Isumassuineq oqartussaaqataaneq

Inuit Ataqatigiit – Kommunimut qinersineq 2021

Print Friendly, PDF & Email

Qujanaq quppersagannguaq una atuassallugu tigummigakku. Innuttaasut qinersisartullu tamassi kommu­ninut qinersinissaq nallermat tikilluaqquassi. Ataatsimut oqartussaaqatigiilluta siunissatta isummerfiginis­saa nallerpoq. Isummersoqatiginissarsi qilanaaralugu maanna Inuit Ataqatigiit ukiuni tulliuttuni sisamani kommunini anguniarumasaat saqqummiuppagut.

Ikinngutinnersumik

Múte Bourup Egede, Siulittaasoq

 

Nunatsinni isorartuumi najukkatsinni inuttut atukkatta siuarsarneqarnissaat aatsaat taama pisariaqartigi­lerpoq. Tamatta siuariartornermik misigisaqarnissarput Inuit Ataqatigiit kommuneni sulinitsinni tunngavi­ussaaq.

Innuttaasut oqartussaaqataanerat qitiutillugu Inuit Ataqatigiit sulissaagut. Inoqarfinni tamani innuttaasu­nik siuarsaanissamik siunertaqarluta ilisimasaannik atorluaassaagut akuutitsissallutalu. Suliffissaaleqineq akiorumallugu aningaasarsiornerlu siuarsarumallugu nukiit ataatsimoortinneqarnissaat Inuit Ataqatigiit sulissutigissavaat.

Inuit ineqarnikkut atugaat pitsaasut – sanaartortut suleqatigalugit

Angerlarsimaffik toqqissisimanartoq pitsaasorlu atugarissaarnermut ulluinnatsinnullu qitiuvoq. Pivi­usuuvorlu nunatta karsiata nutaanik sanaartugassanik iluarsartuussassanilluunniit pisariaqartitat tamak­kerlugit matussusersinnaanngikkai. Taamaammat innuttaasut inissaqartinnissaannik kommunalbestyrelsit siunnerfeqarlutik sulinissaat pisariaqarpoq, kommunit sanaartugassanik suliniuteqarnerisigut pisinnaavoq, imaluunniit namminersortut aningaasaliisartut suleqtiginerisigut pisinnaalluni.

Ineqarnermi atugarisat pitsanngorsarnerisigut piffinni suliffissaqartitsinerup, ilinniartitaanerup iluani, namminersorlutillu inuussutissarsiortunut pitsaanerusunik atugassaqartitsisarpoq. Taamaammat inigisaq pitsaasoq atugarissaarnermut politikkimut taamaallaat attuumassuteqanngilaq, aningaasaqarnermulli politikkimut pitsaasumut aamma attuumassuteqarpoq.

Ilaqutariittut inuunerissaarneq – sunngiffimmi sammisassaqartitsineq

Inuit inuttut ilaqutariittullu nukissaqarluartut inuiaqatigiittut pinngitsoorsinnaanngilagut. Ilaqutariit nu­kissaqarluartut meeqqaminnik toqqissisimanartumik peroriartortitsisinnaapput. Inuiaqatigiit nukissaqarlu­artut ataatsimoornermut qanilaarnermullu inissaqartitsisarput – allanullu aamma inissaqartitsisarlutik.

Ilaqutariit innarluutilinnik meerartallit inatsisit malillugit sullinneqarnissaat Namminersorlutik Oqartussat susassaqartullu allat peqatigalugit, kommunini isumagineqassaaq. Taamatullu innarluutillit inersimasut inatsisit malillugit ineriartornissaminnut periarfissaqarnerat naammassineqassaaq. Innarluutillit pillugit

kommunini tamani periusissanik erseqqissunik pisariaqartitsineq naammassillugu sulissutigissavarput.

