Sisamanngornermi 12. oktober nunatsinni naalakkersuinikkut imaannaanngilluinnartumik sunniuteqarsimasutut taasarialik inuuissiussaaq. Aqqaluk Lynge ukiut 70-t annertunersaanni nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermini patajaatsumik inuiaqatigiit isumaginissaannik sorlaqarluni initusimaqaaq. Qinikkatut sulinermini immikkullu aamma ukiuni tullinnguuttuini nunat tamalaat akornanni qasujuilluni suliuarsimavoq. Partiitta pilersitsisuanut siullertullu siulittaasutsinnut Inuit Ataqatigiinnit tulluusimaaqalutalu qujamasuutissaqaqaagut.
Aqqaluup suliarisarsimasai amerlaqisut annertoqisullu tamakkerlugit oqaluttuarissagaanni atuakkiortariaqarunaraluarpoq. Inunnik isumaginninnermut siunnersortiuvoq, atuakkiortuuvoq, partiimik pilersitsisuuvoq partiimilu siulilittaasuusimalluni, nunarput tamakkerlugu qinikkatut sulivoq, Naalakkersuisuni ilaasortaavoq Inatsisartunilu ilaasortaalluni, nunarsuaq tamakkerlugu pisinnaatitaaffinnik sorsuttuulluni, naggueqatigiit Inuit akornanni siuttuusimavoq inuiaqatigiinnilu oqalliseqataajuarsimalluni. Sorpassuit allat eqqaasinnaagaluarpavut.
Taamaammallu Aqqaluk Lyngep sulinerani pingaartitat tamatigut akuulluinnartutut takusinnaasavut Inuit Ataqatigiinnit inuuissiorneranut atatillugu eqqaarusulluinnakkavut tassaapput: Socialisme aamma Nunarsuarmiooqataaneq.
Taamani aallarteqqaarnermi qaammatini ukiunilu Inuusuttut Ataqatigiit sorlanitsinneqarmatali, kingusinnerusukkullu Inuit Ataqatigiit pilersinniarneqalermata ilusilersorniarneqarmatalu, 1976-imi 1978-imilu, Aqqaluk Lynge tunngaviusumik maligassiuisutut socialisme-p toqqammaviginissaanut siuttuusimasunut ilaalluinnarpoq, tamannalumi partiitsinnut ilisarnaataajuarsimavoq. Nalorninaatsumik siunissatsinnillu takorluueqqaarnerminik naligiissitaanerup annertusarnissaa, inuit pisinnaatitaaffiisa siuarsarnissaat nammineerlutalu akisussaaffimmik tigusinissarput oqaasertalersorneqarlutik saqqummersinneqarpoq.
Naalagaaffiup nunallu piorsarnerani inuiaqatigiit unammisassaat pingaartinneqarnissaasa sunniutaa minnerusutut arlalippassuarnit takorloorneqartaraluartoq Aqqaluk Lynge taama isumaqanngilaq. Inuttut, isumaginninnermut siunnersortitut qinikkatullu iternga tikillugu ilisimavaa naalagaaffimmut, pingaartumillu naalagaaffiup piorsarneqarnerani inuiaqatigiinni ajornartorsiornerpaasut sinnerlugit ilungersortuarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq.
Ilaatigut eqqarsarnartarpoq siunissamik isigisinnaanissaminut immikkut piginnaassuseqarnersoq. Naalakkersuinikkummi akuleruttalernerata nalaanili saqqummiuttarsimasai maannamut, ilaatigullu maannakkut annertunerusumik ullutsinnut naleqqunnerulersimasutut oqaatigisariaqarput.
Inuit Ataqatigiit pilersinneqarmalli socialisme toqqammaviujuarsimavoq. Tassuma siunnerfiginissaa aallaqqaataaniilli oqaasertalerneqarpoq. Taamaattorlu inuiaqatigiit iluini eqqarsaatersornerni nukittuumik inoqatinik pingaartitsineq, suliniuteqarneq, nunanut allanut attaveqarneq suleqateqarnerlu aallaqqaaterpiaaniit akuusimapputtaaq.
