Ukiortaami kronikki Kommuneqarfik Sermersooq 2023-imut missingersuut pillugu.

Ukiortaami kronikki Kommuneqarfik Sermersooq 2023-imut missingersuut pillugu.

 

Ajoriinnangassaanngivippoq

NCD-ip Iserillu kattutsinneqarnissaannut NCD-llu suliaannik Kommunip tigusinerani, oqaatsit ikinngeqisut aninneqarnikuupput. Soorunami nuanniippoq aqqummi qeqqani NCD ajutoormat, allatulli ajornaqaaq, taamaallaat pitsaanerulerpoq kommuneqarfip Sermersuup NCD-ip suliaralui tiguppagit piginnittuulerlunilu, ukiuni 30-ini NCD-mit attartorlugit akilerarnagit. Pilersaarutaajuarsimavoq aningaasanik taarsigassarsinissaq – kommunimit imminermiunngitsoq, NCD-milli. Kommunili taarsingassarsisussanngormat, atorniarnissaq akikinnerulerpoq, NCD-p nammineq taarsingassarsiniarneraniit. Akilersuinissamullu akissaminik kommunit immikkoortitserilereersimavoq. Taamaattumiguna aningaasanik taarsingassarsiniartarfiit ukiarmili 2022-mi Sermersooq nalunaarfigigaat, aningaasanik taarsingassarsisitsisinnaallutik, taamaliornissamut Naalakkersuisut akuerseriarpata. Naalakkersuisullu taamaaliorput 15 december, 2022.

Erik Jensen marloqiusamik inissisimasoq

Naalakkersuisutut ilaasortatut taarsingassarsinissaq akuerillaataa, Erik Jensen partiip Siumup siulittaasuatut piumasaqaateqarpoq, kingumoortumik malinneqartussatut piumasarisaminik. Taamaasilluni Erik Jensen eqqumeeqqinnaamik imminut inissippoq, illuata tungaani Naalakkersuisutut akuerseriarluni, illuata tungaani Siumup siulittaasuatut piumasaqaateqarluni, kingumoortumik atuutileqqusaminik. Hr. Jensenip piumasaqaataasai ilaat Sermersuumi atuutsinneqalereernikuupput, ilaallu Naalakkersuisut akissuteqarnissaannut utaqqisinneqarlutik. Ilanngullugu Hr. Jensen isumaqarpoq kommunip taarsingassarsisariaqalerneranut peqqutaasorooq kommunitta ukiorpassuarni torinngilluinnartumik ingerlanneqarsimanera, taamaattumillu massakkut killiffitsinnut killittugut. Kisianniliuna pissutsit taamaanngitsut, tassami budget 2023-imut ukiunullu tulliinut atuuttussaq misissoraanni

” tupaallannartunik ajunngitsortarpassuarnik aallartitassanik ilaqartoq akissaqartinneqarmat”, soorlu aningaasanut aqutsinermut professori Per Nikolaj Bukh, Aalborg Universititemeersoq Sermitsiamut oqaaseqartoq. Nuummi sanaartungassat annertuut taarsingassarsinikkut akilersornerisigut, kommunip inoqarfinni allani sanaartugassat akissaqartilerpai.   Taamaattumik Erik Jensenip ’iibilit pærillu’ akuleriisippai.  Siumup aamma Erik Jensenip ileqqulersornerisa takutiinnarpaat Sermersuup taarsingassarsinissaa Siumup isumaqatiginngilluinnaraat, qatangiinnartinniarsaraat, qanorluunniit akeqassangaluarpat. Maanna taarsingassarsinissaq akuerineqarmat kingumuinnaq isigerusupput, siunissaq alarlugu.

