Oqaatsit atorneqartut atuupput

Ulloq manna Folketingimi ukioq manna naggataasumik oqallitsitsineq malunnartinneqarpoq. Ukioq manna Folketingimi Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni oqaluttuarisaanermut ilanngunneqarsinnaasutullusooq suleqatigiinnermi akerleriissutaasut amerlapput. Ajunngitsortaali aamma eqqaamassavagut.

Atlantikup avannaaniit qinikkat sisamaasut naalakkersuisoqatigiit tapersersorpaat. IA-p oqariartuutigiuarpaa Nunarput pineqartillugu, Nunarput avaqqunneqartassanngitsoq, aammalu aatsaat taama naalakkersuisoqatigiit toqqammavissatut isumaqatigiissutaani aatsaat taama Kalaallit Nunaat ersarissumik ilaatinneqarpoq. Kalaallit Nunaat isumaqatiginninniarnernut qaaqquneqartarneri amerlipput aammalu susassaqarfiit annertusiartorlutik piffissallu ingerlanerani nunatsinnit aqunneqalissaput Kalaallit Nunaanullu tunniunneqassallutik. Inatsisissat sukkanerusumik atuutsinneqartalerput. Siumut ingerlasoqarpoq.

Taamaammat nutaamik suleqatigiinniarnerup eqqarsaatigeqqinnissaa pisariaqartutut isigineqarsinnaavoq. Piffissap ingerlanerani aaqqissuussaanerup allanngortinneqarnissaa piffissanngulissanerpa? Taamannak imminut apeqquserfigisariaqarpoq. Kalaallit Nunaata inissisimanerata nunat nunarsuarmioqatigiit akornanni pingaaruteqarnera aatsaat taama annertutigaaq. Kalaallit Nunaat nunallu Issittormiullu avannarliit nunarsuarmioqatigiit akornini isumannaatsuutitsinissamut isumaqarnerat annertusivoq.

Taamaammallu ullutsinni piffissami qaninnerusumi susassaqarfiit amerlasuujusut suleqatigiinnermilu isumaqatigiinngiffiusut aaqqiissuteqarfiginissaannut ajunnginnerusumik suleriuseqarneq pitsanngorsartariaqarpoq. Taamaammallu naalakkersuisoqatigiit Kalaallit Nunaanni susassaqarfitik ukkatarinerulertariaqarpaat.

Oqaluttuarisaanerput tunngavigalugu ilikkagaqariartortilluta oqaluttuarisaanerup kusassagaasimanera paasiartorparput. Pisimasut nuanninngitsut puttuttalerput. Meeqqat misiliutigalugu atugaannik aaqqiiffiginiarneqaraluarsimanerat, arnat piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimanerat, inatsisitigut ataataqartitaanngitsoqalersitsisimanera, inatsisinik unioqqutitsilluni meeqqanik meeravissiartaartitsisoqartarsimanera. Nunatta akornini

ataatsimoorussamik oqaluttuarisaanitta nuanninngitsortai erserput, pisimasullu taakku ulluni makkunani iliuuseqarfigisariaqarpagut.  Oqaluttuarisaanerup kalaallit isaannit danskillu isaannit tunngaveqarluni qulaajarneqarnissaa pisariaqarpoq, taamaalinikkut akornatsinni oqaluttuarissaanikkut paasinneqatigiinnissaq qulakkeerneqassammat.

Oqaluttuarisaaneq ullutsinnut sunniuteqarpoq.

1. Kalaallit politiivi isertitsisarfinnilu betjentit akisassarsiaasigut aalajangersakkamik assigiinngisitsisoqarpoq. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani naligiissiitaasoqarneranik oqariartuuteqartoqartarpoq, aali ullut tamaasa politiitta isertitsisarfimmilu betjentit assigiinngitsumik akissarsiaqartinneqartut. Nunaqqatitta suliaat suleqatimik danskiusullu suliaat assigiikkaluartut assigiinngitsumik akissarsisinneqartarput. Atlantikup avannaanut aningaasaliissutinik akissarsiat aningaasalerneqarsinnaasorineqarpata Kalaallit Nunaanni Politiini Pinerluttunillu isumaginnittoqarfimmilut sulisut unerartorpassuussapput. Akissarsianik aaqqiissuteqarnissaq massakkuusariaqarpoq atuutiinnartussamillu aaqqissuteqarfigisariaqarluni. Suliat assigiinnerani akissarsiat aamma assigiitinneqartariaqarput.

