Folktingemi Aningaasanik inatsisissap siullermeerneqarneranut oqaaseqartut oqalugiut
Aaja Chemnitz, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketinemi ilaasortaatitaq
29. marts 2023 ingerlanneqartoq
Oqaatigineqartut atuupput.
Inuit Ataqatigiit inuiaqatitsinni aningaasaqarnermut inatsisissamut isumaqatiginninniarnermi meeqqat, inuusuttut suliffeqarfinnillu ineriartortitsineq pingaarnerpaatut isumaqatiginninniutigai. Taakkuami nunatsinni ineriartornermut pingaaruteqarnerpaapput.
Ukiut tamaasa kalaallit inuusuttut ilinniariat 500-600-it Danmarkimut tikittarput. Ilinniartullu taakku nunatsinnut nalitoorujussuupput. Taamaammat ilinniartut ukioq siulleq toqqissisimaffissaannik inississagigut pingaaruteqarluinnarpoq, ullutsinnili tamatuma qulakkeerneqarniarnera naammanngilaq, ajunnginnerusumillu aaqqiiffigisinnaasariaqarparput.
Ilinniartuni aallartittartuni uniinnartartut amerlapput, taamaammat tamanna aaqqiivigisariaqarparput. Ullutsinni iliuuserisartakkagut naammanngillat. Immaqa amerlanerpaat eqqarsartarput nunatsinni inuiaqatigiit danskillu inuiaqatigiit assigiittuusut taamaammallu nunatsinniit Danmarkimut nuunneq ajornanngitsunnguamik pisinnaasoq. Nunaqqatitta ilai danskisut oqalussinnaapput, assigiissuteqarpugut arlalitsigut. Soorlu Brugsen nunatsinni taaneqartarpoq Brugseni. Assigiinngissutigulli annertoorujussuupput. Oqaannaraanni aamma assigiinngissutsigut ikaliartorput.
Nunatsinni Atuarfitsialaap atuutilerneraniilli kalaallisuinnaq oqaasillit amerligaluttuinnarput. Nunatsinni nammineq suliassat tigusinnaasagut amerliartuinnarput. Danskit nunatsinnut nuuttartut ikiligaluittuinnarput. Nuuttartullu tassaanerupput danskit inuusuttut ukiualunnguit nunatsinneeriarlutik nunaminnut utertartut. Siornatigut danskit nuuttartut nuuittarnikuugaluarput. Naattumik oqassagaanni Kalaallit Nunaat Danmarkilu assigiinngissigaluttuinnarput.
Nunatsinni ilinniarneq aningaasaliiffigineqarnerpaat ilagaat. Danmarkimilu ilinniakkaminnik naammassinnissimasut ingerlalluartorujussuullutillu nunatsinnut utertarput. Taakkulu naammassisartut tanngassimaarutigisaqaagut.
Allanut assersuutigissagaanni ilinniartut uagut ingammik ilinniakkaminnik aallarterlaat ikiugassaasinnaasartut nalunngilarput, tamanna nunatsinni eqqumaffigineruarput.
Kalaallit ilinniartut peqatigiiffiat Avalak annertuumik suliaqartarpoq ilinniaqatitik nunatsinneersut tapersersornerisigut, nunaqqatitsinnut allanut ilinniartunut naapiffiliortarnermikkut. Avalaap uatsinnut politikerinut kissaataasa ilagaat Aalborgimi Københavnimilu kalaallinut ilinniartunut najugaqarfeqarnissaat, kissaataallu tamanna Inuit Ataqatigiit ingerlateqqissallugu aalajangersimavarput.
Aarhusimi Odensimilu ukioq siulleq ilinniartunut Kalaallit Illuutaanut atatitanik ilinniartunut najugaqarfeqarpugut. Taakkunani nalunngilarput ilinniartut uniinnartartut annikilliiminikuusut. Kalaallit ilinniartut akornanni ataqatigiinneq annertunerulertarpoq ilinniartullu akornani ikinngutigiinneq pilersarluni. Taamaammat aamma Aalborg-imi Københavnimilu kalaallinut ilinniartunut najugaqarfeqarfiit pilersikkusuppagut.
