All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Piffiit nutaat ornippavut

Ukioq qaangiuttoq kingumut qivianngitsoorfiusanngilaq. Ullut unammillernartut nuannersullu qaangiupput. Qaangiuppoq ukiutoqaq tassanilu pisimasut misilittakkanik pissarsiffiusut.  Inuunerup aqqusaarititaasa sarsuartinneranni, ukioq nutaaq, ullunik pissanganartunik siunissatsinnik aatsisoq aallartippoq. Ukiortaaq periarfissanik nutaanik ammaasoq.

2019 ukioq qaangiuttoq Inuit Ataqatigiinnut arlalitsigut tigussaasunik angusarissaarfiummat siulittaasutut soorunami tulluussimaarutigaara. Qinikkatut sinniisuutitaqarpugut ullut tamaasa sulilluartunik qinikkatullu atuuffimminnut ataqqinnillutik tunniusimallutillu sulisunik. Tunuliaqutaqarpugullu sulilluarnissatsinnut tunngaviliisunik. Folketingemut qinersinermi qinersiartortut amerlanerpaat Inuit Ataqatigiit qinerpaat. Folketinngi aqqutigalugu Nunatsinnut iluaqutissat ilaasortaatitatta maannamut sulissutigiuarmagit takussutissaqarluarpoq. Ulluinnarni toqqaannartumik inuiaqatigiinnut annertuumik sunniuteqartussanik Inatsisartuni ilaasortaatitatta arfineq-pingasuusut siunnersuutaat arlallit Naalakkersuisunit timitalerneqartussanngorlutik ingerlaqqipput. Nunaqarfinni aqutsisuni, kommuneni ilaasortaatitatta borgmesteriutitattalu innuttaasut qanimut suleqatigalugit sulilluarnerat ullut tamaasa ingerlavoq. 

Angusagut piviusunngorsinnaasimapput ilissi tunuliaqutsiinissigut. Ilissimi tunngavissippasi angusavut aamma Folketinngimut qinersinermi katersuufiunerpaajunerput. Ukioq 2020-imi soorunami innuttaasut atugarissaarinerulernissaat nunattalu ineriartornissaa pillugu sulinerput ingerlaqqissaaq.

Aqqutissanik nutaanik ujarlertariaqarpugut – ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit

Ukiuni kingullerni aningaasarsiornikkut nunarput siuariartorluarpoq. Siuariartornerli ulluinnarni inuuniarnitsinnut inuiaqatigiittullu ingerlalluarnerulernissatsinnut alloriarfiua? Piffissami aningaasarsiornikkut annertuumik siuariartorfigisatsinni, inuit amerlanerit ulluinnarni atugaat annerusumik pitsaaneruleratik ilorraap tungaanut nikeriangaarsimannginnerat ukiup naajartulernerani inuiaqatigiit takkuitsoorneqarsinnanngitsumik oqallinnermikkut takutippaat. Ilami nipangiinnarluni isiginngitsuusaarneqarsinnaanngimmat, aningaasarsiorluarnitta nalaani inuit kaasarfiiniit akitsuutinik aammaarluni aallerneq, inuuniarnermik oqimaannerulersitsisoq.

Allannguisariaqarpugut. Ullumikkut aqutsineq aaqqissuussaanerpullu nutartertariaqalerpagut. Aqutsineq ataqqinninnermik imalik peqataatitsiviusorlu pilersillugit. Inuiaqatigiittut ineriartortuassagutta nutartertuarnissarput pisariaqarpoq. Pissutsit ileqquliutiinnarsimasavut taamaattussaannartut isiginagit, ineriartorneq siulitta pilersissimasaat nangillugu, meeqqatta kingulissattalu tamarmik suli pitsaanerusumik nunami maani siunissaqarnissaat ornittariaqarparput. Aningaasarsiornikkut siuariartornerput siunissamut aningaasaliinissatsinnut periarfissiisoq piffissaatillugu atortariaqarparput. Nunatsinnilu pisuussut pingaarnerpaaq, tassa inuk, aaqqissuusseqqinnitsinni aningaasaliiffissatta pingaarnersaraat. Inuit ulluinnarni inuulluarnerulernissaat, imminut napatissiinnaasut amerlanerulernissaat taamaalillutalu meerartatta, utoqqartatta, inuiaqatigiinni ikiorneqartarialittatta – isumassortariaqartut tamarmik isumassorluarneqarnissaanik aqqutissiuussinissaq piffissaammat suliarissallugu.