2. Issittumi aallartitamik qinersineq Kalaallit Nunaat isumasioqqaarneqartinnagu pivoq. Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnerup iluani issittumi avannarlermiuunermut tunngaviusoq isumasioqqaarneqanngilaq. Kalaallit Nunaat pineqartillugu Kalaallit Nunaat avaqqunneqassanngilaq, tamanna eqqaamaneqassaaq. Kukkussut aaqqinneqarsinnaajuaannarpoq. Suleqatigiinnerup ajorsinissaa tassuuna pilissappat arlaannaanulluunniit iluaqutaanavianngilaq. Taamaammat IA Folketinngi aqqutigalugu anguniagaqarluartumik Udenrigsministerimut siunnersuuteqarpoq. Nalunngilarpullu kalaallit kalaallimik aallartitaqarnissaanut qinnutaat anguneqarsinnaaneranik aaqqiiffigineqarsinnaasoq aaqqiiffigineqartariaqartorlu.

3. Arnat piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut oqaluttuarisaanikkut qulaajarneqarnissaat kiisami utaqqineqangaarsimalluni aallartisarneqalerpoq, tamanna Inuit Ataqatigiit assoroorluni piumasaqarnerata kingornatigut aallartisarneqalerpoq. Misissuititsinissamut ataatsimiititaliassaq qaammatit arfineq pingasut uninngatiinnarneqarsimasoq kiisami pilersinneqarpoq. Ullutsinni akuerseqqaarluni atoqatigiinnissamik oqariartorfiugaluartoq namminerlu timimut pisinnaatitaaffeqarnissamut oqariartuuteqartoqaraluartoq kalaallit arnat 4.500-iusut piumassuserinngisamik naartunaveersaaserneqarsimanerannut suliap arriisaarutigineqarnera tupinnartuliaavoq. Naalagaaffiup tamatuminnga aalajangersimanerata arnarpassuit piumassuserinngisaminnik naartusinnaajunnaarneranik kinguneqarsimavoq. Misigisap ajortumik kinguneqarsinnaanera takorloorneqarsinnaalluarpoq.

Kalaallit Nunaanni pisimasut nuanninngitsut nuanniilliutigineqarput. Taamaammat naalagaaffeqatigiit juunip arfernani ataatsimiinnissaani naalagaaffeqatigiillu akornini ataatsimiititaliap ataatsimiinnissaani aaqqiagiinngissutit aaqqiiffigineqarnissaanik naalakkersuisoqatigiit salliutissagaat neriuutigineqarpoq. Kalaallit Nunaani suleqatigineqartut qaninnerniit isumaqatiginninniarnissamut periarfissat akerleriinneq pissutaalluni annaanneqarsinnaanerat ernummatigineqarpoq. Ernumassut taanna Inuit Ataqatigiinniit tiguneqarpoq iliuuseqarfigerusunneqarlunilu. Aaqqiagiinngissutit piummata aaqqiiffiginninnissarlu anguneqartariaqarmat.  Akerleriissutit kinguaariinni tulliuttunut kisiisa oqaluttuarineqassanngillat. Taamaanngippat tamatta angusaqarnavianngilagut.

Suleqatigiilluni oqaloqatigiinnissaq Inuit Ataqatigiit upperilluinnarpaat. Aammalu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ajunnginnerpaamik tamanna kinguneqarnissaa aallullugu. Politikkimut saatinneqaqqittariarnera aaqqiissutinillu ajunnginnerpaamik sulissuteqartoqarnissaa siunnerfigineqartariaqarluni. Oqqassaarineq avissaartitsiniarnerlu kisimi siunnerfigineqassanngilaq. Tamatta inuiaqatigiit ilaaffigerusutatta pilersinnissaaut akisussaassuseqarpugut.

