NATO-mi nunarput sammineqalerpoq – Nunarput sakkuaaffiussanngilaq

Siulittaasup tullia naalakkersuinikkut oqaaseqartartoq: Aqqaluaq B. Egede

NATO-mi ilaasortaasut decemberip 3-ani 4-anilu London-imi ataatsimeersuarnissaanni naatsorsuutigissavarput USA-p Danmarki piumaffigissagaa sakkussiaqarnikkut issittumi nakkutilliinissamut atugassanik amerlanerusunik pigisaqaleqqullugu.

Tusagassiorfitsigut saqqummersoq USA-p præsidentia Donald Trump USA-p Danmarkimut aallartitaa Carla Sands aqqutigalugu naalagaaffeqatitsinnut Danmarkimut piumasaqarmat timmisartunik sorsuutinik amerlanerusunik pigisaqaleqqullugu piumaffigimmagu, Danmarkinngooq issittumi nakkutilliinerat annertunerusariaqarmat.

Nunani allani naalagaaffiit pissaaneqarnerpaat sakkussianik annertusaaniarnerat sorsunnermik annertunerusumik pilersitsinissamut pilersaarusiorneruvoq.

Sakkuaalluni pissaaneqarniunneq aallartittarpoq inoqatinut ataqqinnittussaaneq illersuisussaanerlu amigaatigineqaraangat. Nunat allat oqaloqatigiillutik, isummersoqatigiillutik isumaqatiginninniartussaanerat noqqaassutiginagu pissaaneq sakkuaannertalik kisiat angusaqarfissaasorineqaleraangat tamanna pisarpoq.

Pissaanilissuartut taaneqartartut “sorsunnerup nillertup” nalaanitulli issittumi sakkoqarneqqisaanissaminnut piukkoortupilussuupput. Tamannali issittumi najugaqartuusugut pisariaqartitatsinnit allaalluinnarpoq. Sammineqarnerujussuusariaqaraluarpoq issittormiut inuuniarnermikkut atugaasa qanoq pitsanngorsarneqarsinnaanerat.

Pinartumik suliamik isertuussaaqisumillu nunatsinni ingerlatsisoqarpoq. Naalagaaffeqatigut Naalakkersuisugullu nunatta inui minnerpaamilluunniit peqataatillugit ingerlatsinngillat. Sunaana isertuukkissi? Pilersaarut tamakkiisoq sooq inuiaqatigiinni ilisimaneqassanngila? Susoqartoruna? Sunaana isertuuppisiuk?

Inuit Ataqatigiit politikkerput imaappoq; Nunarput sakkutooqarnikkut sakkulersornikkullu ineriartortitsivigineqassanngitsoq, nunarput sakkulersorfiunani eqqissinermik tunngaveqarluni nunatut ilisarnaatini attattuassagaa. Sakkulersorluni sorsunnikkut inuit allat inuunerannik ”akiliilluni” suna tamaat sakkugalugu kinaassuserpullu akigalugu pissaaneqarniuttunut peqataassanngitsugut. Tamatta nunarsuarmioqataagatta, ilinniartariaqarparput siammarterlugulu inooqatigiinnerput torersumik ataqqeqatigiittumillu inoqativut pilliutiginagit toqqissisimasumik inuuneqartikkumallutigit, aamma najugarput pinngortitaq ataqqillugu inooqatigalutigu.

Sinnattuinnaanngilaq oqitsoq, pisariaqavissoruna inuiattut eqqissinermik anersaaqarnitta nunarsuarmioqatitsinnut ataavartumik eqqaasitsissutigiuassallutigu.

London-imi ataatsimeersuartussat kajumissaarpagut sakkulersorniarnermut illuatungiullugu issittumi inuuniarnerup oqilisaaffigineqarnissaa sammineroqqullugu. Inuiattut ataatsimoorluta nikussaartariaqarpugut. Nunarput inuilu qarsullugit naalagaaffeqatigiit suleqatigiinnerulernerat neqitsiullugu kinaassuserput akiginiarneqarsinnaanngilaq –  Akisussaaffik tamatsinniippoq.