(Oqalugiarnermi oqaatsit atorneqartut atuupput)
Issittumi taamaammallu aamma Naalagaaffeqatigiinni ukioq soqutiginaatilik ornipparput. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffissaq, Issittumi ambassadøri toqqarneqartussaq kiisalu issittoq pillugu ataatsimut politikki.
Naalakkersuisut Inatsisartuni partiit tamangajammik peqatigalugit Kalaallit Nunaanni Nunanut allanut, isumannaallisaanermut illersornissamullu politikki nutaaq saqqummiuppaat. Pineqartilluta avaqqunneqassanngilagut, tamannalu Folketingimi aamma oqaasinnaarisimavarput.
Nunarsuarmi pissutsit qajannarnerulersimapput issittumilu amerlaqaagut pisunik ernumalluta malinnaasugut.
Issittumi inatsisartut Sverigemi Kirunami ataatsimiinneranni ungasinngitsukkut siuttuuvunga. Issittumi sammisat ilisimaneqartut pingaaruteqartullu tassani oqaluuseraavut, soorlu sila, aningaasaqarnikkut ineriartorneq inuusuttullu Issittup siunissaanut ilassutaat. Issittumit tamakkerlugu inuusuttunit peqataasoqarnerput nuannersorujussuuvoq, taakkumi ataatsimiinnermi eqeersimaarlutik peqataapput, tamatumalu iluatsilluarnera tulliani USA-mi 2026-mi ataatsimiinnissamut ingerlateqqissavarput. Issittumi inatsisartunut siulittaasutut ingerlaqqinnissannut Issittumi suleqatinnit tamakkiisumik tapersersorneqarnera nuannaarutigaara.
Taamaattorli upalungaarsimanermi pilersaarutinik ataqatigiissaarineq misilittakkallu pitsaanerpaat pillugit Issittumi suliassaqartoq ersarippoq. Issittumi nunat tamarmik upalungaarsimanissartik piareersarpaat. Sakkutooqarnerinnarmiunngitsoq, kisianni aamma innuttaasut akornanni. Nunat piareersaasiornerminni killiffii assigiinngillat. Politikkikkut suliassatigullu. Nunani avannaani sakkutooqarnikkut aningaasaleerujussuarsimasunut, taamalu aamma upalungaarsimanermut, Norge ilaavoq, Sverigemi innuttaasut ataasiakkaat namminneq piareersartariaqarnerat oqariartuutigineqarluni.
Kalaallit Nunaanni internetsikkut saassussinerit ullunilu arlaqartuni sarfaaruttoorneq misigisimavavut. Søkabelerput qajannarpoq atorunnaarsinneqarsinnaaneralu ernummatigineqarluni. Nalunaarasuartaateqarfitsinnik Tusass’imik qanittukkut ataatsimeeqateqarpunga. Søkabelimut nutaamut aningaasaliisoqarnissaanik annertuumik piviusumillu kissaateqartoqarpoq sinnilimmik aqqutissaqalerumalluni søkabelillu aappaata ajutoorsinnaanera annikillisarniarlugu. Upalungaarsimanitsinnut nunatsinni internetsikkut attaveqaqatigiinneq qulakkeerneqarnissaa aalajangiisuuvoq – ajutoortoqassappammi inuppassuit qimanneqarsinnaammata.
Folk og Sikkerhed (Inuit Isumannaallisaanerlu) Kalaallit Nunaanni aamma sulivoq quppersagarlu ’Hvad nu hvis’ (Pisoqarpammi) saqqummersissimallugu. IA isumaqarpoq, Kalaallit Nunaanni najukkani upalungaarsimanerup oqaluuserineqarnissaa tamatumanilu Kalaallit Nunaata siuttuunissaanik ataqqinnittoqarnissaa aalajangiisuusoq. Qamittoortoqarneranut imaluunniit søkabelip ajutoorneranut, internetsikkut saassussisoqarneranut imaluunniit allatigut ajornartoortoqarneranut tunngagaluarpata apeqqutaatinnagu oqaluuserisariaqarparput najukkanilu piviusut allanngorsimanerannut piareersarluta. Oqallinnissaq tamanna Kalaallit Nunaanni piffissami aggersumi ingerlanneqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit aallartinneqarniarpoq.
Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuuffeqalernissaq
Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik Norgemiit tigussavaat. Siulittaasuunermi pingaarnersiukkat ilaasa Norgemit, Danmarkimut Sverigemullu ingerlateqqinneqarnissaanik IA-p siunnersuuteqarsimanerata tigulluarneqarnera nuannaarutissaavoq.
Tunngaviatigut isumaqarpugut Issittumi inuusuttunik peqataatitsineq qitiusariaqartoq. Norge Norgemi inuusuttut ataatsimeersuarnissaannut qaaqqusisimavoq Issittumilu inuusuttut sinniisuannik (Arctic Youth Ambassador) toqqaasimalluni.
Issittumi nunani tamalaani soqutigisaqaqatigiit tamarmik, soorlu ICC, Arctic Economic Council, Arctic Mayors Forum allallu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffissap piareersarneqarneranut peqataatinneqalereertariaqarput.
Soormi Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut aningaasanik immikkoortitsisoqaruni suliniutissallu Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu qanimut ataqatigissarneqarlutik. 2025-mi siulittaasuuffeqalernissamut piareersaatitut tamatuma ingerlateqqinneqarnissaa IA-mit kissaatigineqarpoq.
Greenland Student Summit
Danmarkimi kalaallit ilinniartut qaammatip tulliani katersuutsinneqarnissaannut Inuit Ataqatigiit Folketingimi suliniuteqarsimapput. Siumut Avalallu peqatigalugit piareersaavugut. Marienborgimi maajip arfineq aappaanni naapinnissatsinnut statsministerip sumiiffissaqartitsinera nuannaarutigaarput.
Ilinniarnerup nalaani tarnikkut atugarissaarnissaq ilinniakkamillu naammassinnereernermi Kalaallit Nunaannut atassuteqarneq ataatsimiinnermi qitiussapput. Inuusuttagut isumalluutitsinni pingaarnersaapput inuusuttattalu pikkorissut Danmarkimut ilinniariarsimasut amerlanerusut angerlaqqikkusunnissaat inuiaqatigiinnillu nukittorsaaqataanissaat pisariaqartippavut.
Ilinniartut Danmarkimi ilinniarnerminni atugarliortut ilinniartullu akornanni immikkoortinneqartutut misigisimasut suleqatigalugit pitsaanerpaassasoq IA isumaqarpoq.
Spiralilersuisimaneq pillugu suliaq inuit pisinnaatitaaffiinit isigalugu
Naalakkersuisut aamma Inuit Ataqatigiit Folketingimi spiralilersuisimanermik suliap misissuiffigineqarnerani inuit pisinnaatitaaffiisa isiginiarneqarnissaasa Danmarkimi naalakkersuisunit salliunneqarnissaa sivisuumik anguniarsimagaluarpaat, ajoraluartumik iluatsinngitsumik. Naalagaaffiup nunani tamalaani isumaqatigiissutinik unioqqutitsisimanerata misissuinermi qaqilerneqarnissaa pissusissamisuuginnarsorigaluarparput.
Spiralilersuisimanermik mamianartuliami inuit pisinnaatitaaffiinit isigalugu qaqilerisoqarnissaanik Naalakkersuisut sukkanerpaaq atorlugu aallartitsiniarlutik nalunaaruteqarnerat taamaammat nuannaarutigaarput. Alloriarneq pisariaqarpoq pingaaruteqarlunilu, suliami taamak annilaarnartigisumi paasisaqarluassagutta.
Inuit Pisinnaatitaaffiinut Institutti assigalugu Inuit Ataqatigiinnit qularutigineqanngilaq, arnat pineqartut inuttut pisinnaatitaaffii annertuumik innarlerneqarsimammata. Aamma qularutissaanngilaq, innarliinerit taakku ullutsinni inuiaqatitsinnut annertuumik sunniuteqarnerlussimammata. Arnat pineqartut ilaasa naalagaaffimmik eqqartuussivimmut tunniussisimanerat taamaammat paasisinnaalluarparput Danmarkimilu naalakkersuisut akisussaaffimmik tamakkiisumik tigusinissaat kajumissaarutigalutigu.
Ilutigitillugu eqqaamasariaqarpoq arnat pineqartut amerlassusaat naalagaaffimmik eqqartuussivimmut tunniussisunit amerlanerujussuummata. Inuit Ataqatigiit isumaqarput, arnat innarlerneqarsimanerannik akuersinissaq erngertumik pisariaqartoq taamaalillutillu pisassaannillu akitsisitaartinneqarlutik.
