om ia knap

2013 Ataatsimeersuarnermit nalunaarut

Aallaqqaasiut:

Inuit Ataqatigiit Nunatta aningaasarsiornikkut naalakkersuinikkullu namminersulivinnissaa sulissutigivaat. Naligiissitaaneq naligiinnerlu, inuiaqatigiinni periarfissat assigiit, oqartussaaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii tunngaviuisutut naleqartitaraaguit. Piujuaannartitsineq tunngavigalugu inuiaqatigiinnik ineriartortitserusuppugut pisuussutinik uumaatsunik umassusilinnillu, nutaaliorneq, kulturikkut inooqatigiinnikkullu nukittorsaasumik aningaasarsiornikkut ineriartortitsineq ingerlakkumallugu.

”Siunissarput – akissussaaffipput” isumaqarpoq inuttut ataasiakkaatut aammalu ataatsimoorluta akisussaaffeqartugut. Inuiaqatigiittut ajornartorsiutivut qaangerniarnissaannut akisussaaffeqarpugut aaqqinniarnissaannullu pimoorussamik aamma pisussaaffeqarluta.

”Siunissarput – akissussaaffipput” isumaqarpoq inuttut ataasiakkaatut aammalu ataatsimoorluta akisussaaffeqartugut. Inuiaqatigiittut ajornartorsiutivut qaangerniarnissaannut akisussaaffeqarpugut aaqqinniarnissaannullu pimoorussamik aamma pisussaaffeqarluta.

