Inuiaqatigiinni naligiinnginneq ukiuni makkunani annertusiartorpoq. Naligiinnginneq inuiaqatigiittut akiugassaraarput, sulisartuugutta, sulisitsisuugutta, politikeriugutta, ilinniartuugutta, allatulluunniit inuiaqatigiinni inissisimasuugutta.

Naligiinnginnermilli akiuinermi sulisartut kattuffii immikkut annertuumik suliassaqarput. Akissaatitigut inuiaqatigiinni naligiinnginneq suliffinnilu atukkatigut anguniagassat imaannaanngillat. Sulisartut nukittuunik sunniuteqarsinnaasunillu kattuffeqartariaqarput.

Nukittuunik sunniuteqarsinnaasunillu kattuffeqarneq peqataanikkut peqatigiiffinnillu nukittuunik ingerlatsinikkut anguneqarsinnaavoq. Pisariaqavippoq sulisartut akornanni sulisartut peqatigiiffiinut sumiiffikkaartumik akulerunnerunissaq. Tamattaalluta inuiaqatigiinnik nukittorsaaqatigiissaagut.

Inuusuttortavut ersoqatigiinnermik ilinniartitsigit

Inuiaqatigiinni suliassat kivitseqatigiiffigisariaqarparput. Tamatta suliassaraarput susassaqarfigalugulu nukittuunik kattuffeqarnissaq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigeqqissavarput sulisartut kattuffiisa naleqartitat tunngavigisaat, tassalu ersoqatigiinneq, inuusuttortatsinnut meerartatsinnullu ilinniartitsissutigissagipput.

Inuiaqatigiittut kivitseqatigiinneq tunngaviginiarlugu oqaannarata tigussaasumik iliuuseqarfigisariaqarparput. Naligiinnginneq akiussagutsigu inuit ilai iliuuseqanngiinnarsinnaanngillat naligiinnerulertoqarnissaa utaqqillugu. Tamatta akuleruttariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput sulisartut kattuffiini nutarterneq inuusuttunillu peqataatitsineq ingerlanneqartussaasoq. Akisussaaffimmik annertuumik kattuffiit tigummiaqarput, inuiaqatigiittullu sulisartut atugaannik sammisaqarneq ilisimasaqarnerlu annertusarumallugu peqataatitsineq annertunerusariaqarpoq.

Immikkoortitsinerit ataatsimoorluta akiussavagut

Nunatsinni naligiinnginneq akiorsinnaanngilarput kattutinngikkutta. Nunatsinni immikkoortitsineq ulluinnatsinni ajoraluartumik suli takusartagarput akiorsinnaanngilarput kamaannikkut kamassamilluunniit pilersitsiniarsarinikkut.

Inuit Ataqatigiit akuerisinnaanngilarput sulisartut Nunatsinni suli immikkoortitsiffigineqarmata. Immikkoortitsinerit sunik toqqammaveqarnersut ammasumik isertuaatsumillu eqqartortariaqarpavut. Arnat angutillu akornanni assigiinnik ilinniagaqarsimagaluarlutik akissarsiatigut naligiinngitsumik pinninneq suli atuuppoq. Oqaatsitigut piginnaasaqarnerit assigiinnginnerat naligiinnginnermik pinninnermik ajoraluartumik suli kinguneqartarpoq. Kingullertigullu saqqummiunneqartarsimasut takutippaat ajoraluartumik aamma suminngaanneerneq tunngavigalugu naligiinngitsumik pinninneq suli atuummat.

Suliassaq allanit suliarineqarsinnaanngilaq

Immikkoortitsinerit tamakkua tamattaalluta akiortariaqarpavut. Suliassaq uatsinniippoq, inuiaqatigiit kalaallini. Allat pisuutissinnaanngilagut allallu aaqqeeqqusinnaanngilagut. Nammineq aaqqiisariaqarpugut.

Oqallinnermi pineqartumi oqalliseqataasunit ilaannit Sydafrikami apartheid-mik naalakkersueriaatsimut assersuussisoqartarsimavoq. Inuit Ataqatigiit assersuussineq tamanna akerlilerparput. Isumaqarpugut inatsisitigut ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsinermik naalakkersueriaaseqarneq assersuussisoqarsinnaanngitsoq. Assigiinngissutaa tassaavoq Nunatsinni tamatta qinersisinnaatitaagatta, apartheid-mi immikkoortinneqartut qinersisinnaatitaasimanngillat, inatsisitigut immikkoortitsineq inerteqqutaatipparput, apartheid-mi immikkoortitsineq inatsisitigut aaliangigaavoq, Nunatsinnilu ammip qalipaataa apeqqutaatinnagu akuleruteqqusaavugut, apartheid-mi ammip qalipaateqatigiinngitsut akuleruteqqusaasimanngillat.

Immikkoortitsinerit Nunatsinni atuuttut akiussavagut. Nunatsinni pissutsit atuuttut tunngavigalugit akiussavagut. Suliassaq tamatsinniippoq. Immikkoortitsinermik nalaataqarutta qaqissavarput aaqqiivigalugulu. Nunatsinni tamanna periarfissarigatsigu Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput

Tamatumani sulisartut kattuffii immaqa aatsaat taama suliassaqartigipput.

“Inuiaqatigiit kivitseqatigiittut” qanoq isumaqarpat?

Inuit Ataqatigiit sulisartut ulluanni sulisartut nunaqqativullu tamakkerlugit pilluaqqorusuppavut. Inuiaqatigiittut tunngaviusumik naleqartitat qanoq ittut tunngavigissanerivut oqallisigitikkusupparput. Sulisartut kattuffiisa tunngavigisaat ersoqatigiinneq, kivitseqatigiinneq, inuiaqatigiittut peqatigiilluni kattullunilu suliniuteqaqatigiinneq naleqartitatut pingaartilluinnarneqartariaqartutut isigaavut. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut politikkikkut Nunatta ineriartortinneqarnerani naleqartitat eqqartornerusariaqarivut.

Naalakkersuisut nunatsinnik aqutsinerminni naleqartitat suut tunngavigineraat paasissallugu pingaartipparput. “Kivitseqatigiinneq” qanoq isumaqartinneqarpa? Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi innuttaasut naligiinngikkaluttuinnartumik atugaqarnerat akiussagaanni suut tunngavigalugit naalakkersuinermik ingerlatsinerluni erseqqissumik oqaatigineqarsinnaasariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit ersoqatigiinneq tunngavigilluinnarparput. Isumaqarpugut inuiaqatigiittut peqatigiilluta maajip aallaqqaataani sulisartut ulluanni ataatsimoorneq peqatigiinnerlu pingaartillugit peqataasassasugut.

Sulisartut ulluanni tamassi pilluaritsi.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit