2022-mi Folketingimi ammaanersiornermi oqaaseqartartutut saqqummiussaq
Uannga: Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit
6. oktober 2022
Oqaatsit oqaatigineqartut atuupput.
Inuit Ataqatigiit kalaallimik ministeriuninngortoqarnissaa kissaatigineruaat
Qinersisoqalerpoq. Aamma Nunatsinni. Qinersinissap tungaanut sapinngisatsinnik qinersivik tamaat angallaviginiaraluassavarput. Maani inersuarmi suleqatigut ataqqigaluaqalugit, oqartariaqarpugut, uagut suliassarput annertunerussaqisoq. Uagut qinersivipput Danmarkimiit 50-eriaammik angineruvoq, taamaammat suliassat ikinngeqaat.
Qujanartumik Ilulissani, Aasianni, Niaqornaarsummi Kangaatsiamilu angalaqqammerpunga. Ukiut kingulliit arfineq-marluk ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni sumiiffiit 25-nik amerlanerit tikippakka. Nunarput siamaseqaaq assigiinngisitaaqalunilu. Tikitanni tamani tupaallaatigiuartarpara nunaqarfeerannguani allaat ulluinnarisaq ingerlalluartinniarlugu iliuuseqarumassuseq takujuartarakku. Ataatsimoorluta aaqqiissutissanik nassaarniallaqqittarpugut. Sumiiffinni ataasiakkaani aaqqiissutissat aamma ataatsimoorluta aaqqiissutissanik nuna tamakkerlugu siuariartornermik periarfissanillu nutaanik nassataqartunik nassaarniassaagut. Ataqatigiissinnaassutsitta siunissaq suli pitsaanerusoq pilersissavaa. Ataatsimoorluta sapinnginneruvugut.
Aaammattaaq 32-nik oqaaseqartartuuffeqarnitta takutippaa, politikkikkut suliassat kalaaliulluta Folketingimi ilaasortatut inissaqartittariaqakkatta annertussusaat. Qinigaaffimmi matumani angusarineqartut 3,2 milliarder kr-nik naleqarput. Tamatuma iluatsinnissaanut Inuit Ataqatigiit toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu annertuumik sunniuteqaqataanikuupput. Tamatumani pineqarput meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit pitsaanerusut, annaassiniartarnissamut sillimaniarneq pitsaanerusoq, Nunatta illersornissaa minnerunngitsumillu politiit akissarsiarissaarnerulernerat.
Tamakku tassaapput Folketingip Kalaallit Nunaanni suliassaasa annertuumik pitsanngorsaavigineqarneri. Sanilliussissagaanni eqqaaneqarsinnaavoq 2011-miit 2015-imut angusaasut 200 millioner kr-nik naleqarmata.
Qinersinissaq aatsaat taama ernumanartoqartigaaq.
Folketingimut ilaasortat Atlantikup Avannaaneersut Arlallit aalajangiisooratarsinnaanerat arlalinnit isumaliutigineqarluni oqallisaavoq. Inuit Ataqatigiit sallerpaatittuaannarparput qinersisartut kalaallit atugarisaasa isumaginissaat, Folketingimut ilaasortaqatigut Danmarkimeersut pitsaasumik pilersitsiffiusumillu suleqatigalugit.
Taamaammat tupigineqarsinnaanngilaq, kalaallimik ministeriuninngortoqarnissaa kissaatiginartinnerugaluaratsigu.
Imaanngilaq isumaqaratta Mette Frederiksen naammaginanngitsumik sulisimasoq. Allaammi isumaqarpugut Socialdemokraatit aqutsisui isumalluarnartunik ingerlasut – aamma kalaallit isaannit isigalugit. Kisianni pissusissamisoorpoq aalajangiinerit Kalaallit Nunaanni inunnut sunniuteqartussat, Kalaallit Nunaanni aalajangiiffigineqartarnissaat. Taamaammattaaq Danmarkimik suleqateqarneq pingaartitamut oqaasertaliussat uku tunngavigalugit ingerlapparput: ”Uagut peqataatinnata uagut pilluta oqallittoqassanngilaq” – ”Kalaallit Nunaat pillugu Kalaallit Nunaat peqataatinnagu sammisaqartoqassanngilaq”.
Taamaammat ministeriuneq Mette Frederiksen ministeriilu uummammik pisumik qujaffigerusuppagut. Suleqatigiinnitsinnut qujanaq. Suliniutinut qujanaq. Suliasi peqqissaarluartumik suliarinikuuasi. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumannaatsumik attavigiinnissaq pilersinneqarpoq. Anguniarnera sivisugaluaqaaq. Piffissaq sivisooq atortariaqarnikuulluni. Isumannaallisaaneq pillugu politikkikkut naapeqatigiittarfik paasissutissanik paarlaasseqatigiiffigisinnaasarput pilersinneqarpoq. Kisianni, aap, ataasiaannarluni ataatsimiittoqarnikuuvoq.
Taamaammat, ilumut, suli pitsaanerulersitsisinnaavugut. Pitsaanerulersitsisariaqarpugut. Danskit naalakkersuisui suli pitsaanerusunik iliuuseqarsinnaapput. Qularutiginngilara angorusutaqartoqartoq, kisiannili, ajornartoornerit tulleriiaaginnavipput. Siullermik corona maannalu Ukraine-mi sorsunneq, ukiunilu kingulliunerusuni takusanngisaraluakkatsitut, nunarsuaq aatsaat taama avissaartuuffiutigilersoq.
Østersømi gassimik aniasoorneq ernumassutigisariaqarpoq. Aamma uagutsinnut Kalaallit Nunaanni najugaqartunut. Ernummateqarata nunarsuarmi nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikkip avataaniiffipput maanna qaangiuppoq. Rusland Issittumi ingerlataqarpoq. Uagut susassaqarfigisatsinni. Aammattaaq piffissap sivikitsuinnaap iluani qarasaasiaqarnikkut saassussinerit annertuut pingasut, qarasaasiaqarnikkut avataaniit innarliinianit eqqugaariaannaasumik tunngaveqarnerup aamma inunnik paasissutissat pillugit inatsisit pisoqalinikut kinguneraat, nunanit tamanit isumannarnerpaat pingajuattut inissisimalernerput, tamannalu pissutigalugu eqqugaanissatta uaneralaarsuarmiilernera. Immakkut kabelerput kipineqassappat, Nunarput tamakkingajavillugu internetikkut attaveerutissaagut.
Qarasaasiakkut attaveqaatit atorlugit sorsunneq Ruslandilu soqqusaalligaluttuinnartoq immaqa Nunatsinni ulluinnarisatsinnit ungasissorsuartut isumaqarfigineqarsinnaapput, taamaanngilarli. Kalaallit Nunaata Ruslandip USA-llu akornanni inissisimanerata nassataraa, siooranartut uagut nammineq eqqumaffigisariaqaratsigit, illersornissarlu pillugu isumaqatigiissutissap isumaqatigiissutiginiarnerani silatusaartumik iliuuseqarnissarput. Soorunalumi Naalakkersuisut Folketingimilu Nunatsinnit ilaasortaatitat peqataasariaqarput, Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit isumaqatigiissuteqartuni eqqartuisoqaleraangat.
Uagut peqataatinnata uagut pilluta oqallittoqassanngilaq.
Toqqissisimaneq toqqissisimanermik pilersitsisarpoq
Oqaluttuarisaanermi aatsaat taama amerlatigisunik Nunatsinni kommunefogedeqarpoq. Nunatsinni nunaqarfinni politiit sinniisaat aatsaat taama amerlatigipput. Ullumi nunaqarfiit pingasut-sisamat kommunefogedeqanngillat. 2015-imi nunaqarfiit kommunefodeqanngitsut 15-iupput.
Pineqartoq tassaavoq toqqissisimanermik pilersitsinissaq. Inatsisitigut isumannaatsuunissap qularnaarnissaa. Meeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu ima nalunaarnissaq: Maani paarivatsigit. Politiit kommunefogedillu pikkorissut ullut tamarluinnaasa toqqissisimanermik pilersitsisarput. Kisianni Kalaallit Nunaanni Politiini politiit kalaallit ikiliartorput. Naalagaaffiup naalagaaffimmilu tjenestemandit akornanni akissarsiat pillugit isumaqatigiinniarnerit unittooqqapput.
Qinersisoqareerpat suliassatta pingaarnerit ilagissavaat, akissarsiat qaffanneqarnissaasa qularnaarnissaat, Atlantikup Avannaanut immikkoortitat aqqutigalugit politikkikkut qularnaakkatta ataavartunngortinneqarnissaat. Kalaallit Nunaanni politiit Danmarkimi Savalimmiunilu politeeqatimik assiginik akissarsiaqartariaqarput. Nalunaaquttap-akunnerini Danmarkimi Savalimmiunilu politeeqatimik amerlaqataanni sulisarput. Matumani pineqarpoq naligiissitaanissaq. Taamaammat ministeriunerup oqalugiaammini naligiissitaaneq – IA-p ukiuni tamani anguniartuarsimasaa – eqqaammagu isumaqataalluinnarpugut.
Qanga pisimasut aamma Danmarkip – Kalaallit Nunaat qulaatiinnarlugu – iliuuserisimasai pissutigalugit ikit itisuut pilernikut isiginiartariaqarpagut. Tamanna pingaartuuvoq.
Aammattaarli pingaartuuvoq siunissami naligiilluta iliuuseqarnissarput. Politiit namminneq nunaminni innuttaasutut pitsaannginnerusutut pineqaqqunagit, taakkumi tassaapput oqimaannerpaanik nammataqartut.
Meeqqat kalaallit Danmarkimiittut, sumiginnaasoqarneranik pasillertoqarnerinnaa pissutigalugu angerlarsimaffimmik avataanut inissitaasarnerat akuersaassanngilarput. Tamatta naapertuilluartumik iliuuseqartoqartarnissaa ilimagisarivarput. Inatsisitigut illersugaaneq. Isumaqarpunga tamanna uagutsinni amerlaqisuni tunngaviusumik sorlaqartoq. Naapertuilluartuliortoqannginneralu misigigaangatsigu, qamuuna itisuumik inuttut misigissuseq eqqugaasarpoq.
Danmarkimi naalakkersuisunngortussani takutitsigu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataqqeqatigiinneq, tatigeqatigiinneq naligiinnerlu ajornanngitsut. Tamannami suleqatigiinnermut tunngaviuvoq.
Taamaammat qinersereernerup kingorna naalakkersuisunngortussanik tikkuussissagutta ersarissunik piumasaqaateqassaagut. Piumasarissavarput inuiaat kalaallit soqutigisaasa isumagineqarnissaat. Naligiinnerunissaq piumasaqaatigissavarput.
Qujanaq oqaaseqarsinnaagama.
