{"id":11335,"date":"2023-10-06T11:25:43","date_gmt":"2023-10-06T11:25:43","guid":{"rendered":"https:\/\/ia.gl\/nyheder-nfb\/naammaleqaaq\/"},"modified":"2023-10-06T11:25:43","modified_gmt":"2023-10-06T11:25:43","slug":"naammaleqaaq","status":"publish","type":"nyheder-nfb","link":"https:\/\/ia.gl\/kl\/nyheder-nfb\/naammaleqaaq\/","title":{"rendered":"Naammaleqaaq"},"content":{"rendered":"
\"\"
Foto: IA Folketingimi<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Ammaanersiorluni ulloq 5. oktobari 2023 oqallinnermi oqalugiaat<\/em>
\nOqalugiartoq Aaja Chemnitz, Folketingimi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kalaallit ilinniartut ukiorpassuarni pigiliutiinnakkanik isummerfigineqartarsimapput maannalu killiliivugut. (issuaaneq aallartippoq) \u201dguldbaajatussavit, angajoqqaatit imerajuttuuppat\u201d (issuaaneq naavoq). Apeqqutit taakku qallunaanit inuusuttunit universitetimi ilinniartuutitsinnut apeqqutigineqartarsimapput. Imminullu tamanna assortuuppoq, tassami Kalaallit Nunaanni imigassartortarneq innuttaasunut agguaqatigiissillugu Danmarkimit annikinneruvoq qallunaallu inuusuttut erngunnermut Europami pillaqqinnerpaallutik.<\/p>\n

Ingerlaqqittariaqarpugut. Ukiuni qulikkaani arlaqartuni isummat pigiliutiinnakkat unitsittariaqarpavut. Nipangiussisimanerlu unitsillugu.<\/p>\n

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit institutti Danmarkimi kalaallit ilinniartut immikkoortinneqartarnerat pillugu nalunaarusiorsimavoq. Danmarkimi inuusuttut Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqannginnerat piviusuuvoq taamaalillunilu qallunaani kinguaariit tullii Kalaallit Nunaannik pigiliutiinnakkanik isummat pigalugit peroriartorlutik, taamaalillunilu immikkoortitsineq ingerlaannarluni.<\/p>\n

Instituttimit innersuussutigineqaraluartoq Danmarkimi meeqqat atuarfiini ilinniarnertuunngorniarfinnilu Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi pissutsit pillugit ilinniartitsisarnissaq Danmarkimi naalakkersuisunit itigartitsissutigineqarsimavoq.\u00a0Immitsinnut iluamik pissusilersornissarput tunngaviusumik ilinniarnermut ilaagaluarpoq. Isummat pigiliutiinnakkat angerlarsimaffimmeerpat? Danmarkimi angajoqqaat qanoq akisussaaffeqarpat? Kisianni meeqqat atuarfiat inuiaqatigiillu akisussaaffeqarnerat avaqqussinnaanngilarput. Danmarkimi inuusuttut kalaallinut inuusuttunut ataqqinninngitsumik ullutsinni pissuseqarput maanilu Folketingimi allanngortinnissaa akisussaaffigalutigu. Taamaammat isummat pigiliutiinnakkat immikkoortitsinerillu nungusarniarlugit Danmarkimi inuusuttunut Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi inuiaqatigiit pillugit ilinniartitsinermik aallartitsinissaq isumageqqullugu Danmarkimi naalakkersuisunut iluunngarlunga innersuussutigerusuppara.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Akunnitsinni nakuuserneq<\/strong><\/p>\n

Anaanap kisimiittup sivikitsumik ilinniagaqartup panigaanga, inuuninilu tamaat naleqarnini uppernarsiniarlugu ilungersorsimavoq. Ilinniagaqartussaanera oqaatigineqanngilaq, kisianni taamaattussatut inissisimavoq \u2013 tassami anaanagatut ilungersorlunga taava ulapittariaqassanngilanga. Nunatsinni meeqqat atuarfianni atuaqaterpassuakka kalaallit allat assigalugit qallunaat atuaqatigaakka. Ilinniarnera periarfissarpassuaqalersitsivoq, ilinniagaqarninnili kalaallisut oqaatsikka meeraagallarama angajoqqaannut atorsimasakka annaavakka.<\/p>\n

\u201dKalaaliviunngilatit\u201d. \u201dAnnaassiniaq qaqortumik amilik\u201d. \u201dAtoruminaraangat nunap inoqqaava\u201d. Tamakkuupput piffissami iluareqqusaarnerup, avissaartuunnerup eqqunngitsumillu paasissutissiinerup nalaani pingaarnertut qallunaatut oqaasilittut uannut tutsinneqartartut. Ataatsimiinnermi allaat \u201dnunasiaatilittut\u201d taaneqarnikuuvunga nunagisatta akornanni naligiissumik suleqatigiinnissaq kissaatiginera pissutigiinnarlugu. Kissaat Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu kalaallinut pitsaanerpaamik aallaaveqalernissamik tunngaveqartoq.<\/p>\n