Kommunit tamarmik atugarissaarnermut pilersaaarummik suliaqassapput. Meeqqap naartuuneranit iner­simasutut toqqissisimasumik inuuneqalernissaa anguniarlugu pisariaqartitat ersersikkumallugit. Sumiiffiit, soorlu meeqqanik paaqqinnittarfiit atuarfiillu ullutsinnut naleqquttut pisariaqartinneqarput, pisariaqar­titsiviusunili perorsaariaaseq ersarissoq ineriartornermut pitsaasumut aqqutissiuussisussaq aamma pisari­aqartinneqarpoq. Meeqqanut utoqqarnullu isumaginninnikkut suliassanik kivitsillutik sulisut piginnaann­gorsarnissaat ingerlaqqiffiusumillu ilinniartinneqarnissaat Inuit Ataqatigiit sulissutigissavaat.

Kulturi timersornerlu inuunerinnermut ilaapput. Kulturilerisugut, timersortartugut peqatigiiffigullu in­nuttaaqataanerup ataatsimoornerullu nukittunerulernissaanut, aqqutinik nutaanik nassaarniarnermik suliaqarnermut akuutinnissaat Inuit Ataqatigiit kissaatigaat. Taakkunani annertoorujussuarmik periar­fissaqartoq isumaqarpugut. Kulturi nukittooq, timersornerup ineritilluakkamik ingerlanneqarnera pe­qatigiiffiillu siammasissut innuttaasut atugarissaarnerannuinnaq iluaqutaanngillat. Taakkua aamma ta­kornariartitsinermut, innuttaasut kommunimi najugaqartitsiinnarniarnerannut sulisussaqarniarnermullu iluaqutaavoq. Inuuneq taamaallaat ullaakkut arfineq pingasunit ualikkut sisamat tungaanut ingerlaneq ajorpoq.

Inuiaat eqqaamasaat

Utoqqaat ilisimasaasa, pingaartitaasa peqataarusunnerisalu pingaarutaat Inuit Ataqatigiit ilisimaarillu­arpaat. Inuit Ataqatigiit kommunalbestyrelsini sulinitsinni, utoqqarnut piffinni piffissaqarlutillu nukis­salinnut najukkami ineriartornermut peqataanissaannut akuutitsinnissaannullu periutsinik sukumiisunik pilersitsissaagut. Tamanna siunnersuisooqatigiit nævnillu aqqutigalugit pisinnaavoq, aammali kulturikkut suliniutit, peqatigiiffitsigoorlugu suliniutit allallu aqqutigalugit, utoqqaat ilisimasaat pingaartitaallu kin­guaariinnut tullernut ingerlateqqinneqarsinnaapput.

Silaannaq minguitsoq aqqusernillu saligaatsut

Patajaatsumik avatangiisinut politikkeqarneq innuttaasunut iluaqutaaginnarnani, aammattaaq nammi­nersorlutik inuussutissarsiortunut iluaqutaasartoq Inuit Ataqatigiit ilisimaaraat. Silaannaq minguitsoq aqquserngillu eqqagaqanngitsut, pinngortitamukarfissallu pitsaasut innuttaasunik nuannaalersitsillutillu isertitsissutaasinnaapput. Nunatta pisuussutai uumassusillit inuussutissarsiutitta aalisarnerup qiterai. Pinngortitarsuaq alianaaqisoq takornariartitsinermut inuussutissarsiortut isertitsiffigilluarsinnaavaat.

Inuit Ataqatigiit inoqarfiit eqqiluitsuunissaat, minguitsumik imeqarneq, nutaaliaasunik kuuffissuaqarneq, kiisalu nutaaliaasunik avatangiisinullu innarliinngitsumik eqqakkanik passussisarneq kommunalbestyrelsini ilungersuutigalugu anguniassavaat.

