Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

USA-p nunatsinni soqutigeqqusaarnera tamatsinnut navianarluinnartuuvoq

Nunatta inuisa USA pillugu qanoq isumaqarnerat, aamma inuiattut USA toqqaannarnerusumik aningaasarsiornikkut naalakkersuinikkullu akunnermiliuttoqarnata suleqatigisinnaaneripput misissuititsiniartoqarpoq. Inuiaqatigiittut amerlanngitsugut mianersorluinnartariaqarpugut. Uppernarsaatissarpassuaqarpoq inuiannut ikinnerussuteqartunut aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarsimasut tunngaviginagit USA-p pissusilersuuteqartarnera nunarsuatsinni nutaarsiassaanngilaq.

Nunarsuatsinni nunat naalagaaffiillu pissaaneqarumasut inuit pilliutigalugit pissaaneqarniarsinnaassuseqartut USA ilagilluarpaat. Nunatsinniinnaq pissutsit matumani isiginiagassaanngillat, isiginiartariaqagarput pingaarneq tassaavoq nunarsuatsinni inuiannik immikkooruteqartunik USA naqisimannissinnaassuseqartuummat, pissaanerminillu attassiinnarumalluni nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit imaaliallaannaq atorunnaarsittarlugillu namminneq soqutigisatik malillugit inuppassuit inuuniarnikkut atugaat ”akigisinnaasarmatikkit”.

Danskit naalagaaffiat unamminartorpassuarnik misillerfigisimavarput. Taamaakkaluartoq Demokrati tunngavigalugu aamma inuit pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarsimasut aallaavigalugit illersorsinnaassuseqarnerput amerlasuutigut iluaqutigisarlugulu angusaqarniarnitsinnut danskit naalagaaffiat ammaaseqataasarsimaqaaq. Qularutigeqaara USA-p tamanna aamma suleqataaffigisimassagaluaraa. Takusareerparput USA-p nunavissuani inuiaat allat aamma ammip qalipaata, oqaatsit, kiisalu sumi inunngorsimaneq tunngavigalugit inuppassuit immikkoortitaasut takussaasorujussuummata.

Nunarsuatsinni nunat tamalaat akornanni suleqatigiissutigineqartut isumaqatigiissutaasut pillugit USA politikkikkut isummaminik ”issariarnerinnakkut” allannguisarnini ilisarnaatigilersimavaa. Immikkut isiginiagassaavoq USA-mi kina præsident-iunersoq apeqqutaalluni naalakkersuinikkut isummat allanngorujussuarsinnaasarmata. Tamanna Kalaallit Nunaata inuisalu siunissamut ungasinnerusumut pilersaaruteqarlæutik ingerlatsiniarnerannut innarleerujussuarsinnaavoq.

Nunasiaanermiit Namminersornerulluni Oqartussaanermut ikaarsaarnerput, tamatumalu kingorna Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunneqarnerata kingorna Inatsisit pitsaasut, kisianni aamma unammillernartullit suliassaraagut. Mianernarluinnartuuvoq inuiaqatigiittut naalakkersuinikkut killiffitta isasoortinneqarsinnaanera USA-p sunniiniarneratigut suleqatigineratigullu inatsisit atuuttut ”nakkaaneqarsinnaammata. Namminersorneq pillugu inatsit inuiattut ataatsimoorluta naalagaaffeqatitsinnut isumaqatigiissutigisarput taasissutiginikuusarpullu pituttuisuuvoq ataqqeqatigiilluta nunatta inuisalu namminiilivinnissaat siunertaralugu anguniakkanik erseqqissunik imaqartoq.

Danskit naalagaaffiata tunngaviusumik inatsisaa pitsaanersoq pitaasuunnginnersorlu nalilersussanngilara. Danskilli tunngaviusumik inatsisaata USA-mi inatsisinit atuuttunit pitsaanerujussuusoq qularutigineqassanngilaq. Tamatumani inuit inuiaassutsimikkut immikkooruteqartut kiisalu oqartussaaqatigiilluni inuit pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarnerat naapertornerullugu ingerlaasilik nuna tunuinnarneqarsinnaanngilaq.

Nunatsinni inuppassuit ilinniarsimassutsikkut suli unammilligassaqartut aamma nunarsuarmioqatigiit nunatut akunnerminni periusaannut mianersorfissanut allarpassuarnullu qaammaasaqassusiisa annertusarnissaat aallartinneqartariaqarpoq, kinguarsaqqinneqarsinnaanngilaq. Paasineqartariaqarpoq mianernartumik killiffeqaratta, massakkullu Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu inuit pisinnaatitaaffiisa qaammarsaassutiginissaannut sulissutiginissaanullu atugassat ICC-mut aningaasaliissutinik nungusaanermikkut innarleerujussuarsinnaanerat periarfissaalerpoq.

Naalakkersuisut immikkut iliuuseqartariaqarput, qaammarsaanikkut, oqallitsitsinikkut aamma nunarsuatsinni danskit naalagaaffiata nunattalu inissisimanerat pillugu, kiisalu nunanit allanit immikkoorutaasa sutigut nukittoqquteqarnerat qaammarsaassutigineqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit suleqataasalu aamma illua-tungiliuttut peqatigiilluta apeqqut una pillugu sakkortusisamik sulisariaqarpugut.

Paasineqartariaqarpoq USA nuna pissaanilerujussuaq peqqarniissinnaaqisorlu nunatsinnut inuinullu qulangiinissaminut tunuarsimaaginnartussaanngitsutut ilisimaneqartoq ”ersinngitsumik anguniagaqarmat”. Imaanngilaq USA-p inuiaat uagut asangaaramitigut inussiarnisaarfigigaatigut. Pissaanermik annerusumik pilersitsiumallutik sakkulersorluni sorsussinnaanerminik annertusaaniarlutik sunnerniarsaraatigut. Itigartilluinnartigit nunat sakkuaallutik pissaaneqarniuttut kissaataat neqeroorutaallu. Nunarput inuilu avatangiisimikkullu kinaasuserinngisaminnut ”appakaateqqunagit”. Inuiaqatigiitut mianersoqqissaartariaqarpugut apeqqutit annertuut ”malaannarluta” tunngavilersorpiarnatalu akuersaaginnassannginnatsigit. Taamaaliorneq inuiaqatigiinnut uatsinnut akornusersinnaanerput annertoqimmat. Taamaammat Naalakkersuisut immikkut suliniutinik aallartitsinissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissallutigu piffissaagallartillugu oqaatigissavara. Apeqqut USA-mut tunngassuteqartoq annertoqaaq. Nukivut katersuutsittariaqarpagut, ataatsimoorussassavullu suliniutit aallartittariaqarpagut eqqartorlutigit. Kukkusoqarnissaa utaqqinagu, kukkunnginnissaq siunertaralugu sulineq Naalakkersuisutigut aallartinneqartariaqarpoq. Neriulluta Naalakkersuisusut nunatsinni inuit ataatsimoornissaat siunertaralugu suliniutinik aallartitsinissartik ammaffigissagaat.