Politikki tassaaginnassanngilaq tulliani qinersinissamut kisimi eqqarsarluni ingerlatsiffiusoq. Politkki aamma tassaavoq kinguaariit tulliisa ullumikkut inuiaqatigiittut unammilligassagut alloriarfigisimallugit pitsaasumik atugaqarnissaanik sulineq. Siunissaq pilersissagutsigu sulisariaqarpugut, timitaliisinnaajumalluta. Tamanna inummit ataasiinnaarmit, inunnit qulinit imaluunniit inunnit 100-likkaanit kisimi naammassineqarsinnaanngilaq. Tamatta ataatsimoornitsigut, suleqatigiinnitsigut atukkattalu qanoq innerannik paaseqatigiinnitsigut aatsaat pitsaanerpaamik tamanna kivitseqatigiiffigisinnaavarput. 

Inuiaqatigiittut aaqqissugaanerput tatigeqatigiinnermik, pisariaqartillugulu kivitseqatigiittarnermik, tunngaveqarpoq. Tatigeqatigiitsilluta suliassagut unammilligassagullu annertuut, soorlu meeqqat atugaannut, kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliortarnerit akiornerannut, meeqqat atuarfiata ingerlalluarnerulernissaa, peqqinnissaqarfik utoqqaallu atugaanut tunngasut pitsaanerulersissallugit kivissinnaavagut. Ullunimi unammillernartuni kivitseqatigiissinnaanerput takutittarparput. Anguneqarsinnasut suulluuniit angusinnaasutut ilisarluta. Allannguisariaqalernitsinni ataatsimoorta. Ulluinnarni atukkavut pitsaanerulersikkumallugit neriunneq pilersillugu. Kinguaattalu siunissaat qaamanerusoq tunngavissillugu.

Nunarsuarmi ineriartorneq silallu pissusaata allanngoriartornera

Ulluvut sisuukalaaginnavituttullusooq ingerlapput, aamma taamaappoq nunarsuarmi pissutsit allanngoriartupiloornerat. Nunarsuarmi pissutsit allanngoriartornerat uagutsinnut pisussaaffiliivoq. Pisussaaffiliivoq Issittup nunattalu soqutigineqaraluttuinnartup ineriartornissaani aquummik tigumminnittuarnissamut sulisariaqarnermik. Nunarsuarmi pissutsit ineriartorneranni pissaaneqarniuunnerillu annertusiartuinnarneranni, nunarsuarmioqatitsinnik suleqateqarnermi suut tunngavigineqarnissaat pillugit ataatsimoorussaqartariaqarnerput pisussaaffiliivoq. Piaartumik tamanna pisariaqarpoq. Ineriartornermi qulaatiinnarluta Issittumi nunatsinnilumi ingerlalissanngippat nammineq sunniuteqarfigisariaqarparput. Minnerpaamik sunniuteqarfiginiartuartariaqarparput Issittup ineriartornera sakkulersorfiussanngitsoq, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Issittumilu nunaqarnerat ataqqineqarlutik avaqqunneqarsinnaanngitsumik inissisimajuassasoq. Nunarsuarmioqatitta utaqqiinnarnavianngilaatigut, naleqartitavut ersarissassallugit suliassaqarpugut.

