Aaja Chemnitz Larsen: Nunarput Paludanip qimaasunut nassuiffissanngortissanngilaa
Stram Kursimi partiip siulittaasuata Rasmus Paludanip qimaasut. Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut nuunneqarsinnaasariaqartut oqaatigivaa. Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata Aaja Chemnitz Larsen siunnersuut tamanna itigartilluinnarpaa:
”Taamanikkut 1800-kkunnisut Tuluit Nunaata Australiamik pinninneratut Kalaallit Nunaat pineqassanngilaq: Kissaatigineqanngitsunut inissiiffittut. Isuma tamanna sutigut tamatigut iluarineqarsinnaanngilaq”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
”Piviusoq isigalugu Kalaallit Nunaanni akuutitsiniarnermut inatsiseqanngilaq, qimaasorlu ataasiinnavik qanittukkut tigusimavarput. Pisoq tamanna pilersaarusiorluarneqarsimanngilaq, Kalaallit Nunaannilu aningaasatigut inuuniarnikkullu annertuunik ajornartorsiuteqareerfiusumi tigusinissaq soqutigineqanngilaq. Tassa pissutsit atuuttut isigalugit, nunarujussuarmi annertuumik inissaaleqiffiusumi inuuniarnikkullu ajornartorsiorfiusumi tamanna ajornakusoortuuvoq. Siullertulli danskit qimaasunut atatillugu ajornartorsiutaannut atatillugu iluarsiinisamut Kalaallit Nunaat tunngavissaqanngilaq.”
”Oqartariaqarpunga naalagarsuartut eqqarsarluni oqariartuut tamanna aninneqartoq. Danmarkimut Nunarsuarmullu atatillugu Kalaallit Nunaat ajornartorsiutinik soorunami iluarseeqataasinnaallunilu iluarsiiniaqataqataasinnaavoq, taamaattoqassappalli naligiinneq peqataatinneqarnerlu pisariaqarput. Taamatut Kalaallit Nunaata sinniisaanik oqaloqateqqaannguarnani siunnersuuteqarneq iluarineqarsinnaanngilluinnarpoq.”
Kalaallit Nunaata piffissaq ungasinnerusoq isigalugu nunanut allamiunut tunngasunut akisussaaffik tigorusuppaa. Oqaatigisariaqarparali Danmarkip akisussaaffigisaatut qimaasunut inissiiffissatut inissikkusunnginnatta. Paludani allami sukateriffissarsiortariqarpoq.
