Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.

Ukioq 2019 inuiaqatigiittut inuttullu ataasiakkaatut unammilligassanik assigiinngitsunik aqqusaagaqarfigiumaaripput qularnanngilaq. Nunami isorartuumi inuttoorsuunngitsumi nunaqarpugut. Avaqqussinnaangilarpullu suleqatigiittariaqarnerput. Unammilligassariumaakkagut ataatsimoornitsigut, suleqatigiilluarnitsigut, kivitseqatigiinnitsigullu naammassigilitigittoq.

Ukiumi nutaami ukiunilu aggersuni inuiaqatigiittut pitsaanerpaamik nikeriarnissarput siuariartornissarpullu pilersissallugu tamanik suleqateqarnissarput Inuit Ataqatigiinniit qilanaaraarput. Assigiinngissuserput nukigalugu siunissarput tamatsinnit neriuuteqarfiusoq sulinikkut pilersikkusupparput. Nukigut kivitseqatigiinnitsigut, inuiattut ilorraap tungaanut ineriartornissatsinnut atorniaritigit, tamanut iluaqutissanngorlugit.

Nunarput ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu angutserlugu ullut tamarluinnaasa sulisariaqarpugut sulivugullu. Ullumi, aqagu siunissamilu atugarissaarnitsinnik qulakkeerinnittussamik.

Suleqatigiilluta peqatigiillutalu tamanna angussavarput. Tamat oqartussaanerat ineriartortillugu, sulianut piginneqataasutut innuttaasut misigitillugit, susassaqartunillu peqataatitsilluta akisussaaqatigiillutalu sulissaagut sulillutalu.

Qinikkat kisimik tamanna isumagisinnaanngilaat. Anguniakkagummi angutserlugit sulinitsinni tamarluinnatta kivitseqatigiittariaqarpugut. Tamattalu kivitseqatigiissagutta ullumerniit pitsaanerusumik innuttaasut politikkikkut sulianut aaliangigassanullu peqataatittariaqarpagut.

Inuussutissarsiorneq siuarsartariaqarparput
Nunatut siuariartornitsinnut, inuussutissarsiutit inerisarnissaat qitiuvoq, sulisartummi suliffissaat aalaakkaasut tassaniimmata. Aningaasarsiornerput nukittunerulersillugulu inuiattut atugarissaarnerput qaffasinnerusoq inuussutissarsiornerup ullumerniit nukittunerulerneratigut pilersissagatsigu.

Sapiissuseqartariaqarpugut aaliangiisinnaassuseqartariaqarlutalu. Ineriartornermi nammineq sunniuteqarfigilluassagutsigu pisullu avatitsiniit kisimik aqunneqalissanngippata, uaguuvoq iliuuseqartussat timitaliisussallu.

Ukiuni kingullerni aningaasarsiorluarnerput inuussutissarsiortut, nunarsuarmi raajat aalisakkallu akigissaaarnerannit tunngaveqarluarpoq, suliffissaaleqisullu ikiliartornerat nuannaarutissaavoq. Politikkikkulli aningaasarsiornitta pitsaasumik inissisimanerani toqqammavissanik pitsaanerusunik pilersitsisariaqarnerput timitalertariaqarparput. Pisortat inatsisillu periarfissiigatik aporfilersuisutut ilaatigut inuussutissarsiortunit isigineqalersimanerat iliuuseqarfigissallugu aallartiffissatsialaavoq. Aporfilersuiuneq illuatungilerlugu inuiaqatigiit periarfissitsigit. Matumani kommunit innuttaasumik qanimut sullissisut peqatigalugit allorassaaqatigiinnissaq pisariaqartoq ilusilersorsinnaasariaqarparput. Kommunit agguloqqinnerisa kinguneranik suleqatigiinnerup nukittorsaqqinnissaa ujartortariaqartarput, kommunellu sullissinerminni iluatsitaat suleqatigiinnikkut avitseqatigiinnikkullu nunatsinnut iluaqutissanngortinneqarnissaat tamatta suleqatigiissutigisariaqarlutigu. Kommunet allaffissornikkut nutaaliorlutillu eqaallisaasut, qanimullu innuttaasunik sullissinermik inerisaasut tapersersorneqarnissaat pingaarluinnarpoq. Taamatuttaarlu kommunenut inuiaqatigiinnullu pisariaqarluinnarpoq inuussutissarsiornikkut siuarsaanermi illoqarfiit minnerusut nunaqarfiillu aamma ineriartortitsiviunissaat.

