–

–

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiinni aningaasaqarnermut oqaaseqartartup, 2024-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut tunngaviatigut iluarisimaarpaa. Kalaallit Nunaatali unammilligassai tunngaviusut arlallit aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi erseqqissumik akissutissarsiffiunngillat.

”Ajornartorsiutivut tunngaviusut iliuuseqarfiginngikkutsigit puttaamit puttaamut pissittaqattaartuassaagut, aningaasanut inatsimmit aningaasanut inatsimmut, aamma ukiuni aggersuni. Taamaalilluta aningaasaqarnermi qissiatut sarfaq malillugu ingerlajuassaagut – avataani pisut naalagaatillugit – nunatsinni pissutsit pitsanngorsarnissaannut pisariaqatunik iliuuseqanngilluinnarluta. Tamanna aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiunneqartumik isornartorsiuinerunngilaq, taannami imminermini pitsaalluinnartuuvoq, oqallinnissalli aalajangernissallu ajornakusoortut siunitsinniinnerat avaqqussinnaanngilarput. Politikkerituinnaanngitsoq – inuiaqatigiittulli” Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit politikikkut oqaaseqartartuata unammilligassat arlallit taagorpai, ilaatigut naligiinnginnerujussuaq, ilinniarsimassutsikkut assigiinnginnerujussuaq, meerarpassuit inuusuttorpassuillu atugarliortut, inoqarfiit imminnut ungasissut attaveqaasersuutillu akisuut, inuusuttut amerlasuut ilinniareerlutik angerlaqqittannginnerat kiisalu nunatsinnit aallararneq sulisussanillu amigaateqarnerujussuaq. Soorunami aamma nunatsinni inuussutissarsiortunit isertitat, annerusumik aalisarnermeersuunerat, taamatullu Danmarkimit ataatsimoortumik aningaasaliissutit isertitatta 54 procenterisaat eqqaamaneqassaaq.

”Aningaasaqarneq imminut napatittoq pisortallu ingerlatsiviat siunissamut isumannaagaq imminneq pilernavianngillat. Taamaattoqarnissaanut aaqqissuusseqqinnissat pisariaqarput. Aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqartitsineqartorujussuuvoq. Aaqqissuusseqqinnerit aningaasaqarnitsinnik patajaassutsitsinnillu nukittorsaassapput. Politikikkut kiffaanngissuseqarnerup annertunerulernissaanut aningaasaqarnikkut nammassinnaassuseqarneq pingaaruteqartorujussuuvoq” Asii Chemnitz Narup nangippoq.

“Nunatta aningaasaqarnikkut inissisimanera imminermini pitsaavoq – tassa ataatsimoortumik aningaasaliissutit atugassarititat inuussutissarsiornerullu ataasiinnarmik toqqammaveqarnera akuersaaraanni. Aalisarnerup ukiuni makkunani inissisimalluarnerata attaveqaasersuutinullu aningaasaliissutit annertunerat kiisalu suliffissaaleqisut ikittuinnaanerata kingunerisaannik aningaasaqarneq pitsaasumik inissisimavoq. Unammilligassavulli tunngaviusut allanngunngillat. Maanna killiffipput – imminermini pitsaasoq – nuannaarutigisinnaavarput, imaluunniit aaqqissuusseqqinnissamik piumasaqaatit naaperiaanerillu pisariaqartut namminiilivinnissap aningaasaqarnerullu imminut napatittup nassatarisassai qiviarlugit sulineq aallartissinnaavugut. Neriuppunga tassunga kissaat piumassuserlu Inatsisartuni pimoorunneqassasut, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

“Aaqqissuusseqqinnerit arlallit piviusunngortinnissaat pisariaqartipparput. Ilinniarsimassuserput piginnaasavullu pinngitsoornata qaffassartariaqarpavut. Aningaassaqarnikkut piujuartitsisumik siuariartornermut aningaasaqarnermillu arlalinnik tungaveqartumut ikaarsaartariaqarpugut. Pisortat ingerlatsiviisa siunissamut isumannaarnissaannut aningaasanik isertitassanillu nassaartariaqarpugut. Taakkunanilu akileraarusersueriaatsip, isumaginninnikkut ikiorsiissutit, ineqarnermut kiisalu utoqqarnut aaqqissuusseqqinnerit toqqammaviusussaapput. Aaqqissuusseqqinnerit taakku immikkoortitaarlutik ataatsimullu inuiaqatigiitsinnik kivitseqataasussaapput.”

Inuit Ataqatigiit aningaasaqarnikkut oqaaseqartartuata tamanna ima eqikkarpaa:

“Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut nunatta aningaasaqarnerata ukiumi aggersumi aqunnissaanut sakkussaavoq pitsaasoq patajaatsorlu. Aningaasanulli inatsisissatut siunnersuutip ajornartorsiutinit tunngaviusunit annaassinnaanngilaatigut. Taamaammat partiit akimorlugit ukiuni aggersuni ajornartorsiutigivisatta iliuuseqarfigineqarnissaanut iliuuseqarnissamut sapiissuseqartoqartariaqarpoq,” Asii Chemnitz Narup oqarpoq.