Taamaammat kimulluunniit tupaallaatigineqarsimassagunanngilaq Aqqaluk Lynge nunap iluani ukiorpassuarni naalakkersuinikkut suleqataareerluni piumassutsini ilisimasaqarninilu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut saatsimmagit. Tamatumani Aqqaluk Lynge aamma tusaamaneqalerpoq. Ukiuni Inuit issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasuunermi nalaani, minnerunngitsumillu kattuffimmi tamakkiisumik siulittasuunermini Aqqaluk Lynge naggueqatigiit Inuit nunarpullu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmioqatigiillu qiterpiaannut peqataatilersimavai.
Nunat tamalaat akornanni Aqqaluk Lyngep angusimasaasa ilarpassui nunatsinni annertunerusumik nersorneqartariaqarpoq; assit nannunik sikumi aakkiartortumi takutitsisut issittullu imartaanik paasissutissat naliginnaasumik siaruerterneqartalinngimmatali silap pissusiata allanngoriartornera pillugu avammut paasisitsinissap ilungersuutiginera taaneqarsinnaasut ilagaat, allalu tassaavoq nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa naalagaaffiit peqatigiit iluani ataqqineqarnissaannik ilungersuutiginera – tamatumanilu ataatsimiittarfissuarni ingerlanneqartuni, inuit untritilikkuutaat najuuffigisaanni, najuuttut nipaarutivillutik tusarnaartarnerat Aqqaluk Lyngep nipini tusartikkaangagu pineqartullu ersarilluinnartumik tunngavilersorluakkamillu saqqummiukkaangagit. Tusaaneqartarpoq.
Taamatuttaaq nunat tamalaat akornanni katersuunnerni ataatsimeeqatigiiffinnilu nalornisoqartarsimanngilaq. Tamatsinnut Inuttut atuuttut qitiutinneqarlutik pingaartinneqarlutillu tamatigut ilaasarsimapput, taamatullu piginnaassuseqarneq inuit amerlasuut akunnitsinni nersorneqarpoq. Piginnaassutsip takutippaa nunatut annertunerusumik namminersornissaq anguniarlugu ilungersorneq tassaanngimmat nunarsuarmioqatigiinnermut akerliusoq. Killormulli. Kalaallit Nunatta annertunerusumik namminersornissamik ilungersuuteqarnera tassarpiaavoq nunarsuup sinneranik sakkortuumik isiginnittussaq. Immitsinnut mattussinnaanngilagut mattutissanatalu.
Tamakkuupput piginnaassutsit imaannaanngitsut Aqqaluk Lyngep pigisai. Uagut angummanniarluta ilungersuutissavut.
Allatut oqaatigalugu, Aqqaluk Lynge nunani tamalaani aqqutissiuinermi, silatunermigut, ilisimasaqarnermigut aamma nipaattumik nunat tamalaat akornanni isumaqatiginninniarsinnaanermik “quiet diplomacy”-imik atuilluarnermini nunatta nunarsuarmioqatigiit akornanni akuerisaasutut inissisimalerneranut suleqataasimasoq.
Pissutsit pillugit toqqaannartumik isummerlutit oqaaseqarnissarnut sapiissuseqartuarnerit ukiuni makkunani suli aalassatsitsisarput, soorlu ukiut 40-t matuma siorna taama issimasoq.
Partiitsinnik pilersitsisorput siullertullu siulittaasorput 70-iliinerani Inuit Ataqatigiinnit qamannga pisumik pilluaqquarput. Aqqutissiuussimavatsigut, tunniutiinnarsimanngisaannarputit, maannamullu suli tassaavutit nipi ersarinnerpaaq, tusaasagarput siunissamilu tusarnaartuagassarput.
Inuiaqatigiit, nunarput, Issittoq Nunarsuullu sinnera sullittuarsimagakkit qujanaq. Qanortoq ersarissumik isiginninneq inuttullu ilisimanninneq illit pigisatit ataavartumik uatsinnut tunniussiuarlit.
Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit