Nunarsuatsinni nunarsuarmioqataasutut nunani assigiinngitsuni sorsunneq assut ernumanartoqarpoq akuersaaruminaallunilu.
Naak nunarput sorsuffiusunut ungasikkaluartoq taamaattoq nioqqutissat akiisigut assut malunniuppoq ulluinnarni nerisassatigut aammali sanaartornikkut atortussiat akitsorujussuarneri annertuumik inuiaqatigiinnut unammillernartuupput.
Israel-ip pinerliiniaqatigiit Hamas-ikkullu sorsunnerat Gaza-mi innuttanut ajunaarnersuarmik kinguneqarpoq, meerarpassuit, inuiaqatigiillu amerlasuut toqutaanerannik kinguneqartumik, nunap innuttaanut manna tikillugu kingunipiluttumik sorsunneq ingerlavoq, ikiuiniarnerlu ajornakusoortunngorluni.
Ullutsinni nunarsuarmi sorsuffiusut arlaqartut piuneranni immitsinnut qiviarutta ilisimavarput umiarsuit sillimatigisagut, sineriassuatsinnik nakkutilliisussaatitaasut pisoqalinertik pissutigalugu pisinnaasamikkut ullutsinnut naleqqukkunnaasimaqisut atorsinnaasusaat killeqalersimaqisut atugassarititaapput. Danskit naalagaaffiata illersornissarput, sillimaniarnikkullu inisisimanissarput akisussaaffigaat, taammaattoq ilumut Danskit naalakkersuisuisa akisussaaffimminnik kivitsisinnaanerat, piumassuseqarnerat nassaariuminnaappoq, akuersaarneqarsinnaaganilu. Pisariaqavissumik Danskit Naalakkersuisuisa pimoorullugu nunatsinni akisussaaffimminnik pimoorussinerunissaat ullutsinni nunarsuup inisisimanera eqqarsaatigalugu pisariaqarpoq, miserratigineqarsinnaanngitsoq tassaavoq Danskit NATO-mut ilaasortaanerminni nunarput iluaqutigilluaraat, namminneq aamma tamatuma kinguneranik illersorluarneqaramik.
Ukrainimi sorsunnermut naasanngitsuusamik sorsunnermut atortussianik pilersuinerisa nalaanni, uagut sumiginnarneqarluta misigisimavugut. Ajunngilaq tamat oqartussaaqataanerannik illersuineq, tamatumalli kingunerissanngilaa nammineq akisussaaffimmik qimarratiginninneq, taamaammat piaartumik oqartussaasut akisussaasut nunatta nakkutigineqarneranut illersornissamullu atortorissaarutaasut ullutsinnut naleqquttunik atortoqalersinnaanerput isumagigasuarlissuk, naammanngilaq nunarsuarmioqatigiinnut tulluusimaarlutik sorsunnermut atortussianik aningaasaliisaqataarnermik nalunaaruteqartarneq, akisussaaffiit naammattumik matussusersinnaanngikkaani.
Inuit Ataqatigiinni ippassaaninnguaq illersornissamut sillimaniarnikkut nunallu allanut periusissiaq partiit tamangajammik atsioqataaffigisaat suleqataaffigeqqissaaratsigu nuannaarutigaarput (partii ataaseq kisimi suliaq naammassinngitsoq suleqataajunnaarluni nalunaarpoq), namminersulernissatsinnut aqqutissat pingaarnersaraat partiilersorfiunngitsumik suleqatigiilluni anguniagaqaqatigiinneq, naaperiuteqarfigineqarsinnaasariaqartoq, oqaluinnarluni namminersulernissaq anguneqarsinnaanngilaq.
Taamaammat Inuit Ataqatigiinni suleqataaqqissaarpugut anguniakkatsinnik ersarissumik oqariartuuteqartarluta soorunalumi aamma naaperiuteqarluta, tassa qinikkatut suliassat pingaarutillit aatsaat taamaaliornikkut angusaqarfigisinnaasarpagut tamat oqartussaqataanerisa aqqani.
Mariane Paviasen
Inuit Ataqatigiit
