Innuttaasut politikkerillu akornanni tatigeqatigiinneq annertuneruleqqullugu, aamma tatiginassuseq uppernassuseqarnerlu tunngavilerniarlugit Inuit Ataqatigiit sassarpugut. Nunatta inuisalu naalakkersuinikkut alloriaqqinnissaanni tulliuttumi tutsuiginartumik aqutsineq angusaqarnissamut aqqutissatuaavoq.

Aqqaluaq B. Egede oqarpoq: ”Tutsuiginartumik akisussaassuseqartumillu pissuseqarnissarput politikkeritut eqqumaffigisariaqarparput. Innuttaasut pillugit sulivugut, sapinngisarput tamaat innuttaasut aningaasaataat pitsaanerpaamik aqut-tussaavagut”.

Inuit Ataqatigiinni arajutsisimanngilarput massakkut naalakkersuinikkut pissutsit unneqqaserlunnerillu nunatta inuisalu iluaqutissarsiffiginngikkaat. Pisut akueriuminaatsut pillugit Inuit Ataqatigiit nunatsinni innuttaasut isumaqatigaagut. Naammaleqaaq, naalakkersuinikkut allannguiniarta. Pisut akuerinagit nutaamik tatiginartumillu ingerlariaqqittariaqarpugut.

Aqqaluaq B. Egede itisiliivoq: ”Siumut siuttuuvoq Aningaasanut inatsimmi siun-nersuuteqarami 2016-imit 2018-imut kollegianik sanaartortitsinissamut aningaasaliissutit, aamma 2017-imit 2018-imut ilinniartitaanerup iluani sanaartugassaa-sut aningaasaliissutit tamakkerlutik peerneqassasut.

Qineqqusaarnermili oqaatigisarpaat kolligiat ilinniartut pisariaqartitaat aamma ilinniartitaaneq pitsaasumik isumagineqassasut. Qinersisartunut unneqqarissuliornerunngilaq piviusut aningaasaliissutillu peeriarlugit ilinniartut oqaatsinik ku-sanartunik qineqqusaarfigimmatigik”.

Siumut qineqqusaarummini nutaami allappoq 2012-imi 2013-imilu suliffissaaleqisut amerlanerusimasut, tamannali ilumuunngilaq. Qaammatit ataasiakkaat ingerlanerini suliffissaaleqinerup nikerarnera tassani pineqarmat ukioq suliffissaa-leqisoqarnerpaaffia agguaqatigiisitsinerlu pineqarnatik. Qaqortumi mittarfissap sananeqarnissaa aningaasanut inatsimmiit aningaasalersorneqassasoq siumup siunnerfigaa. Qineqqusaarnerli suli ingerlasoq nunatta avataaniit aningaasaler-sorneqarnissaa aamma angunialerpaat.

Siumummi siunnersuutigigaluarpaa inissianik sanaartornermut aningaasaliissutit 400 mio-nit inulaarlugit naleqartut peerneqassasut. Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigingilarput nunatsinni sanaartorneq, inissaaleqineq aamma suliffissaaleqineq aningaasarsiornerlu innarlerneqaqqunagit. Siumup allanngorarnini suli nassuiaatissaqartissimagunanngimmagu utaqqimaassaagut ersarissaasoqarnissaa pisariaqarmat.

Naalakkersuisooqatigiit aningaasanut inatsimmi aningaasanik nungutitsinerat aamma ilinniartitaanerup politikkikkut sammineqarnera, imaluunniit qineqqusaarnermi oqaaserisaat sorliit Siumup siunertarai? Akissut eqqortoq imaappoq, Siumup tamaasa anguniarlugit sangujoraarpoq. Nunatta aningaasaqarnera ilungersunartumiippoq, pingaarnersiuinissaq oqitsuinnaanngilaq neriorsueqattaarnissarli piviusunit anillakaakkiartornermut ersiutaapput. Soorlu siorna Siumup qineqqusaarnermi neriorsuuterpassui piviusunngorsimanngitsut eqqaamagivut.

Qineqqusaarneq unneqqarissumik ingerlasariaqarpoq. Politikkerit unneqqarittariaqarpugut inuit paasitillugit suut tamaasa neriorsuutigisinnaannginnatsigit.

Nunatta aningaasaqarnera ilungersunartumiittoq neriorsuisaqattaarnikkut oqaatsinillu kusassaanikkut aaqqinneqarsinnaanngilaq. Aaqqissuuseqqinneq nutarte-rineq suleqatigiinnerlu pisariaqavipput, aamma inuiattut paaseqatigiilluta inger-latsissagutta piviusut tunngavigisavut tamatta ilisimasariaqarpavut. Inuit pissusiviusunik tunngavilersuinikkut aatsaat paaseqatigiiffeqarsinnaavugut.

Inuit Ataqatigiit neriuutigaarput politikkikkut oqallinnissatsinni tulliuttuni tunnga-vilersuutit erfattut qimakkiartorneqassasut. Taamaammat piareersimalluinnarpugut pissutsit qanoq ilusilersugaanissaannik tunngavissaqarluta pitsaassusilimmik oqalliseqatigiinnissarput pisinnaajumaartoq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqallinnissani tulliuttuni pitsaassutsimik ujartuinera taamatut ingerlatippara.

 

Inussiarnersumik

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Mobil 56 27 66