Inuussutissarsiornerup siuarsarnissaanut unammilligassamik nutaatut taaneqarsinnaasumik aamma peqalersimavugut. Tassalu sulisussaaleqisalerneq. Aningaasarsiorluarsinnaajumalluta taamaalillutalu isumassortariaqartut isumassorluarnissaannut nukissaqarluarumalluta sulisussaaleqinermik unammillerneqarnerput aaqqiissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Suliffissaaleqisut tamakkiisumik piffissalluunniit ilaani sulilernissaminnut ikorfartorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut sulisinnaanngorsarnissaannut periarfissiisariaqarpugut. Taassumali saniatigut sulisussaaleqinermit suli unammillerneqarnerput tunngavigalugu, avataaniit suliartortitsisinnaanerup oqallissiginissaa pisariaqarpoq. Tassanittaaq mininnagu sulisitsisut qanoq sulisuminnik nunaqavissunik ataavartumik kajuminnarnerulersitsisumillu iliuuseqarnerusinnaanerat eqqartortariaqarparput. Suliassammi angisoorsuit sulisartorpassuarnik pisariaqartitsisussat 2019-imiit aallarterartussaapput ilaatigut nunatsinni sulisartunik atuilluaraluarluni avataaniit tikisitsinikkut sulisoqartariaqarsinnaasunik. Apeqqut taanna ammasumik eqqartortigu inuiaqatigiittullu uagutsinnut suna pitsaanerpaajunersoq ujartueqatigiiffigalugu.

Aningaasarsiorluaraluarluta takusinnaavarput nunatsinni innuttaaqaterpassuagut isertitakinnerit akunnattumillu isertitallit – sulisartukkut, atukkatigut annerusumik nikeriarsimanngitsut. Taakkuupput atugarissaarnerulernissaannik sullittariaqakkavut, Inuit Ataqatigiillu kivitseqataanissatsinnut suleqataassaagut. Sulisartukkummi atugaasa suli pitsaanerulersinnerat nunatsinni atugarissaarnerulersitsiinnarani aningaasarsiornikkut suli siuariarnerunissatsinut aqqutissaammat.

Aalisarneq ukiumi qaangiuttumi pitsaasumik ingerlavoq nunattalu atugarissaarnikkut ingerlanerani tunngaviulluinnarluni. Inuussutissarsiutit allat inerisarluaraluarutsigilluunniit imaaniit uumassusilinnik atuinerput nunatta inuiaallu kalaallit suli ukiorpassuarni pingaarnertut nappatissarimmassuk illersortariaqarparput.

Aalisartut piniartullu pisassiinerni uumasullu amerlassusaannik sumiinneranillu nalunaarsuisarnermi ukiuni siuliiniit peqataatinneqarluarnerulernissaat Inuit Ataqatigiit ukiortaami angusaqartariaqavissutut isigaarput. Aalisartut piniartullu ilisimasaat kiisalu uumasorsiuut ilisimasaat naligiittut inissinneqarnissaat tamatsinnut piujuartitsinissamullu nukittunerulersitsissaaq. Kommune Qeqertalimmi, Attumi tamanna uppernarsaatissaqartoq ukiumi qaangiuttumi takuarput. Tassanimi atuisut ilisimasaannik nalunaarsuilluni ingerlatsineq torrallataangaarmat, nunani avannarlerni nersornaasitisinneqarpoq. Nukiit, ilisimasat periuusissallu ilisimaaraagut – atorluarlugit inerisarinartigit.

Aalisarneq tamakkiisumik isigalugu inatsissap suliareqqinnissaa neriulluaatigaarput. Inuit Ataqatigiit inatsisissap sivisuumik suliaasup suliareqqilernissaanut susassaqartunik atuisunillu peqataatitsilluta suleqataanissamut piareersimavugut. Pisuussutigut inuiaqatigiit pigisaat, pitsaanerpaamik tamatsinnut iluaqutaanissaat siunertaralugu suleqataassaagut.

Isumaginninneq
Inuussutissarsiornikkut suli ingerlalluarnerunissatta atugarissaarnerulersissagaatigut qulakkiigassaraarput. Isumassugassattami pitsaasumik isumassorneqarnissaat pisussaaffigaarput. Isumaginninnikkummi sullissilluarneq aamma inuussutissarsiornerup siuariartornissaanut toqqammaviulluinnarpoq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii, inuunerup tunngavigissaarnerpaamik aallartinnissaanut qitiulluinnartut nunatta naammassinngisai amerlapput. Inuiattut ataatsimoortariaqarpugut meerartatta pitsaanerpaamik inuuneqarnissaanut piumassuseqarneq neriuuteqarnerlu kisimik naammanngimmata. Iliuuseqartariaqarpugummi.

Meeqqat suliassallumi allat pineqartillugit isumaliortaaserput nikisittariaqarparput. Siusissukkut iliuuseqarnitsigut kingusinaarata pitsaanerpaamik, tamakkiisumik isiginnilluta suullu tamarmik imminnut ataqatigiinnerannik aallaaveqartumik isumaginninikkut sulisariaqalerpugut. Taamaaliunngikkuttami aaqqinniakkagut tusiapittumik aaqqittuassavavut. Assersuutigalugu meeqqat pineqarpata angajoqqaavi avatangiisiilu pinngitsooratik ilaatittassavavut. Angajoqqaammi ikorfartortariaqartut nukittunerulernerisigut qitornaasa isumassorneqarnerata pitsaanerulernissaa aqqutissiutissavarput. Pisariaqarluinnarporlu suliniaqatigiiffiit, Naalakkersuisoqarfiit politikkikkullu suliallit utaqqiinnanngikkaluarlugit tamatta iliuuseqartariaqarnerput. Siunissarput kivitseqatigiiffigalugu neriuummik, sulerusussusermik ataatsimoornermillu pilersitsivigissallugu ilaseraassi.