Kalaallinut atugarliortunut Danmarkimi naalakkersuisut akisussaaffimminnik kivitsinngillat
Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnerit arlaqartut kingorna maani nikorfavunga Danmarkimi kalaallit sanngiitsut atugaat pillugit uteriiserlunga.
Kalaallini Danmarkimi najugaqartuni 17.000-iusuni 1500-t missaat atugarliortuusut naatsorsuutigineqarpoq. Danmarkimi naalakkersuisut inunnut ikittuinnartut oqaatigineqarsinnaasunut akisussaaffimminnik kivitsisinnaanngillat. Suliniutinut aningaasat immikkoortissimasavut Socialstyrelsimit piviusunngortinneqarsimanngitsut paasivara.
2023-mi SSA-mut sillimmatit pillugit isumaqatigiinniarnernut atatillugu angajoqqaat piginnaasaannik kulturimut nalimmassarlugit misissuutinut nutaanut 7,8 mio. kr.-it IA-mit il.il. immikkoortinneqarput.
Ukioq ataaseq maanna qaangiummat suliaqarnissamut misissueqqaarnerit aallartinneqarnissaat kisimi naatsorsuutigineqarpoq. Danmarkimi naalakkersuisut politikkikkut aalajangiinernik piviusunngortitsinnginnerat kalaallit ilaqutariit sanngiitsut inatsisitigut innarlitsaalisarneqarnerannut annertuumik sunniuteqarpoq.
Ilutigitillugu kalaallit meeqqat Danmarkimi pinngitsaalisamik meeravissianngortinneqartut amerlapput. 2022-mi 2023-milu pinngitsaalisamik meeravissianngortitsinerit tallimaapput, tamannalu 6 procenteraat. Kalaallit Danmarkimiittut amerlassusaannut sanilliullugu amerlasoorujussuupput.
Arriippallaamik sulisoqarpoq susoqanngippallaarlunilu.
Allaannginnami kalaallinut Danmarkimi innuttaasunut akisussaaffimminnik Danmarkimi naalakkersuisut kivitsiumanngitsut, pingaartumik Isumaginninnermut ministeri ukioq manna isumaqatiginninniarnerni Kalaallit Nunaannit sinniisuusugut ataatsimeeqatiginissatsinnik salliutitsinnginnera eqqarsaatigalugu.
Assartuinermi ajornartorsiutit
Suliassaqarfik alla assartuinermut tunngasoq aamma tusiattorujussuuvoq. Kalaallit Nunaanni angallannermut inatsit kingullermik ukiut 16-it matuma siorna nutarterneqarpoq ersarissilluinnarsimavorlu iluarsaaterujussuarneqarniaa pisariaqalersimasoq. Kalaallit Nunaanni angallannermi isumannaallisaaneq pingaarnerutinneqassaaq. Biilinik misissuineq sukkanerpaaq atorlugu atuutilersinneqaqqissaaq malugisimaarlunilu biilernermut malittarisassat nutarterneqarlutik.
Assartuinermut suliassaqarfimmi ajornartorsiutit pillugit kalaallinit innuttaasunit amerlasoorpassuarnit saaffigineqartarpunga. Angallannermi inatsisinik malitsitsisoqannginneraniit Kalaallit Nunaanni biilersinnaanermut allagartamik pissarsinissamik atuinissamillu ajornartorsiutinut tunngassuteqartunik.
Kalaallit innuttaasut piffissap naammaginartup iluani biilersinnaanermut uppernarsaammik pissarsisinnaasariaqarnerat qularutissaanngilaq, aamma illoqarfiit annerit avataanni najugaqaraluaraanni. Angallannermut suliassaqarfik iluamik nutarterneqartariaqarpoq Kalaallit Nunaanni puullaaqqutigineqartut amerliartornerunnginnissaat pillugu.
Sammisarpassuit tatisipput. Mikisut angisuullu. Naalagaaffeqatigiinni suli suliassarpassuaqarpoq, ilaannilu assakaasoq kinguporsortutut ittarpoq. Akuersaarneqarsinnaanngilaq neriuppungalu Danmarkimi naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavimmi anguniakkat arlaqartut piviusunngortinneqarnissaat statsministerimit qulakkeerneqassasoq.
Qujanaq oqaaseqarninnut.
