartortitsinissaminnut.