Danmarkimi aamma akunnitsinni nakuuserneq immikkoortitsinerlu aamma atorneqarnera matumani ersersinniarpara. Inuiaqatigiinni tamani atuuppoq. Aamma Danmarkimi. Oqaluuserinissaa mianernarmat ilisimavara. Annernarsinnaavoq. Kisianni Kalaallit Nunaanni soorlu aamma oqaloqatigiissutigisariaqaripput Danmarkimi aamma oqaloqatigiissutigisariaqarparput.<\/p>\n

Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atassuteqarnerup ajortikkiartornera nunarsuarmioqatigisatsinnit maluginiarneqarnerujartorpoq. Kalaallit inuttut pisinnaatitaaffiinik Danmarkimi ammasumik innarliinerit Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut nalunaaruteqartartuisa inaarutaasumik nalunaarusiaanni saqqummerput. Kalaallinik Danmarkimiittunik aaqqissuussaanikkut innarliinerit Danmarkimi naalakkersuisunit peerneqartariaqarput, ilaatigut kalaallit Danmarkimiittut naligiimmik pineqartarnissaannik qulakkeerinnittussamik naalagaaffimmi immikkoortumik pilersitsinikkut, soorlu aamma Danmarkimi naalakkersuisut inuiaassusermik nikassaanermik akiuiniarluni iliuusissatut pilersaarutaanni kalaallit pisinnaatitaaffii qitiusariaqartut.<\/p>\n

Aaqqiagiinnginnerit aaqqiissutilluunniit?<\/strong><\/p>\n

Inuit piviusumik ajornartorsiutaat aaqqiissutissarsiniarlugit politikkimik suliaqalerpunga. Aap, aamma akisussaaffeqarfinni 32-ni siuariartorneq qulakkeerniarlugu, tamannalu Danmark suleqatigalugu pivoq. Suleqatigiinneq Kalaallit Nunaanni ilaanni oqaasiusarpoq ajorineqartoq, piviusuuvorli. Tassami suleqatigiittariaqarpugut. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ukiuni makkunani ajorluinnartoqarmat aamma oqaatigissavara. Danmark annikippallaamik kingusinaartumillu akuusarpoq Kalaallit Nunaatalu pingaartumik nunanut allanut tunngatillugu aalajangiisinnaaneq ajornakusoortippaa. Issittumi periusissiaq ukiut pingasut matuma siorna piareersimasussaagaluarpoq. Ilisimasakka malillugit issittumi naalagaaffinni kisiartaalluta periusissiaqanngilagut. Issittumeertariaqartumik Issittumi ambassad\u00f8reqanngilagut. Folketingimi nutserineq kisiat ukkatarineqarpoq, naammi Danmarkimi kalaallit innuttaasut oqalutseqartinneqarneq ajortut IA-mit sivisuumik sorsuutigineqarsimasut?<\/p>\n

Aaqqiagiinngissutit amerlapput aporaaffiillu sakkortusiartorlutik.<\/p>\n

Pitsaanerusumik siunissaqarnissamik neriuutip qaminneqarneranik aamma isumaqarpoq. Qujanartumik ilisimavara, Kalaallit Nunaanni aaqqiagiinnginnissaq kisiat kissaatigineqarpat maaniissimassanngikkaluartunga.\u00a0Aaqqiagiinnginnermimmi taamaallaat ujartuinissaq nunagisatsinnut, innuttaasutsinnut oqaluttuarisaanitsinnullu ataqqinninnerunngilaq. Akisussaaffik tigusinata aaqqiissutissarsinatalu aaqqiagiinnginneq perusunnerugutsigut tamanna naalakkersuinikkut inerisimannginnermik takutitsivoq. Taamaammat aamma isumaqarpunga ataatsimut naveersinissaq pissusissamisoortoq.<\/p>\n

Unneqqarissumik oqassaguma kusanaassimavoq. Ersarissumillu innersuussutigerusuppara piviusumik naalakkersuinermik ingerlataqaqqilissasugut. Aqqut kinguneqartitsisoq. Aqqut ataatsimoorluta innuttaasunut angusaqarfigisassarput. Atassuteqaqatigiinnermi aaqqiagiinnginnermi pinngitsuusoqarsinnaanngilaq. Pissutsit allanngortinniarlugit tamatta akisussaaffeqarpugut.<\/p>\n

Pitsaanerusumik sulisariaqarpugut.<\/p>\n

Massakkutut isikkoqartillugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atassuteqarneq ajortikkiartuinnavippoq. Piffissami nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni sorsuffiit ajornartoorfiillu amerlaffianni \u2013 ersarinnerusumik 290-it \u2013 piffissamilu nunarsuarmi aatsaat taamak avissaartuuffigitigisumi ataatsimut aallaaveqarnissap naligiimmillu suleqatigiinnermik salliutitsinissap nassaarineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Suliassaqarfinni Kalaallit Nunaannit tiguneqarsimasuni aamma atuuppoq.<\/p>\n

Inuit Ataqatigiit Folketingimi Danmarkimi naalakkersuisut tapersersorpai. Suleqatigiinnerup iluatsinnissaa kissaatigaarput. Iliuuseqartoqarnissaami innuttaasunit pisariaqartinneqarpoq. Tamatumanilu Kalaallit Nunaanni malitassat pitsaanerulernissaannik ullutsinnullu naapertuutilernissaanik anguniagaqarneq ataatsimoorutigaarput.<\/p>\n

Politikki Kalaallit Nunaat sinnerlugu sunniuteqarnissamut tunngaqqilissaaq. Ileqqorisattut taamaammat oqaaseqarnerma sinnerani aaqqiissutissat oqaluuseriniarpakka.<\/p>\n

Inatsisinik atuutsitsinerup malunnaatilimmik kivinneqarnissaa Inuit Ataqatigiinnut pingaarutilimmik salliunneqarpoq. Siullermik suliat assigiit assigiimmik akissaateqartinneqarnissaat qulakkiissavarput, aamma Danmarkimi parnaarussivinni nakkutilliisut aningaasarsiaat qaffanneqaraangata.<\/p>\n

Ilutigitillugu Kalaallit Nunaanni IT-systemit ima amigaataatigipput, allaat suliat suliarineqartarnerisa sivisussusaannik apeqqutit pisariunngitsut pissarsiarisinnaanatigit. Inatsisartutut sulinitsinnik tamanna ajornakusoortitsivoq inuillu pisinnaatitaaffii pillugit instituttimit ernummatigineqarluni. Eqqartuussiveqarnermi tamatuma Danmarkimi naalakkersuisunit salliunneqarniarmat qujanaqaaq.<\/p>\n

Naalakkersuisut Pinerluttulerinermi inatsimmi pineqaatissiisarnermut sinaakkutit ukiunit qulinit 16-imut qaffanneqarnissaat arlaleriarluni kissaatigisimavaat. Kissaat tamanna Inatsisartuni siammasissumik isumaqatigineqarpoq Inuit Ataqatigiillu tamatuminnga tapersersuipput. Suliani ajornerpaani pinerluutit pineqaatissiinerillu akornanni ataqatigiinnerusoqarnissaa kissaatigaarput. Kissaat inissiisarfinni inissanik amerlanerusunik pisariaqartitsinermik nassataqartussaq Folketingimilu qinersivimmi matumani naammasseqqusarput. Inissat inuiaqatigiinni inatsisitigut illersugaanermik pingaartitsisuni aqutsisuussanngillat.<\/p>\n

Ilutigitillugu Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut pinerluffigineqarsimasut sivisuallaamik isiginiarneqarsimanngitsut ukkatarineqarnerusariaqarlutillu. Folketingimi qinigaaffimmi matumani taamaammat Kalaallit Nunaanni pinerluffigineqarsimasunut siunnersuisarfimmik eqqugaasunut qanigisaasunullu tapersersuisinnaasumik pilersitsinissamut aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqariarpugut. Kalaallit Nunaanni innuttaasut\u00a0inatsisitigut illersugaanerannik pingaartitsisuni tulluusimaarutigisinnaasaminni naalagaaffeqatigiinnerullu sinneranut naapertuussinnaasumi inuusinnaanissaasa qulakkeernissaa angorusuppara.<\/p>\n

Oqallinnissaq Folketingillu ukiuani aggersumi suleqatigiinnissarput qilanaarivarput.<\/p>\n","protected":false},"featured_media":10583,"template":"","class_list":["post-11335","nyheder-nfb","type-nyheder-nfb","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ia.gl\/kl\/wp-json\/wp\/v2\/nyheder-nfb\/11335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ia.gl\/kl\/wp-json\/wp\/v2\/nyheder-nfb"}],"about":[{"href":"https:\/\/ia.gl\/kl\/wp-json\/wp\/v2\/types\/nyheder-nfb"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ia.gl\/kl\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10583"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ia.gl\/kl\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}