Nunatsinni maanna sammineqartorujussuit ilagaat Nuummi Ilulissanilu mittarfissuassat. Taamaammat siunissami ungasinngitsumi toqqaannaq nunanit allaniit Nuummut Ilulissanullu timmisartumik angalasoqarsinnaalissaaq, tamassumalu kingorna takornariat amerlissapput. Pilersaarusiorluagaasumik imminullu akilersinnaasumik takornariartitsisinnaanngussaagut. Mittarfissuit kisimik ineriartorneq napatisinnaanngilaat taamaammallu annertunerusumik iliuuseqartariaqarpugut.
Inuit Ataqatigiinniit sanaartukkat angallattunut iluaqutissat sanaartorneqarnissaat anguniarparput. Assersuutigalugu pisuttuarfissat, talittarfeeqqat assigisaallu illoqarfinni nunaqarfinnilu sanaartorneqarnissaat anguniarlutigu. Takornariat nuna ajoqusinngikkaluarlugu angalasinnaaniassammata.
Suliffeqarfinnik aallartitserusuttut suliffeqarfiillu iluaqutigissavaat, taassumalu saniatigut neriuutigaarput takornariat nunap sinneranut illoqarfinnut nunaqarfinnullu allanut Nuummuinnaanngitsoq Ilulissanuinnaanngitsorlu angalasinnaanngussasut.
Assersuutigalugu pisuttuarfissaq kommunip pilersitaa tallisinneqarsinnaassaaq tallisinneqarusukkuni. UNESCO-mit eriagisassatut naliligaani pisuttuarfissaasinnapput, taamaalillutik kikkulluunniit ukiut innarluutilluunnit apeqqutaatinnagit pisuttuarfissiani pisuttuarsinnaalerniassammata. Nunaqarfinnut takornarianik ajornannginnerusumik aamma taava angalasoqarsinnaalissagaluarpoq ullutsini ajornakusoorsinnaasarmat.
Inuit Ataqatigiit tapersersorutaasa ilagaat nunatta kujataani Qaqortumi, Foodlab Kujalleq, nerisassiorfik misileraaffiusinnaasoq, Kommune Kujallermiittoq. Foodlab nerisassioriaatsimik kujataaneersumik tunisassiorneq periarfissarsiorfiusinnaavoq. Nalunngilarpummi kujataa nunatsinni nerisassarpassuarnik tunisassiorfiusinnaasoq.
Ukiut tamaasa nunaqqatigut Danmarkimut nuuttartut amerlasoorujussuupput. Nuuttartut immaqa namminneq innarluuteqarnertik imaluunniit meeqqamik innarluuteqarnerat pissutigalugu nuuttarput. Inuttut oqartussanik ikiorneqarsinnannginnertik imaluunniit peqqinnissaqarfimmiit ikiorneqarsinnannginnertik pissutigalugu. Kalaallit Danmarkimiittut amerlassusaat nalunngilarput. Misissuinerilli arlalippassuit nutaanngilivallaarnikuupput. Inuit Ataqatigiit VIVE aqqutigalugu kalaallit Danmarkimiittut misissuiffigitikkusuppaat. Qanoq amerlatigisut nuuttarnersut, suliffeqarnersut, ilinniartuunersut, qassit namminneq angerlarsimaffeqarnersut, angerlarsimaffeqanngitsuunersut, suliffissaaleqillutilluunniit ilinniartuunngitsut misissortikkusuppagut.
