Folketingimi Danmarkimi innuttaasunut atugarliornerpaanut aningaasaliinissamut isumaqatigiinniarneq qanittumi naammassineqassaaq. Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip Danmarkimi naalakkersuisunut Folketingimilu partiinut kalaallit atugarliortut piumassuseqarpalulluni eqqaamaqquai.
Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip piffissaq kingulleq Folketingimi inooqatigiinnut tunngatillugu oqaaseqartittakkat tamaasa naapittarsimavai aningaasat agguagassanit 2019-mi atortussanit kalaallinut innuttaasunut atorneqarnissaat qulakkeerniarlugit. Aajap qaammatit kingulliit Danmarkimi inooqatigiinnut tunngasuni suliani pulaartaqattaarnermini kalaallit Danmarkimi atugarliortut atugaat itisuumik paasisaqarfigisimavai. Ilikkakkani suliassanut aaliangersimasunut ingerlateqqinneqarpata isumaani atugarliorneq annikillineqarsinnaavoq. Aaja Chemnitz Larseni ima oqarpoq:
”Kalaallinut Danmarkimi najugalinnut atugarliortunut inooqatigiinnut tunngatillugu neqeroorutit amerlapput. Taamaattorli sulisut sumiiffinni arlalinni takusinnaanngilaat inuit sulilernatillu nammineq initaarneq ajortut. Kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut ukiut ikitsut ingerlaneranni amerleriarnikooqaat suliallu ilai ingasaqalutik. Iliuuseqannginnerput nassuerutigaara suliagullu nutaamik eqqarsaatersuuteqarfigisariaqalerpagut. Imaanngitsoq inooqatigiit akornatiguinnaq, kisianni aamma sulinermut-, ilinniarnermut- ineqarnermullu politikkimik eqqarsarnertigut. Taamaaliornikkut politikkikkut anguniakkat nakkutiginerusinnaavagut, tassaasut kalaallit Danmarkimiittut amerlanerit atugaqarluarnerulissasut inuunerillutillu inuussasut. Ajoraluartumik pissutsit maanna taamak inissisimanngillat.”
Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortaq isumaqatigiinniarnerni ilaasinnaanngilaq. Ilaasinnaannginnini peqqutigalugu Danmarkimi isumaqatigiinniartartunut kalaallinut Danmarkimiittunut atugarliortunut pisariaqartitat ataani allaqqasut erseqqissarsimavai
· Piareersaatitut sammisami Danmarkimi kommunini sisamani tallimaniluunniit kalaallinik amerlanernik sulilertitsinissaq sammineqassaaq
· Suleqatigiinnik kalaallinik innuttaasunik persuttaanermik, kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermik sumiginnarneqarnermillu misigisaqarsimasunut peqqissaasoqassaaq saniatigullu ilisimatuut kalaallit atugarliortut tunuliaqutaannik kingunerlutsitsinerinillu malittaqarlutik misissueqqissaarnermik piniarlutik sulissapput. Sammisaq tamanna iluamik erseqqissarneqarnikuunngilaq.
· Ataatsimut isigalugu ajunnginnerusumik suliamillu ilisimasaqarluarpalunnerusumik oqalutseqartoqartassaaq oqalutsillu korpsiannik ataqatigiissaarineq ingerlalluarnerusariaqarluni Danmarkimi kalaallisuumit qallunaatuumut aamma qallunaatuumit kalaallisuumut oqalutseqarneq kusanarnerusumik piginnaasaqarpalunnerusumillu ingerlanneqarniassammat.
Inuit Ataqatigiinnit tulleriiaarineq VIVE-mit misissueqqissaarnermit illersorneqarpoq qanittumi misissuinermi kalaallinik Danmarkimut nuunnikunik suut suliassaanersut ersermata.
Aningaasanut agguagassanut isumaqatigiinniarnerit ulluni makkunani ingerlanneqarput sapaatillu akunnernii tullerni Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortap suliai inerneqarsimanersut takuneqarsinnaalissallutik.
Aaja Chemnitz Larsen,
Folketingemut ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit
