Kuupik Kleist Pisuussutinik uumaatsunik suliniutit aallartippata, ulloq siullermiit isaatitsilissaagut. Isertitsissutaasullu tassaapput sulisut sulinerminni akileraarutaat kiisalu suliffeqarfiit iluanaarutiminnik akileraarutaat. Imaaginnanngilarli suliniummik ingerlatsisoq suliffeqartoq pineqartoq, tassami suliniuteqarnermik sullissisut suliffeqarfiit aamma ilannguttariaqarput. Taakku sulisuai aamma sulinerminni akileraarummik akiliissapput, soorlu aamma suliffeqarfiit iluanaaruteqarnerminnit akileraartussaasut.

Namminersorneq inatsit tunngavigalugu akitsuusiinerit uuliasiortunik aatsitassarsiortu-nilluunniit akileraarusersuinerit 75 mio. koruunit sipporpagit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni agguaanneqassapput, Nunarput eqqarsaatigalugu Aatsitassanut Aningaasate-qarfimmut isaatinneqassallutik. Illua’tungaatigulli sulinermi akileraaarutit A-t sullissisullu kaaviaarttsinerminnit akileraarutaat Landskarsimut isertinneqassasut.

Assersuutitsialaavoq Cairn-ip 2010-mi 2011-milu misileraarllutik qillerinerat. Qillerinerit 100 mio. nilikkaanik tamatsinnut iluaqusiisut. Imaappoq misissuinermiilli isaatitsile-reerpugut, tamannalu iluarisimaanngitsoorsinnaanngilarput.

Pisuussutit uumaatsut pillugit oqallinnermi assigiinngitsunik siunnersuuteqartoqartarpoq suliffeqarfinnik qanoq akileraarusersuissanersugut. Uteqqiaffigineqartut ilagivaat aatsitassat annertussusaat tunngavigalugu akitsuusersuiniarneq, tassa suliffeqarfiit kaaviiaartitaanik akileraarusiineq.
Taamaannerani eqqaamasariaqarpoq pisuussutinik uumaatsunik aningaasarsiorfittut suli inissisimannginnatta (maanna guld-tisiorfimmik kujataani ataatsiminik ingerlatsisoqar-poq). Taamaattumik suliffeqarfiit suliluunniit aallartisartinnagit aningaasatuutitalersor-nissaannik mianersortariaqarpugut.

Pisuussutinik uumaatsunik piaanermik ingerlatsiviit suliniutip tamakkiisumik aningaasa-tigut ingerlaarnera nalilersortarpaa, tassa aningaasartuutaasussat siunissamilu isertitassat tamakkiisumik qimerloortarpaat. Taamaannerani nunat unammisavut qissimigaartariaqarpavut. Naligiissaarinermilu suliakkiissutigisatsinni erserpoq maanna akileraartarnikkut akitsuusersuisarnikkullu inissisimanerput unammillernermut ajunngitsumik inissisimatitsisoq. Inissisimaneq illersortariaqartoq.

Allali oqallinnermi tassanerpaq pingaaruteqartoq tassaavoq, nunat ikittuaraannaat suliffeqarfiit kaaviiaartitaat tunngavigalugit akitsuusersuimmata. Taamatut Ove Karl Berthelsenakitsuusersuisut ilisarnaatigaat ukiorpaalussuarni taamatut misilittagaqarsimagamik, assersuutigalugu Australia. Tamakku tunngavigalugit aatsaat pissusissamisuulissaaq eqqarsaatigilissallugu akitsuusersuinerit eqqunneqarsinnaannissaat pisuussutinik atuisutut inissisimanerput piviusunngoreerpat.

Pisuusssutinik uumaatsunik suliniuteqartut aningaasaliinissaannik pilerisaarinissami pingaaruteqarluinnartut ilagivaat attaveqaatitigut pilersitsinissamut taperneqarnissaq. Suliffeqarfiit tamakku nunatsinnukaraangamik attaveqaqaatitigut sanaartortariaqartut namminneq aningaasalersortarpaat. London Mining assersuutigissagutsigu umiarsua-liviliussapput, aqqusinniussapput aatsitassarsiorfillu tamaat ineqarfissat ilanngullugit aningaasartuuti-gissallugu. Nunani allani periusiilernikuuvoq nunat nammineq tamakkununnga aningaasaliissasut, soorlu Canadami Sverigemilu.

Naatsumik oqaatigalugu: siunissamut ungasissumut attassatsinnik periuuseqartariaqarpugut, siunissamut ungasinnerusumut atuuttussamik periuusissamik nutaamik isumaqatigiissuteqarnissatta tungaanut.

Kuupik Vandersee Kleist aamma Ove Karl Berthelsen, Inuit Ataqatigiit