Inuit Ataqatigiit urani pillugu Narsami isumasioqatigiinnerat Nunavummit, Canadamit Australiamiillu peqataaffigineqartoq oqaluttusarisaanermilu immikkuullsarittuusoq uranimut ilisimasanik avitseqatigiiffiuvoq. Innuttaasut peqataasut ilaat apeqquteqalernermini oqaatigaa aatsaat taama sukumiitigisumik Narsamut tikittunit paasissutissiiffigineqarsimalluni.

Isumasioqatigiinnermi Nunatsinni uranimut naaggaartut angertullu peqataapput. Nunavummit, Canadamit Austrialiamiillu aamma peqataasoqarpoq ullorlu misilittakkanik ilisimasanillu avitseqatigiiffiulluni.

Naggueqatitsinnut attaveqarnerussaagut

Nunavummit Nunavut Makituganarningit sinnerlugit Hilu Tagoona aamma Jack Hicks isumasioqatigiinnermi saqqummiussipput. Saqqummiussaasa ilagaat Nunavummi Nunavut Impact Review Board, innuttaasut immikkut naliliisartuutitaat Inatsisartunut Naalakkersuisunullu innuttaasut sinnerlugit innersuussuteqartartut, oqartussaaqataanermi qanoq inissisimanerat.

“Naggueqatitsinnut attaveqarnerunissaq, aamma uranimut tunngasuni, pisariaqarpoq. Uranimut isummerniarnermi Nunatsinnisut inissisimasut kisimiinngilagut. Nunavummili uranisiornissaq unitsikkallarneqarpoq. Naggueqativut Nunavummiut aalajangiiniarnermi periuuserisaat misilittagaallu ilinniarfigisinnaavagut. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput maanna naggueqatitta akornanni pisut ilisimasaqarfiginerulaaleratsigit”, siulittaasoq Sara Olsvig oqarpoq.

Nakorsat ilisimasaat imaannaanngitsut

Australiamit Canadamiillu nakorsat peqqinnissaqarfimmilu allatigut suliallit sinnerlugit isumasioqatigiinnermi aamma peqataasoqarpoq. Canadami Physicians for Global Survival sinnerlugit Gordon Edvards peqataavoq taassumallu oqaluttuaraa nakorsat uranip qinngornerillu ulorianartut timimut uumassusilinnullu qanoq sunniuteqarnersut.

“Nunatsinni ujarassiuut avatangiisinullu sunniutinik immikkut ilisimasallit tusarfigikkajunneruvagut. Pisariaqarpoq ilisimasat taakkua siammassallugit, peqqissutsimummi sunniutissat imaannaanngeqaat. Canadami uranisiornermut akerliunermut nakorsat annertuumik sunniuteqarsimapput”, Sara Olsvig oqarpoq.

Periarfissat allat salliutinneqartariaqarput

Ingammik Kujataani inuussutissarsiornikkut toqqissisimasumik ineriartortitsinissaq isumasioqatigiinnermi ujartorneqarpoq. Tamassuma angunissaa pillugu inuussutissarsiutit uranimit mingutsinneqaratik ineriartortitassat, nunalerineq, nersutaateqarneq, savaateqarneq, takornariaqartitsineq, eqqumiitsuliorneq aalisarnerlu, ineriartortitassatut tikkuarneqarput.

“Inuussutissarsiutinik allanik aningaasarsiornermillu ineriartortitsinissaq pisariaqarpoq. Utaqqiinnarneq qaangertariaqarparput. Uranisiorfik ilumut ammassanersoq kialuunniit neriorsuutigisinnaanngilaa akisussaassusilimmillu ineriartortitsissagutta urani isigiinnarnagu piaartumik allanik ineriartortitsisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit tamatumunnga aqqutissiuusserusuppugut”, Sara Olsvig oqarpoq.

Siunissaq pillugu demokrati paarilluassavarput

“Siunissaq siorasaarutaanngilaq, siunissaq periarfissaavoq.”

Josef Tuusi Motzfeldt innuttaasut taasitinneqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarnerat pillugu naggasiilluni oqalugiarnermini taama oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit isumasioqatigiinnermi uranimut naaggaartuunertik innuttaasunillu nuna tamakkerlugu taasitinneqarnissaannik siunnerfeqarnertik naqissuseqqippaat.

“Innuttaasut peqataatinneqarumallutik isummaminnik annitsisarnerat, ulluinnarni oqallinnernut akuusarnerat nukiuvoq unitsinneqarsinnaanngisaannartoq. Demokrati paarilluarlutigu innuttaasunik taasititsinissaq Inuit Ataqatigiit suli siunnerfigaarput”, Sara Olsvig naggasiivoq.

Urani pillugu isumasioqatigiinneq juunip 11-ni ingerlanneqartumi Inuit Ataqatigiit qinigaatitaasa 25-t missaasa peqataaffigaat. Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut, Urani Naamik Narsaq, Narsami uranimut angertut partiillu Siumut Partii Nalerarlu aamma peqataapput.

 

Attavissaq

Sara Olsvig +299 526858