Kommunalbestylsittaaq pinngortitamik mianerinnittumik nungusaataanngitsumik toqqammaveqarneq sulissutigissavaat. Tamanna Namminersorlutik Oqartussat kisimik suliassarinngilaat. Erngup nukiliorfiu­sinnaasunik atuilluarneq, seqernup nukiganik kiisalu nukissioriaatsit allat avatangiisinut innarliinngitsut piffissami qinigaaffimmi qulaajaavigineqassapput, taamaaliornikkut suliniutit atasinnaassusillit aallartin­neqarsinnaaqqullugit. Kommunemut Qinersineq 2021 Kommunemut Qinersineq 2021 Kommunemut Qinersineq 2021 Kommunemut Qinersineq 2021

 

Aatsitassarsiornermik ineriartortitsineq

Inuit Ataqatigiit kommunini tamani aatsitassarsiornermik ingerlatsinerup ineriartornera, aatsitassarsi­ornermi suliniutit avatangiisinut piumasaqaatinut sukannersunut naammassinninnerat apeqqutaatillugu tapersersussavaat.

Inuit Ataqatigiilli nunatsinni uranisiortoqarnissaa akerleraat. Tamanna avatangiisinik aarleqquteqarner­mik, aatsitassarsiorfiit avatangiisaanni inuussutissarsiutinik aarleqquteqarnermik, aammali atomip nu­kinganik atuinerup ullutsinni atungaajunnaariartortinneqarneranut tunngaviusumik eqqarsartaaseqarner­mik patsiseqarpoq. Ineriartonerit tamavimmik pitsaasuunngillat.

Aningaasaatinik akisussaassusilimmik attannneqarsinnaasumillu ineriartornermut toqqammaveqartu­mik aqutsineq

Aningaasaqarneq pitsaasoq kommunip ingerlalluartup toqqammavigaa. Kommunit aningaasaatiminnik akileraarutitigut akitsuutitigullu akilikkanik aqutsisuunerat Inuit Ataqatigiit ilisimaarilluarpaat. Sulinermi aningaasat atorneqannginneranni akisussaassusilimmik peqqissaartumillu iliuuseqartarneq toqqammavi­ussaaq. Suliniutit nutaanik isertitaqarnissamik periarfissiisut Inuit Ataqatigiit tappiffigissavaat. Tamakku tassaasinnaapput umiarsualivinnik ineriartortitsinerit, suliniutit takornarianik ornigukkusulersitsisut il.il.

Allaffissorneq – uagutsinnut nalimmassagaq

Inuiaqatigiinni maleruagassiaqaqisuni inuuvugut. Tamanna ajoriinnagassaanngilaq. Allaffissornermilli innuttaasut pisariaqartitaat aallaaviginagu aallussinerunngitsumik pilersitsinaveersaassaagut. Piffissami qinigaaffimmi kommunit allaffissornerisa piffinni inuiaqatigiinnut naleqqussarsimanerata misissoqqissaar­nissaat Inuit Ataqatigiit sulissutigissavaat. Qinigaaffimmi qaangiuttumi tamannarpiaq Kommune Qeqer­talimmi ineriartortipparput. Aningaasanik allaffissornermit innuttaasunut sullissinermut nuussinikkut, innuttaasut sunniuteqaqataanerisa annertusinera anguneqarpoq.

Inuit Ataqatigiit kommunit suleqatigiiffiannik aalajangersimasumik pilersitsinissaq kissaatigaat, tassani kommunit akunnerminni kommunini pissutsinik oqallisiginnissinnaassapput. Nutaamik KANUKOKA-liornis­saq Inuit Ataqatigiit kissaatiginngilaat, oqalliseqatigiittarfimmilli piffimmi pissutsinik, namminersorlutik oqartussat suliniutaannik oqalliffiusinnaasumik, pisariaqarfiatigullu ataatsimoorluni siunnerfilinnik isorin­nissutinik saqqummiussiveqarsinnaanera Inuit Ataqatigiit kissaatigaat.

Innuttaasoq qitiutillugu ineriartornermik aalaakkaasumik Inuit Ataqatigiit pilersitsiniarlutik nukissaqar­lutik sulissapput. Anguniakkatsinnik ikiortigut, qinigassanngortitattalu ilaannik qinersilluarisi.

Scroll to Top