Anersaakkut nukittuujunissaq inuiattut pisariaqartipparput
Siuariartorneq, aningaasarsiornikkut qallikkullu atugarissaarnermit kisimi pilersineqarsinnaanngilaq. Anersaakkut pinngorartitsinikkullu nukittorsartuarnissarput pisariaqarluinnarpoq. Tassaniimmat assigiinngisitaaraluarluta inuiattut ataatsimoornitsinnik aallaavipput. Ineriartornermi puigunngisaannassavarput inuk anersaavalu, tassaniimmat inuiaat nukittuut tunngaviat.

Pinngorartitsisortagut timersortartugullu nunatsinni nunattalumi avataani tunniussassaqaqaat. Piginnaasaat atorluarniartigit. Atorluassagutsigilli atugaannik pitsaanerulersitsisariaqarpugut. Timersornermut aningaasaliissutit 2019-imiit malunnaatilimmik qaffaaqataaffigaavut. Pinngorartitsisortatsinnut aamma taamak periarfissiinissaq Inuit Ataqatigiit ukiortaami angussallugu tamanut suleqatiserinnippugut.

Pingaarpormi anersaakkut, takorluukkatigut pinngorartitsisinnaanikkullu periarfissanik nutaanik ujartuijuarnissarput. Inuiattut nunarsuullu sinneranut alakkaamasaqarnissarput tunngavissinniarlugu.

Ilinniartitaaneq nukittorsagassatut siuarsagassatullu oqaatigineqartuartarpoq. Tassanili aporfiit isigineranniit periarfissat suut nukittorsarneqarnissaat isigisariaqalerpavut. Naligiinnginnerummi akiornissaanut ilinniagaqarneq aqqutissat pingaarnerit ilagaat. Ilinniartitaanikkut iliuusissat suli annerusut ujartugassarivagut, taakkulu saniatigut meeqqat atuarfiannut appakaatsinnani meeqqeriviit iliuuseqarfiginiarnissaat avaqqukkuminaalluni, ilami meeqqap naarmiuulerneraniit aallartittumik iliuuseqartariaqarpugut. Tassaniippoq aamma tamakkiisumik isiginnilluni unammilligissatta aaqqinnissaanik aallaavilimmik sulisariaqarnitta ersernera.’Kipparissuaqqat’ iluanni eqqarsarluni sulineq nutaamik taarserlugu ukiortaamiit sulisa. Inuiattut allisiissuterput tassalu akisussaaffik ikkua akisussaaffigimmassumik eqqarsarluni suleriaaseqarneq illuanut saatitsigu. Ataatsimut isiginnittumik innuttaasut sullisilertigit, tusiapittumik suliassat naammassinagit tamakkiisumik aaqqiivigisalerlugit.

Anersaakkut nukittuneruliinnarata aamma timikkut peqqinerulernissarput siunnerfiusariaqarpoq. Inuiaqatigiit peqqissuunissat naappaatip pinngitsoornissaniinnaanngilaq. Pinaveersaartitsineq pingaartuuvoq, pisariaqarluinnartorlu sammiuarnissaa, nappaatinut pinaveersaatitsinermiippat, aangajaarniutinut atornerluinermik aniguiniarnermiippalluuniit, meeqqanik sumiginnaanermiippalluuniit. Timersornerinnakkullu nappaatit pinaveersaatitsisinnaangilagut, inoqarmat peqqissumik timersornermillu ingerlataqarlutik nappaateqalertartunik. Tamanna paasillugu napparsimasortatsinnut atugassarititaasut pitsanerpaamut saatittariaqarpagut, tamanna innuttaasunut ataqqinninnerummat, atugaannik paasinnittoq. Peqqinnerulernissamik peqqinnissaqarfimmilu inuup qitiutinneqartuarnissaa pingaarnerpaajuaannassaaq.

Innuttaasut akisussaaffimmik sutigut tamatuigut tigusisinnaasut amerlanerusariaqarput, tamatta pisussaaffeqarpugut, pisussaaffigut naammassisigit, akisussaaffimmik tigusineq imminut ataqqinninnermiimmat, tamatsinnut ataqqinninnermiimmat.

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni
Ukioq 2018 Inuit Ataqatigiit partiitut ukiuni 40-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorsiornertik malunnartiitigalugutigu nutaamik siulittaasortaarpugut. Ataatsimoorluarpugut suleqatissattalu nutaat peqatigilernissaannut tikilluaqqullutigit ukiortaaq qilanaaraarput.

Inuit Ataqatigiinniit innuttaasut partiillu tamassi peqatiseraassi. Tikkuartuunneq ipertiterinerlu piunnaarlugit ataatsimoorta – ikinngutigiippugut, ilaqutariippugut, suleqatigiippugut – Nukissaqaqaagut sapinngilagut.

Ukioq qaangiuttoq qujassutigalugu tamassi ukiortaami pilluaqquassi, qanortoq ukioq 2019 suleqatigiilluarfiugili, suleqatiginissarsilu qilanaaraarput.

 

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Múte Bourup Egede