All.: Aaja, Chemnitz, Folketingimi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit
Sisimiuni 16-inik ukiulik sapaatip akunnerata matuma siuliani alianaqisumik nakuuserfigineqarpoq. Piviusuuvorli inuiaqatitsinni isumaqanngitsumik nakuusernerit takusartakkagut amerlavallaarujussuarmata. Kalaallit Nunaanni siorna nakuusernermik nalunaarutiginninnerit 1248-upput. Ersinaannartumik amerlapput ukiullu siulianut sanilliullugu 14 %-imik amerleriarnerulluni.
Nakuusertartut amerlasuut pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmut pisarput taakkunanilu utaqqisut amerlasoorujussuupput inuiaqatigiinnilu inooqataalerseqqinniarnissaat periarfissalulluni. Nakuusertartut inissiisarfimmiitinneqarnerat piffissami aalajangersimasumi nakuusernissaraluannit pinaveersimatinneqartarput, isumaqarpungali tamanna taamaatiinnarneruvoq. Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiititsineq ilaqutariinnik avissaartitsisarpoq inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut annertuumik kinguneqarluni. Inuiaqatigiinni nukissaasinnaagaluartoq artukkiilersarpoq tamannalu anguniagassaanngisaannassaaq.
Politiit soorunami nakuusernermik pinaveersaartitsisinnaapput pinaveersaartitsissallutillu unnuakkut angalasarlutik. Isumalluutit pisariaqartinneqarput, tamannalu ilungersuutigerusuppara. Ilutigitillugu siusissukkut iliuuseqarneq pinaveersaartitsinerlu salliuttariaqarparput.
Isumaqanngitsumik nakuuserneq inuiaqatitsinni itinerusumik ajornartorsiuteqarnitsinnut attuumassuteqarpoq. Ajorluinnartumik isumaqanngitsumik nakuusernerup suna aallaavigineraa paasisariaqarparput. Isumaginninnikkut qaangerniagassani, innuttaasorpassuarnut piviusuusuni, akissut nassaarissavarput.
Nakuusernerit ilarujussui meerartatta ikinnerussuteqartut amerlaqisut kinguaariit ingerlaneranni isumaginninnikkut sumiginnarneqarujussuarsimanerannit aallaaveqarpoq. Nunatsinni assersuutigalugu inissiinerit nakuusernerillu kisitsisinngorlugit takugaanni killormut ingerlasoqartoq misigaara. Neriulersitsinngilaq.
Ilisimatusarnerit takutippaat meeqqat inuusuttullu meeraanerminni nakuuserfigineqartartut isumatsannermik, PTSD-mik, atornerluinermik isumaginninnikkullu qaangerniagassaqarnermik atugaqalersinnaasut. Qaangerniagassat taakku ilai inersimasunngoreerlutik atugarisarpaat namminnerlu nakuusertartunngoratarsinnaallutik. Meeqqat inuusuttullu taakku eqqortumik ikiorneqarlutillu tapersersorneqarpata sunniutit annikinnerulersinneqarsinnaapput.
Atugassarititaasut ajorluinnartut meerartatsinnit ikinnerussuteqartunit amerlaqisunit inuuffigineqarlutillu peroriartorfigineqartut sooruna qinikkanit amerlanernit suaartaatigineqanngitsut – imaluunniit pitsaanerusumik, isumaginninnikkut suliniarnerup piviusumik sooruna pitsanngorsanngikkaat? Isumaginninnikkut aaqqissuussaanerput amigarpoq, tamatumunngalu aningaasanik ilassutissanik Folketingimi ukiut arfinilissaat qinnuteqarpugut. Nunatsinni isumaginninnikkut sulineq annertusarneqassaaq kinguaariillu tulliini sumiginnaanermut pinerluttunngornermullu pissutaasut nassaarineqassapput. Nakuuserneq ilumut nungutinniarutsigu siusissukkut isumaginninnikkut iliuuseqarneq nammineerluta salliutissavarput.
Oqaatigerusutara tassaavoq nakuusernermik pinaveersaartitsinermut pinerluuteqarsimasunut inissiisarfiit aaqqiissutaanngitsut. Siusissukkut iliuuseqarluni meeraanermi siusinnerujussuarmik pissaaq. Naalakkersuinermi ukkatarineqartoq tamakkiisumik suliniarnermiittariaqarpoq, tassani siusissukkut iliuuseqarnerup salliunneqarnissaanik aallartilluta kiisalu immitsinnut akunnitsinnilu killiliisinnaassuseq pikkoriffiginerulerlugu.
Nakuusernermik pinaveersaartitsineq pikkoriffiginngilarput nakuusernerlu qanorluunniit isumaqanngilaq. Nakuuserneq inuiaqatigiinni ajornartorsiutaavoq amerlasuunik pinerlineqarsimasunik ilaqartoq.
Qeqqata Kommuniata tamatta sinnerluta oqallinnermik qaqitsineranut qujanaq. Nakuuserneq akiorniarlugu suleqataanissamut piareersimavunga neriuppungalu amerlanerusut ilanngutissasut.