Issittup soqutigineqarnerujussua ilaatigut silap pissusaata allanngoriartorneranit tunngaveqarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu silap allanngoriartornera pingaartumik inuusuttunit oqallisaaqaaq aamma nunatsinni. Inuusuttavut tusaasariaqarpavut. Inuiaqatigiimmi tamakkiisumik isigissagaanni, inuit nipaat isummersornerallu tusaanerusariaqalerparput. Atukkat qanoq innerannik siunissamillu pitsaasumik angusaqarusunnermik oqariartornerummata. Iliuuseqaqqusinerummata, soorlu inuusuttatta nunatsinni, nunarsuarmi inuusuttorpassuit assigalugit siunissartik pillugu silap pissusaata allanngoriartorneranut iliuuseqaqqusinermik oqariartuuteqartuarmata. Tusaanngitsuusaarsinnaanngilarput nangitsisussatta kissaataat. Nammineq iliuuseqartariaqarpugut nunarsuarmioqatittali aamma iliuuseqarnissaannut sunniiniarneq ingerlattariaqarparput. Uaguuvormi annertuumik silap allanngoriartorneranit sunnerneqartut, pinngortitamillu inuuniuteqarnerput allanngoriartornerup suli pisussatut siulittuutigineqartup sunnersinnaammagu eqqumaffigisariaqarparput. 

Ukiumi nutaami suliassatsinnut ilaavoq sila pillugu Nunatta suleriusissiaqalernissaanik inatsiseqalernissaanillu aqqutissiuusseqataaneq piviusunngortitsiniaqataanerlu. 

Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput – Ataatsimoorneq pisariaqarpoq

Ukiortaami pilluaqqusineq kissaassinerlu manna aamma inuiaqatigiittut ataatsimoornerunissatsinnik ikioqatigiinnerunissatsinnillu kaammattuutaavoq, tassami piffissami aggersumi nalaatassavut suliassavullu annertuut aatsaat ataatsimoornikkut anigorlugillu naammassisinnaavagut.

Ineriartornerup ulluinnarni inuunerput sunnertuassavaa, taamaattorli allanngoriartortoqaraluartoq atugarissaarnermik aaqqissuussaanerput attattuartariaqarparput. Nukiiit atortuartariaqarpavut inuiaqatigiinni kikkulluunnit periarfissaqartuartissallugit. Inuttut inuiattullu kiffaanngissuseqaqqullugit. Meeqqat, iliniartitaanerup tamanut periarfissiisup, peqqinnissaqarfiup pitsaanerulernissaanut, inuiaqatigiinni pisariaqartitsisut utoqqartattalu isumassortuarnissaat pillugu. 

Iliuuseqarnissarput kivitseqatigiinnissapullu nammineerluta pilersitassaraarput, aatsaat taamaaliornikkut siunissaq alloriarfiusinnaammat. Ullullu tamarluinnaasa tamanna suleqatigiiffigisariaqarparput. Ataatsimoorfippassuaqarpugummi akerleriiffigisatsinnit amerlanerungaartunik. Ataatsimoornissarput pisariaqarpoq. Immitsinnummi pinngitsoorsinnaanngilagut; sulinitsigut, suliffeqarfiit aningaasarsiornerisigut, sulisartut kivitseqataanerisigut, nutaaliortullu inerisaanerisugut siunissatta tunngavissagissaartup ineriartortittuarnissaanut. Piginnaasaqarluarnitsigut, isumatusaarnitsigut, sulinitsigut innuttaasunillu peqataatitsilluarnitsigut sunaluunniit angusinnaavarput. Tamanna upperivara. Tassaavoq Inuit Ataqatigiit pilersikkumasarput, Kalaallit Nunaat tulluusimaarutigisarput ineriartorluaqqullugu. 

Pisariaqalersillugu inuiattut ataatsimoortarpugut. Unammillernartutut isigeqqaagarput sunaluunniit angusinnaalersarlugu. Ukiorpassuit – Kinguaariippassuit tunngaviligaannik ullumikkut killiffipput ineriartortillugu angusimavarput. Aqagu ulloq ullumerniit tamanut pitsaanerusoq pilersikkumallugu. Tassa taanna kalaallit nukipput. Avatangiisinut allanngorartunut naleqqussarsinnaanerput. Eqqaamajuartariaqagarput suni tamani aqqusaagaqartilluta, siunissattalu ilusilersornerani – Immitsinnut periarfissikkaangatta, ikioqatigiikkaangatta kivitsiuartaratta. Taanna ukiumi nutaami tunngavigisigu. Nunarput kinguaassagullu pillugit. 

Inuit Ataqatigiit ukiumut qaangiuttumut qujalluta nunaqqativut ukiortaamik pilluarnartumik angusaqarfiulluarumaartumillu kissaappavut.