NCD aamma OPP-atorlugu akilersueriaaseq – oqaluttuassartaa

2014-15-nikkuniuna Namminersorlutik Oqartussat aalajangertut, inissialiortitsernissanut sanaartukkanullu allanut kommunit namminneerlutik akilersuilissasut. Pingaartumik illoqarfiit annersaanni Nuummi. 2016-imi taamani Aningaasaqarnermut aamma Aatsitassanut Naalakkersuisunut ilaasortap Randi Vestergaard Evaldsenip, Demokraatit, saqqummiuppaa  Nappassinissamut Siuariartortitsinissamullu pilersaarut. Tassani Vestergaard Evaldsenip saqqummiuppaa Namminersorlutik Oqartussat OPP-pillugu politikkiat, siunissaq isigalugu sanaartugassat OPP atorlugu akilersorneqarsinnaasut assersuusiorfigalugit.

Kukkunersiuisartut Deloittep OPP tassaanerarpaat sanaartungassat aningisuut akilersorneqarnissaannut aqqut naanneq, finanslovi avaqqullugu atorneqarsinnaasoq. Nappassinissamut Siuariartornermullu pilersaarut Nunatta Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiivinit nersualaarneqarpoq, taaneqarluni nunatsinni aningaasaqarnikkut ’qunnersuarnik matusissutigissallugu sakkussatsialak’. Randi Vestergaard Evaldsen 2017-imi Sermersuumi kommunalbestyrelsimut qinerneqarpoq, IA Demokraatillu suleqatigiilerneranni 1. viceborgmesteritut toqqarneqarluni,  Inatsisartunut ilaasortaajutigaluni. Ukiuniuna taakkunani Kommunip ineriartortitsinermut suliffeqarfiutaa NCD pilersinneqartoq. NCD-lu suliassaanut angisoorsuarnut OPP-ikkut aningaasalersueriaaseq toqqammavissat ilagisimavaat, kommunip kassiata artukkerujussuannginnissaa tamatumuunakkut anguneqarsinnaammat.

Tunngavigineqartut aappaat tassaavoq ’up frontinik’ kommuni akiliisassasoq, Karolinska OPP najoqqutaralugu, pingajuallu tassaalluni sanaatttorfissanik NCD tuniniaasassasoq. Tamakkuli iluatsinngitsoorput, taamaattumik Kommunalbestyrelsimi amerlanerussuteqartut 23. Maj, ukioq manna, aalajangerpaat NCD aamma Iserit kattuttinneqassasut, sanaartugassallu kommunip nammineerluni ingerlatilissagai.

Missingersuusiatsialak

Sermersuumi pissusiviusut imaapput akileraartarnermut procenti 26 %-timiiginnassaaq, aamma ukiuni tulliuttuni. 2023-2026-imut missingersuutikkut kommunitta atugarissaarnissamut sullissinera appartinneqassanngilaq. Akerlianilli pitsanngorsaatissanik imaqarpoq. Aningaasarsiornikkullu ineriartortoqarnissaanut sanaartungassanut aningaasaliissutitigut inissaqarpugut. Ilutigalugu taarsingassarsiat, taakkulu erniaat, akilersorneqassapput. Tamannalumi ajunngivippoq. Nunarsuatsinni suniluunniit akeqanngitsunik pisoqarneq ajorpoq, kommunittalu akilersortuaannartussaasimavai NCD sanaartugai, kommunip pigiligassai. NCD imaluunniit kommunip taarsingassarsinera nunatta tamarmi taarsingassarsisinnaaneranut apparsaataassanngilaq, ilanngullugit naatsorsuutigineqareersimammata,

Ammasumik ingerlatsisoqarpoq

Kommuninut nakkutilliisoqarfiup aalajangernera oktober 2021-imili tusarliunneqarmat, kommunitsinni amerlanerussuteqartut tamanna tusaatissatut tigullugu iluarsaassinerit ingerlatilersimavaat. Soorunami iluarsiissuteqartuassaagut suliassanik nutaanik ippinnaatilinnik takkuttoqartillugu. IA aamm Naleraq kommunitsinni ammassumik ingerlatsipput, taarsingassarsinissallu akuerineqarnera isumaqarpoq iluarsaatassat iluarsereersimasut, kingumuinnarlu isigaluni maalaarutissaqanngitsoq, soorluli professori issuangara Sermitsiamut oqartoq.

 

Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga

Juaaka Lyberth (IA)

Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiutinullu

Ataatsimiititaliami ilaasortaq.