Kalaallit Nunaanni tunngaviusumik inatsisitaarnissaq siunnersuutitut missingiut piareerneqarpoq. Inuiaqatigiillu akornanni oqallississutaasussanngorluni. Namminersulivinnissaq anguniarneqarpoq, tamannali inuiaqatigiit kalaallit atukkamikkut atugarissaartuunissaat akigineqassanngilaq. Naalagaaffimmiit tapiissutit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata affaanik isertitaqarfiusarpoq. Tamanna eqqarsaasersuutigalugu isummerfigeqqaartariaqarparput. Free Association taama innissisimatilluta sinnattuinnaavoq.

Namminersulivinnissamut aqqut sukkaannaq suliarineqarsinnaanngilaq. Namminersulivittoqartinnagu inuusuttortagut ilinniarsimasortagut amerliseqqaartariaqarput, inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit ineriartorteqqaartariaqarput nunatsinnilu inuit ikaleqqaartariaqarlutik. Tamakku eqqarsaatigilluakkanik aningaasatigullu akilersinnaasunik ataavartussanik aaqqiissutigineqaqqaarfigisariaqarlutik. Tamanna Inuit Ataqatigiit anguniakkatut oqariartuutigaat.

Taamaammat pingaarnersiuilluta sulissuteqartariaqarpugut. Ukiuni makkunani Kalaallit Nunaat qimallugu nutsertut amerlapput. Peqqinnissaqarfimmiit ikuineq naammagineqanngimmat. Meeqqat inersimasullu innarluutillit ikiorneqarnerat annikippallaarmat atorfilittallu akissarsiaasa annikinnerunerat peqqutaallutik. Peqqinnissaq pillugu ataatsimiitsitaliarsuup Kalaallit Nunaanniittup isumaliutissiissutaat saqqummeqqammerpoq, tassanilu peqqinnissaqarfimmut aningaasaliiffigineqartariaqarnera annertoorujussuussasoq aammalu peqqinnissaqarfik nukeeruteqqasoq ersersinneqarluni. Assersuutigalugit tamakku sulissuteqarfigalugit iliuuseqarfigeqqaassavavut, peqqinnisaqarfiup nukittorsaqqinnissaa sulissutigissavarput.

Tassami Kalaallit Nunaanni najugaqaannarnissap pilerinarsarnissaa piumassuseqarfigisariaqassamat. Inuit kivitseqataasussat tamarluinnaasa atorfussaqartikkatsigit. Inuiaqatigiit atukkamikkut atugarissaartut anguneqassappata tamanna anguneqaqqaartariaqarmat. Taamaammat Inuit Ataqatigiit nutserartut amerlassusaat nutsernermullu tunngavigineqartartut misissuiffigineqarnissaata aningaasaliiffigineqarnissaa qulakkeerpaat. Anguniagaq uaniippoq nutserarsimasut angerlaqqinnissaat kalaallinullu inuiaqatigiinnut aningaasaqarneranullu tunniussaqarnissaat.

Suliniuteqarfigisassat amerlaqaat, aammalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornaminni pissutsit pillugit oqallinneq sukumiinerusumik ingerlattalertariaqarpaat. Inuiaqatigiinnut ajunngitsumik angusaqarfiussappat naligiissumik suleqatigiinnissaq aqqutissaavoq angusaqarluarnissamik periarfissiisussaq. Taamaammat ukiup tulliani folketingimi ataatsimiinnissat qilanaaraakka, taamanikkussamut Kalaallit Nunaata kalaallillu inuiaqatigiit atugaasa ajunnginnerpaamik ilusilerneqarnissaasa sulissutigisinnaagatsigu.

Suleqatit qujanaq suleqatigiilluarsimanitsinnut, Christiansborgimilu kikkut tamaasa qujaffigaakka ulluinnarni politikkikkut suliniutit oqitsuunissaat siunertaralugu suleqatigiissinnaagatta.