  1. Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataaffigisaannik nukittuumik inuiaqatigiinni aaqqissussaanermik, innuttaasunik peqataatitsilluartumik tamat oqartussaaqataanerullu isumaanik paasinnilluartumik pilersitsiumavoq.
  2. Ataatsimoorneq tunngavigalugu inuiqatigiinnik nukittuunik pilersitsiumavugut inuiaqataasut ataatsimoorussanik inuttullu ataasiakkaatut pisariaqartitaat qitiutillugit. Tamanna ataqatigiissaakkamik aqqissuusaasumillu inatsisiliornikkut anguneqassaaq.
  3. Politikkikkut sulinermi siunnersuutit aalajangiussallu ilisimasaqarneq tunngavigalugu suliarineqassapput tamakkiisumillu namminersulivinnissamik anguniakkatsinnik nukittorsaasumik siunertaqassallutik.
  4. Politikkikkut sulinermi siunnersuutit aaqqiissutillu piujuaannartitsineq tunngavigalugu nalilersorneqartassapput inuit , avatangiisit aningaasaqarnerlu isumagalugit.
  5. Innuttaasut atugarissaarnissaminnut assigiiaarnerusumik naligiimmillu periarfissaqassapput. Uani pineqartut tassaapput meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu meeqqat atuarfianni atuartitsineqarneranni pitsaassuseq, peqqinnissaqarfimmi sullinneqarneq aammalu inuttut ajornartorsiuteqarluni ikiortariaqalernermi isumaginninnikkut ikiorneqarneq. Tamanna utoqqaat nuna tamakkerlugu isumassorneqarnerannut aamma tunngavoq.
  6. Inuit Ataqatigiit kulturitsinnik nunatsinnilu eqqumiitsulioriaatsinik assigiinngitsunik nukittorsaarusupput taamaalilluta inuiaqatigiit inuillu tamarmik iluaqutissaattut ineriartortinniassagatsigit, aammalu pisuussutitut nalilittut ineriartortissinnaaniassagatsigit, aamma kulturitta pisuujusup periarfissarpassuaqartullu atorluarneqannginnera eqqarsaatigalugu aningaasarsiornikkut ineriartortissinnaajumallugit.
  7. Aningaasatigut imminut napatinneq, inuiaqatigiit kalaallit Danmarkimit tapiissutinik pisariaqartitsiunnaarfissaat Inuit Ataqatigiit anguniagaraat, aammalu nunatsinni kikkut tamarmik atukkamikkut pitsanngorsaavigineqartuarnissaat tassuuna qularnaarniassallugu. Aningaasarsiornikkut arlaqarnerusunik tunngaveqarnissarput anguniarparput.
  8. Pisuussutinik uumassusilinnik uumaatsunillu atuinermi aqutsineq avatangiisitigut inooqatigiinnermilu kulturikkut nammanneqarsinnaassusermik tunngaveqassaaq, tamatumanilu mianersuussinissaq tunngavigineqassalluni.
  9. Taamaammat Inuit Ataqatigiit uranimik aatsitassanillu qinngornilinnik piiaaneq NAAGGAARPAAT, aamma piiakkanut allanut ilanngullugu qallorneqassagaluarpalluunniit. Inuit Ataqatigiit isumaannik allannguinissamut tunngavissanik ulloq mannamut saqqummersoqarsimanngilaq.
  10. Inuussutissarsiutinik nutaanik ineriartortitsinermi, pingaartumik suliat annertuut eqqarsaatigalugit, suut tamaasa ataatsimut isigalugit nunalu tamaat peqataatillugu aalajangiisoqartarnissaa qularnaarniassavaat, tamatumanilu suliniutit ataasiakkaat inuiaqatigiinnut tamarmiusunut sunniutissaat naliliiffigineqartassallutik.
  11. Nunarput tamakkerlugu inuussutissarsiutinik ineriartortoqarnissaa anguniagaraarput, sumiiffinni nunallu immikkoortuini ataasiakkaaginnarni pinnani.
  12. Aalisarnermik iluarsaaqqinneq ingerlasoq nanginneqassaaq inuussutissarsiut patajaatsumik inuiaqatigiinnullu kalaallinut suli nappataalluaqqullugu.
  13. Nunalerineq uumasuuteqarnerlu pillugit nutarterinerit ingerlateqqinneqassapput tamannalu Nunalerineq pillugu Isumalioqatigiissitanit pilersinneqareersumit naammassineqassaaq.
  14. Inuit Ataqatigiit kalaallit suliffeqarfiutaat salliutillugit inuussutissarsiutit tamatigoortut ineriartortinneqarnissaat kissaatigaat. Inuit Ataqatigiit anguniagaraat aalisarnerup aammalu suliffissuit nutaat soorlu pisuussutinik uumaatsunik atuinerit saniatigut inuussutissarsiummik minnerpaamik ataatsimik allanik ineriartortitsisoqassasoq, inuussutissarsiutillu naligiimmik ineriartortinneqassapput.
  15. Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiinni kikkut tamarmik naligiimmik ilinniagaqarnissamut periarfissaqarnissaat sulissutigissavaat. Taamaammat ilinniartitaanermi attaveqaatit assigiinngitsut malunnaatilimmik ineriartortinneqassapput. Aamma qarasaasiatigut attaveqaatit illoqarfinni nunaqarfinnilu ineriartortinneqarlutillu amerlisarneqassapput. Meerartatta inuusuttattalu meeraanerminniit pitsaanerpaamik perorsarneqarnissaat pinngitsuuinnagu qularnaartariaqarparput. Meeqqat namminersorlutik alapernaatsuullutillu, inuiaqatigiinnullu sunniuteqaqataarusussuseqarlutik ilinniagaqarnissaminnullu sapiissuseqarlutik peroriartornissaannut nunatsinni ilinniarfiit atuarfiillu sakkussanik tunniussissapput.
  16. Nunaqarfiit inoqarfiillu avinngarusimanerusut atugarissaarnerup aammalu inuussutissarsiornerup tungaatigut tamatigoortumik pitsanngorsaavigineqarnerunissaat siunnerfigaarput.
  17. Inuit Ataqatigiit kissaatigaat Atuarfitsialaap nalilersorneqartuarnissaa misilittakkallu naapertorlugit naleqqussartuarneqarnissaa. Tamatta ataatsimoorluta atuarfitta pitsanngorsarneqartuarlunilu nukittorsarneqartuarnissaa qularnaassavarput. Suliassaq tamanna ataatsimoorullugu suliassaavoq kiisalu atuarfiit, angajoqqaat, kommunit namminersorlutillu oqartussat qanimut suleqatigalugit kivinneqassalluni.
  18. Inuit Ataqatigiit angallannikkut attaveqaatitigullu politikkiat suut tamaasa ataatsimut isigalugit isumannaatsumik suliassanillu ilisimasaqassuseq aallaavigalugu aaqqissuunneqassaaq. Suliniutit aalajangersimasut aallarnisarneqarnissaannut tunngaviusinnaasunik massakkut pisariaqartinneqartunik misissueqqissaartoqarsimanngilaq. Taamaammat aalajangiisoqassappat misissueqqissaarnerit tamakku utaqqimaarneqartariaqarput qinersinerullu kingorna naalakkersuisooqatigiilernissamik isumaqatiginninniarnernut ilanngunneqartariaqarlutik. Angallannikkut aaqqissuussaaneq tamatsinnut sunniuteqarpoq taamaammallu Inuit Ataqatigiit innuttaasunut aaqqissuussaalluakkamik akikitsumillu angallanneq qanoq pingaaruteqartigineraa paasivaa.
  19. Inuit Ataqatigiit isumaqarput 2009-imi kommunit kattussuussimanerat naliliivigineqartariaqartoq, Namminersorlutik Oqartussat kommunillu suleqatigiinnerat nukittorsarneqassasoq aammalu kommunit namminersornerat suli ineriartorteqqinneqassasoq taamaalilluni immikkut ineriartortinneqartariaqartut nunap immikkoortortakkaartumik kommunikkaartumillu sammineqartarniassammata.
  20. Nunarput silarsuarmioqatitsinnit sammineqaraluttuinnarmat inuiaqatigiittut nunarsuarmioqataasullu akisussaassuseqarluta pissuseqartariaqarpugut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit kissaatigaat nunanut allanut politikki nukittooq uagut nammineq nunat tamalaat naapittarfiini peqataaffigisarput aammalu nunatta issittormiullu soqutigisaannik ersersitsiviusartoq ineriartortinneqassasoq.