Nunaqqatitta nutsernerminnut tungavigisartagaat ilisimasariaqarpagut. Aamma qassit nunatsinnut uterusukkaluarnersut ilisimasariaqarparput, suut angerlarusukkaluarnerminnut ajoqutigineraat. Tassami naalagaaffeqatigiiffiup iluani nutsernissaq ajornanngitsuararsuuvoq. Nunatsinniit isigissagaanni ajorualuartumik innuttaasut nukittuut, suliffillit, ernutallit ernuttatik qimallugit nutsertarput. Ilinniarsimasut ilaasa angerlanngiinnarnissartik aalajangertarpaat. Sunamita tassunga pissutaava? Suna politikki aqqutigalugu nunatsinniit qimaguttarnerat unitsissinnaavarput? Tamakku ilisimatusarluni misissortinnerisigut paasisaqarfigisinnaavagut.
Nunatsinni suliffisaaleqisut ikiliartorput. Danmarkimili kalaalluit 35 pct.-iinnai suliffeqarput. Danmarkimi danskit suliffillit assersuutigissagaanni taakkua 80 pct.-ii suliffeqartuupput. Taammammallu aamma kalaallit Danmarkimiittut sooq suliffeqalernissaat inissaqarnissaallu sooq iliuuseqarfigineqartannginnersoq eqqumiilluinnarpoq. Ullormi inuit suliffeqarlutik siunertaqartikkusuttarpaat. Ajoraluartumik naalagaaffiup siunnersuutiginikuusarput kalaallit integrationsuddannelsimut ilanngutsinneqarsinnaanissaat itigartissimavaa. Tassami kalaallit nunaniit allaniit nutsertartuniit ajornartorsiutaat allaanerunngimmata. Nutsertut inuit allat ilisarisimasaat ikitsuararsuusarput. Immaqa danskisut oqaaseqartuunngillat taamaammallu suliffissaaleqilertarlutik. Ilinniagarisimasaat nunatsinni Danmarkimi atorsinnanngitsutut nalilerneqartarpoq.
Taamaammat kalaallit suliffeqanngitsut Danmarkimiittut suliffeqalernissamut piareersarniarlugit suliaqarnissamut aningaasaliinerit kommuuniniit qinnuteqarfiusinnaasut pilersissallugit soqutiginaateqannginnerpa? Taamaalilluni aamma kalaallit nuuttartut suliffissaqalernissaq siunertaralugu danskit inuiaqatigiivinut piareersaatitut atuartinneqarsinnaalissagaluarput.
Pisortatigut tapiiffigineqartartut namminneq imminnut aamma pilersorsinnaanngoraangamik tulluussimaalertarmata. Inuit inuunertik naleqarnerulersittuusisarpaat, inuiaqatigiinnut aamma suliffissaaleqineq annikillisarneqarsinnaalluni aammalu nunatta Danmarkillu ataqatigiinnerat nukittuumissalluni.
Naggasiullugulu Sambandsflokkurin peqatigalugit Nunatta, Savalimmiut aammalu Danmarkip akornanni inuusuttut ataatsimoornerulernissaat anguniarlugu suliniutigisimasatta ingerlatiinnarneqarsinnaanera sulissutigaarput. Naalagaaffeqatigiimmi iluani inuusuttut naapeqatigiikkaangata nuannersumik pisoqartarmat. Suliniutip taassuma DUF-ip iluani ingerlanneqartup ingerlatiinnarneqarnissaa aningaasaliiffigineqarnissaalu kissaatigaarput.
Inuusuttut silaannaap allanngoriartornera sammisarisarpaat. Aammalu Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit Danmarkimi atuarfinni ilinniarnertuunngorniarfinnilu ilinniartitsissutigineqarnerulernissaat anguniarparput. Inuusuttullu taakku tamanna ilisimasaq ingerlateqqissinnaammassuk. Sulinillu taanna taamaammat uatsinnut isumaqarluarpoq.
Oqaatsillu taakkua naggasiutigalugu oqaaseqarnissinnaanitsinnut qujavugut.
