Naalakkersuisut nunat tamalaat akornanni silap pissusiata allanngoriartorneranut akiuinissamut isumaqatigiissummut Parisimi COP21-meersumut Nunatta atsioqataannginnissaa aalajangiussimavaat. Issittumi najugaqartugut silap pissusiata allanngoriartorneranut eqqugaanerpaat ilagaatigut peqataannginnerpullu taamaammat paatsoornartortaqarsinnaavoq.

Ilisimaaraarput Nunatta nunat tamalaat akornanni silap pissusia pillugu isumaqatigiissusiornerni inissisimanera imaannaanngitsuummat. Nunattali peqataaniarnani nalunaarnermini nammineq anguniakkatsinnik saqqummiussinnginnera imminut assortortutut isikkoqalersitsivoq.

Silap pissusianut naleqquttumik sanaartorta

Iliuuserisinnaasavummi amerlapput.

Suliassaqarfinni tamani silap pissusiata allanngoriartorneranik akiuineq ilanngullugu eqqarsaatigineqartassaaq, assersuutigalugu sanaartornermi. Silap pissusiata allanngoriartorneranik akiuinertalimmik sanaartorneq avatangiisinut taamaallaat iluaqutissartaqanngilaq. Aamma atuisunut kiassarnermut akikinnerulersitsissaaq. Nukissaq annertooq sipaarneqarsinnaavoq atuilluarnerunissaq teknologiillu naleqquttut atorneqarpata. Kiassarnermut periutsivut qulaajartariaqarpavut atuisut sipaanissaminnut peqquteqalersillugit.

Aamma angallannikkut immitsinnut piumasaqaateqarnerulissaagut. Nunatsinni biilit amerliartuinnarput, ingammik illoqarfinni anginerni. Biilit innaallagiartortut atorneqarnissaat ajornannginnerulertariaqarpoq. Ullumikkut innaallagissamik immiinissamut periarfissakinneq peqqutigalugu arlallit pisaarusukkaluarlutik tunuarsimaartarput.

Imarsiornermi, assartuineruppat aalisarneruppalluunniit, piumasaqaativut aamma annertusassavagut. Umiarsuit motoorii avatangiisinut peqqissutsimullu pitsaanerusut atorneqarsinnaapput umiartortunut aalisartunullu aamma peqqissutsikkut pitsaanerusut.

Aatsitassarsiornermi teknologi pitsaanerpaaq avatangiisinillu illersuinerpaaq atoqqullugu piumasaqarnissaq tunuarsimaarfigissanngilarput. Qularutiginngilluinnarparput aatsitassarsiornermik ingerlatsivinnit tamanna peqataaffigineqarumassasoq.

Nukissiuutit ataavartut atornerulerlik

Siunnersuutigaarputtaaq erngup nukinganik atuinerput annertusassagipput, aamma nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerni. Issittormioqativut suleqatiginerulissavagut nukissiorfinnik minnerusunik micro-grids-nik taaneqartartunik anorip seqerngullu nukinginik atuinerulerumalluta. Nukissiuutitta sineriammi ataqatigiilernissaat sulissutigissavarput nukissaq pigisarput annertunerpaamik atorlualerumallugu.

Uuliamik kiassarneqarunnaarlutik ataavartunik nukissiuutinut nuukkusuttut tapersersornerulissavagut.

Tamatuma saniatigut eqqagassalerinermi isumatusaarnerusumik ingerlatsilissaagut ikuallaavinnik kissarneq tamakkiisumik atorluarnerulerlugu.

Nunarput nammineq suliniuteqassaaq

Nammineerluta suliniuteqartariaqarpugut nammineerlutalu aqqutissiuussisuusariaqarluta. Aamma mianersortumik ingerlatsiviusariaqaraluarpat. Inuit Ataqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimoorussanik anguniagaqarnissamut oqaloqatigiinnissamut piareersimavugut. Isumaqarpugut Nunatta ineriartornerup silallu pissusiata illersornissaata ataatsimoortinneqarsinnaanerat takutissinnaagaa.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit