Maliina Abelsen

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortaq Maliina Abelsen

Ilaannikkut politikerit neriorsuutiminnik eqquutsitsinngikkaangata ajorneq ajorpoq. Tassami neriorsuutit piviusorsiortuunatillu akisussaassuseqanngitsumik iliorneruppata tamanna ajunngilaq. Sapaatip akunnerani kingullermi Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Vittus Qujau-kitsoq, naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnikkut politikkiminnik taasaannik saqqummiussivoq. Quppernerni 22-iusuni Vittus Qujaukitsup saqqummiussaq nutaarsiassartaqanngitsutut oqaatigisariaqartoq saqqummiuppaa. Naalakkersuinikkut nutaanik oqariartuutitaqanngitsoq. Aningaasaqarnikkut ingerlaaseq naalakkersuisuusimasut ingerlassimasaat nanginneqarpoq, tassanilu meeqqatsinnut ernuttatsinnullu atugarissaarnissamik qulakkeerissagutta aningaasatigut aaqqissuinitsigullu annertuunik unammilligassaqarnerput paasineqarsimallunilu akuersaarneqartutut isikkoqarpoq. Tamanna ajunngilaq akisussaassuseqartumillu iliornerulluni, tamannalu ingerlatiinnarneqassappat Inuit Ataqatigiinniit suleqataanissarput naatsorsuutigineqassaaq. Uagutsinnummi inuiaqatigiinnik qulakkeerinnittumik politikkeqarnissaq apeqqutaavoq. Taamaattumilluuna siornatigut Inuit Ataqatigiinniit illuatungilittuugaluarluta aningaasaqarnermut inatsimmut akuerseqataasarsimasugut. Uagutsinni anguniagaq pingaarneruvoq. Taamaattorli maanna naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnikkut politikkiat nutaartaqanngitsoq isigalugu, pingaartumik Siumup tungaaniit aningaasaqarnikkut ingerlatsinerput annertuumik isornartorsiorneqartarsimammat tupiginngitsoorsinnaanngilarput. Soorlumi orsoq nutaanngitsoq poorutsinut nutaanut immiunneqaannarsimasoq.
Assersuutigalugu Naalakkersuisut saqqummiuppaat Nunatta Karsiata akiliisinnaassuseqar-nissaata qulakkeernissaanut ukiumut aningaasaqarnikkut missingersuutit 10%-iannik (650 millionit) illuartitsisoqartassasoq. Tamanna ukiorpassuanngortuni naalakkersuisooqatigiinnit politikkerineqartarpoq, allaat pissusiliunneqarsimagami oqallisigisariaqanngitsoq. Maannali anguniakkatut nutaarluinnartut saqqummiunneqarpoq. Oqareernitsitullu Naalakkersuisut uagut aningaasaqarnikkut politikkerisimasarput maleqqissaarmassuk naammagisimaarparput, tassa attartornermut aningaasaliinernullu tunngatillugu tunngaviatigut isummersuutinit, Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni aningaasanik missingersuutitigut suleqatigiinnissamik nutaamik isumaqatigiissuteqarnerannit kiisalu ingerlatsineq sanaartornerlu eqqarsaatigalugit aningaasaqarnermut inatsimmi oqimaaqatigiissitsinissaq eqqarsaatigalugit. Taamaattorli saqqummiussami 22-nik quppernilimmi nutaartaqalaarpoq, tassa atorfilittat oqartarnerattut Key Performance indicator (KPI)eqqarsaatigalugu. Tassani allas-simavoq  ”Aallaavittut pingaarutilimmik aningaasartuutaasut tamarmik sunniutaat uuttorneqartassapput”. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit iliuutsitut pissusissamisuuginnartutut tapersersorneqartussatullu isigivarput. Ataatsimut aningaasaatitta uuttorneqarsinnaasumik pitsaa-sumik kinguneqartussanngorlugit  atorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat pissusissami-suuginnarpoq.
Naak qineqqusaarnerup nalaani neriorsuuterpassuaqaraluarluni, aningaasaqarnikkut politikkip atuussimasup akisussaassuseqartumik pitsaasumillu ingerlanneqarsimaneranik nassuerutiginnilluni oqariartuuteqarnissamut  sapiissuseqartariaqarpoq. Sapiissuseq tamanna Vittus Qujaukitsup pigivaa, taamatullu ingerlaannassaguni tapersersuinissarput naatsorsuutigisinnaavaa.
Qineqqusaarnermili naalakkersuisooqatigiillu isumaqatigiissutaanni assersuutigalugu utoq-qalinersiallit isertitaat apeqqutaatinnagit qaffasinnerpaamik utoqqalinersiuteqalernissaannik neriorsuuteqaraanni tamanna ajornakusuussaaq. Taannaannaq ukiumut 80 millioninik naleqarpoq. Aamma akisussaassuseqartumik ingerlatsiinnarnissaq ajornakusuussaaq ernianut ilanngaat tamakkiisumik atuutseqqilerniaraanni, ilaqutariit meerartallit tamaasa assigiimmik meeqqanut tapiissutinik tunissagaanni, sumiiffinni tamani mittarfiliussagaanni nunarpullu tamakkerlugu illuliortitsinissaq iluarsartuussinissarlu qulakkiissagaanni. Taama-tuttaaq Vittus Qujaukitsup paragraf 37 naapertorlugu apeqquteqaammi assersuutigalugu akissuteqarfiginngilaa nunarput tamakkerlugu soraarnerussutisiallit isertitaat apeqqutaatinnagit annerpaamik soraarnerussutisiaqalersitsinissaq qanoq ililluni aningaasalerneqassanersoq. Naalakkersuisooqatigiinnilli akineqarsinnaangikkutta eqqoriaaginnartariaqarpugut. Eqqoriarparpullu soraarnerussutisiallit utaqqilussinnarumaartut. Oqarluartaarutaannaassaaq.
Uagut aamma tamakkua tamaasa neriorsuutigerusukkaluarpagut, oqareernitsitulli oqaannassaagut. Isumarput naapertorlugu suut tamaasa akissaqartinngilagut. Pingaarnersiuisariaqarpugut. Tamanna paasisimavarput immaqalumiuna maanna Naalakkersuisut tamanna paasileraat.
Aningaasaqarnikkut politikki akisussaassuseqartup, 2014-imullu aningaasaqarnermut inatsisip suleqatigiissutiginissaanut qilanaarpugut. Politikkitsinnik akuersaarsimaneq qujassutigaarput.