Allattut: Inatsisartunut Ilaasortat

Oqaaseqaat:
Nunatta tuninissaanut alloriarneq siulleq

”Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq”. Taamak oqariartuuteqarpugut Nunatsinniit Danmarkimiillu ukioq 2019. Nunarpulli pisiarineqarsinnaanngippat taava imaannaanngitsumik imalimmik taallugu ikiuiniartoqarsinnaavoq. Nunatta itigartissinnaanngisaanik.

Ikiuiniarluni aningaasaliissuteqarnissamik oqariartuut Nunatsinni Naalakkersuisut allatut oqaasertalerpaat, taaguuserneqarmat illersornissamut tunngassuteqanngitsunut suliniutinut aningaasaliineq. Immaqa iiuminarninngortinniarlugu.

Pineqartoq tassaavoq immikkut ilisimasalinnit siunnersortinit ikiorserneqarnissamut aningaasaliinissaq. Pineqartoq tassaapput aningaasat Nunatta karsianut ikineqarnavianngitsut. Pineqartoq tassaavoq siunnersortit USA-meersut, Naalakkersuisunut akuerineqarlutik, ilisimasanik Nunatsinni ingerlanneqartunit assigiinngitsuneersunit katersinissaat, ilisimalikkanut piginneqataanissaq siuningaaniit Naalakkersuisunit qulakkeerneqarsimanani.  

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami IA-p ilaasortaatitaasa ataatsimiinnernit pisut oqaluttuarisinnaanngilaat, oqaatigineqarsinnaasorli tassaavoq USA-p neqeroorutaa taakku naapertorlugit imaannaanngitsumik imalimmik ikiuinissamik imaqartoq Naalakkersuisunit akuerineqareermat aatsaat ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutitut nalunaarutigineqarmat.

Danmarkimi Nunanut Allanut Ministeri DR.dk-mut oqaaseqarpoq USA-p Nunatsinni peqataanerata qulakkeernissaanut Danmarkimi naalakkersuisut piffissami sivisuumi Nunatsinnik suleqateqarsimasut. Taamaattumik amerikamiut imaannaanngitsumik imalimmik ikiorsiiniarlutik aningaasaliiniarlutik neqeroorutaat pillugu Danmarki Naalakkersuisut Inatsisartunit [ima paasillugu ataatsimiititalianit susassaqartunit] ilisimasaqarnerorpasipput.

EU-p ilinniartitaaneq pillugu Nunatsinnut tapiissutigisartagi USA-p aningaasanik atugassanik neqerooruteqarneranut Siumup sanillersuupaa. Tamanna paasiuminaappoq ernumatitsillunilu, tassami EU-p ilinniartitaaneq pillugu tapiissutigisartagi Nunatta Karsianut nakkartarput, atornissaannullu Inatsisartut sunniuteqaqataasarput. Nunatta EU-llu akornanni isumaqatigiissutit illuatungeriit tamarmik pissarsiaqarfigisartagaat sumut tunnganersut kialluunniit takusinnaavai, isumaqatigiissutillu ingerlaavartumik nalilersorneqartarput.

Oqimaaqatigiinnginneq

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu tunngasuni apeqqutini Nunatta oqartussaaffeqarnerulernissaa Nunatsinniit kissaatigineqarpoq, aammalu isornartorsiorneqartarpoq Nunatta Danmarkillu apeqqutit taakku pillugit oqimaaqatigiinngitsumik oqartussaaffeqarnikkut inissisimanerat.

Taamaattumik tupigusuutigaarput ernumassutigalugulu Nunatta kiisalu Naalagaaffeqatigiinnerup avataaniittup nunap akornanni oqartussaaffik pillugu isumaqatigiissuteqarneq siulleq taamak oqimaaqatigiinngitsigimmat. Nunatta ammaatissavai siunnersortit USA-meersut, suleqatigiinnermi pineqartumi Nunatta suna tigussaasumik iluaqutissarsiffigissaneraa siuningaaniit qulakkeerneqarani.

Allaasimassagaluarpoq USA naapertorlugu imaannaanngitsumik annertussusilimmik ikiuiniarnermi taaneqartumik pineqarsimagaluarpat mittarfiliortiternissamut aningaasaliiniarneq, imaluunniit inuussutissarsiuutinut ingerlatassanut aningaasaliiniarneq pineqarsimagaluarpat. Uanili tamakku pineqanngillat.

USA-p aningaasaliiniarnerminut akuutippaa nunanik ineriartortitassanik taaneqartartunut suliaqartittagartik, qularnanngitsumik Nunatta nunatut ineriartortitassatut isigineqarnera aallaavigineqarsimassalluni. Amiilaarutiginngitsuunngilarput Siumumit tassungalu tunuliaqutsiisunik akuerineqarsimammat Nunarput nunatut ineriartortitassatut isigineqassasoq. Inernera tassaavoq USA naapertorlugu imaannaanngitsumik imaqartumik ikiuinissamut aningaasaliineq taamaallaat siunertaqarmat issittumi USA-p inissisimanermigut nukittorsarnissaa, nunamut tassunga kisimi iluaqutaasusaq, Nunatsinnut iluaqutaanngitsoq.