Nunatsinni inoqarfippassuarni peqqinnissaqarfiup inunnik katsorsaagasuarsinnaanera ajorsartuinnarpoq. Ajornartorsiut kikkulluunniit naalakkersuisuusarneranni annertusiartuinnarsimasoq, pisariaqalersoq tassaavoq ikioqatigiinnikkut nunatta sineriaani peqqinnissaqarfinni pinartumik inuit nalaataqartut ikiorasuarnissaat inoqarfinni tamani pitsanngorsartariaqarpoq.

Illoqarfippassuit napparsimmaviini sulisut pinartoqartillugu sinitsitsigasuarsinnaasut, pilattasinnaasut allallumi qitiusoqarfinnut nussorneqarnerat sillimaniarnikkut pitsaanngitsumik inuiaqatigiinni atugassaqartitsilersoq Naalakkersuinikkut isummerfigineqartariaqarpoq. Aaqqissuusseqqinneq inunnik peqqissartunik assartuussinerpassuarnik malitseqartut assut aningaasartuutinik aamma pilersitsivoq. Sulisoqarnikkut ”sipaarniuteqarsimaneq” aningaasartuutinillu annikillisaaniarsimaneq naamik pissusissamisuunngilaq.

Inuit illoqarfimminni imaluunniit sumiiffimminni ajornanngippat periarfissaqarpallu katsorsarsuarneqarnissaat pisariaqarpoq. Ukiummi qimatavut takutitsereerput pisinnaasunik ilinniarsimasunillu napparsimmavippassuarni sulisussaqartugut, uppernarsereerparput nunatta inuisa ilinniarsimassutsikkut amerlasuut suliarisinnaallugillu ullumikkorniit sillimaniarnikkut pitsaassuseq annertuumik siuarsarsinnaagaat. Ullumikkut nunarsuarmi nutaaliaasumik aaqqissuussiffiunissamik ujartuinerup nalaani peqqinnissaqarfeqarnikkut nunarput assut katataaqavoq.

Isumaqarpunga Naalakkersuisut Inatsisartunullu ilaasortat suleqatigiillutik nalilersuiffigisaraqaleraat nunatsinni peqqinnissaqarfiup inunnit nunatsinniittunit assartuisussaannartut ineriartortinnagu Napparsimmavittut, peqqissaagasuarfissatut sullissivissatullu ineriartortinneqassasoq tikkuussiffigisariaqaraat. Peqqinnissaqarfinni aaqqissuusseqqinnerup inuppassuit sumi najugaqarumanerannik allannguisut annerit ilagaat. Peqqinnissaqarfik tassaaniartussaagunaraluarpoq napparsimmaveqarfiusuni meeqqanut, inuusuttunut, inersimasunut utoqqarnullu toqqissillutik illoqarfimminni inuunissaannik qulakkeereqataasussaq.

Nunarput isorartutigisoq, aammalu silap pissusaata nikerarsinnaanera atoruminaassinnaaneralu taama misilittagaqarfigitigereerlugit peqqinnissaqarfiup isiginialertariaqarpaa napparsimmaviit tassaaunnaartariaqartut inunnik peqqiilliuteqartunik pinartorsiortunillu assartuussinissamik pilersaarusiortussat. Inuit pinartorsiortut aamma napparsimmavinni suliarigasuarneqarsinnaanissaat sapinngisaq tamaat siunertaauartariaqarpoq. Nunatta avataaneersut nakorsat tikikkumannginnerat imaluunniit illoqarfinni qitiusoqarfinniittut nakorsat illoqarfeeqqanut nuukkumannginnerat innuttaasut atukkamikkut ajorseriartitsillutik akiligassarinngilaat. Isumaqarpunga nunatsinni nakorsatut ilinniartitaaneq soqutiginarsaavigineqarsinnaasoq pisariaqartitsineq toqqorternagu saqqumisumik akiorniagassatut inissisimasariaqartoq. Illoqarfippassuaqarpormi peqqinnissaqarfiup aaqqissuuteqqinneqarnissaa sioqqullugu nakorsanit najorneqarumasunik. Massakkullu pissutsit ima ilungersunartigipput nakorsaqartuarsimasut allaat nakorsanit najorumaneerupput peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaaneratigut ”naalagaaqqat” oqartussaasut qulliunerusutullu inissisimasut illoqarfinniit qitiusoqarfinniit sumiiffinnut allanut aqutsiniartorujussuanngornerisigut.

Neriuppunga Naalakkersuisut partiillu tamarmik nunatsinni innuttaasut sillimaniarnikkut pitsanerpaamik illersugaanissaaq peqqinnissaqarfik aallaavigalugu aaqqissuuteqqissagaat. Aaqqissuusseqqinneq aningaasarpassuarnik sipaarutaasimanngilluinnarpoq. Taamaattorli sumiiffinni amerlanerpaani sillimaniarneq assut ajorseriarsimalluni. Tamanna aaqqinniarlugu inuiaqatigiittut tamatta suleqatigiinniarta aamma naalakkersuinikkut.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede