Siulittaasup Sulisitsisut aaqqissuussaannut Future Greenland-imut oqalugiaataa:

Namminiilivinnissap tungaanut demokraatiskiusumik ingerlatsineq

Ataqqinartut maani peqataasut tamassi isiginnaarutikkullu malinnaasusi,

Nuannaarutigaara Sulisitsisut nunatta aqunneqarneranut siunissatsinnullu ornitatsinnut tikkuusseqataanissaq pisussaaffittut isigalugu aaqqiissuussisarnerat ingerlammat. Siunissaq pillugu aaqqissuussat taamaattut inuiaqatigiittut pisariaqartippavut, pisariaqartippavut nukinnik pilersitsiffiusarmata.

Qulakkeertiguli aamma maani oqallisigisagut innuttaasunit paasineqarlutik oqalliseqataaffigineqarnissaat. Peqataatitsineq apeqqutini taamak pingaaruteqartigisuni avaqquneqarsinnaanngimmat.

Aallarniutigalugu oqaatigilara oqalugiaat manna nunap aqunneqarneranut innuttaasullu aqutseqataanerannut tunngammat. Ullumikkut naalakkersuisueriaatsimut aamma attuumassuteqarsinnaasoq. Tamat oqartussaaqataanerannummi apeqqutinik sammisaqartilluta ingerlaaseq ullumikkut atugarput oqallisiginngitsoorsinnaannginnatsigu.

Ukiut qulit matuma siorna, 2009-mi nunarput namminersulerpoq, innuttaasut amerlanerussuteqarluartut Namminersorneq taasinermikkut tunngavilermassuk. Taamanikkut taasinissaq silaannarmiit tigusaanngilaq, ukiorpassuarnimi inuiaqatigiinni oqallinnikkut tassunga killinneq angusaavoq. Oqallinneq timitaliivigineqartoq, ilaatigut Namminersornerup eqqunneqarnera ukiut qulit sioqqullugit aallartittumik namminersorneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuarni marluusunit pilersitsinikkut. Ataatsimiitsitaliarsuit marluusut, siullermik kalaallit ataatsimiitsitaliarsuuata kingusinnersukkullu kalaallit danskillu ataatsimiitsitaliarsuaata, innuttaasut suliami oqalliseqataanissaat pingaartillugu ingerlatsivigisimavaat. Namminersornerullu tunngaviisa pingaarnerit ilaat, tassalu Kalaallit Nunaata siunissami namminiilivinnissaanut sulineq aamma tunngavilerneqarluni.

Ukiorpassuarni namminiilivinnissaq oqallissigaarput, oqallisigineranili piviusorsiortumik qanoq anguneqarnissaanik oqallinneq amigaatiginartoq oqaatigisariaqarpoq. Ukiummi qulit Namminersulernitsinniit ullumikkut sumut killippugut? Nammineernulernissatsinnut Namminersorneq pillugu inatsimmi periarfissagut atorluarpagut? Nammineernerulernissatsinnullu ataatsimoorfissarsiorpugut?

Apeqqutinik taamaatunik qaqitsivunga naamminiilivinnissamut aqqut tassaassanngimmat naalakkersuinikkut allaffissornikkullu kisimi suliarineqarsimasoq. Namminiilivinnissamilli anguniagaqarnerput tassaassaaq ataatsimoorluta ilusilersugassarput, inuiattut naleqartitavut inooriaatsitsinnilu toqqammavigisavut aallaavigalugit tunngavilerneqarsimasoq. Ataatsimoorullugu naammassisassarput – Ataatsimoorluta allorassaaqatigiiffissarput.

Innuttaasut peqataanissaat

Suliassatta pingaarnerpaat ilagaat innuttaasut nunap ineriartorneranut aqunneqarneranullu piginneqataasutut misigisimanissaat. Suliassaq tamatsinnut – inuttut ataasiakkaatut, inooqatigiittut aaqqiissuussaanikkullu pisussaaffiliisoq.  

Taamatut oqareerlunga nunatut oqallisigissallugu oqaasertalissallugu pisariaqartutut isigisara tassaavoq:

Tamat oqartussaaqataanerat inuiattut qanoq paasivarput? Tamallu oqartussaaqataanerat qanoq inuiattut atussavarput?

Nunarujussuarmi siassimalluta amerlasoorsuunata nunaqarpugut, taamaattumillu nunaqariuserput eqqarsaatigalugu aaqqissuusaanikkut tamat oqartussaaqataanerannik qulakkeerinnikkumalluta eqqartuiuartariaqarpugut.

Demokratiimik aqutseriuseqarnermi aamma nunatsinni pingaarnerpaajuarli, kinaluunniit nunamini naqisimaneqarani killiligaanngitsumik oqaaseqarsinnaanerata nukittut isigineqarluni tunngaviujuarnissaa. Assigiinngitsunik isumaqarnerput nukittut isigalugu, inuit toqqagassinneqartutut misigisimatinnagit, namminiussuseqarlutilli isummersinnaanerat eriagalugu ingerlasariaqarpugut.

Nunatsinni innuttaasutut ingerlaatsimut aqutsinermullu isummersinnaajuaannartariaqarpugut. Nunap innuttai toqqortikulullutik isussualullutillu inuusut tassaapput siooranermik qulangerneqarsimasut. Tamanna nunatsinni pisariaqartinngilarput, pisariaqartipparput assigiinngitsumik isumaqarnissatta inissaqartinneqarnera. Assigiinngissuserpummi nunatsinni aporfiginagu nukigaarput. Isummallu assigiinngitsut pikialaartissinnaanerisigut immitsinnullu naalaarsinnaassuseqarluta naaperiarsinnaassuseqarnerput tassaasussaavoq Namminiilivinnissatsinnut ingerlanermi alloriarfissat pingaarnerpaartaasa siullersaasalu ilaat.

Avaqqunneqarsinnaanngilarlu siusissukkut peqataatitsinerup aallartinneqarnissaa. Suliammi annertuut ataatsimoorfissatsinnik apeqqutinillu siunissatsinnut imallit piginneqataaffigalugit angussagutsigit, isumaqatigiinngissutigisinnaasagut paaseqatigiinnermik taarserlugit, immitsinnullu naaperiarsinnaanitsinnut periarfissagut annerpaaffianiitsittariaqarpagut.

Namminiilivinnissarmi tassaanngilaq politikikkut siulliuniuuffissaq. Namminiilivinnissamik anguniagaq tassaavoq ataatsimoornermik pilersitsivissaq. Isummersornermik tikilluaqqusiffissaq. Inuiaqatigiinni suleqataarusunnermik inissaqartitaanermillu misigiffissaq.

Namminersorneq namminiilivinnissap toqqavia

Ukiut qulit matuma siorna Namminersulernitsigut, ilaatigut nunatsinni akisussaaffinnik allanik tigusisussaanitsinnik siunnerfilersimanitta nalaani, aqutseriaaseq nukittooq ammasorlu aalajangiisarnernilu innuttaasut paasitsitsiniaavigineqareernerinik peqataatitsinermillu tunngaveqartinneqartut, pingaaruteqarluinnarput.

Nalunanngitsoq tassaavoq, Namminersornerulernitta ukiut foorunngortorsiornerani ukiunilu qulini Namminersornitsinni inuiattut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu nukittunerusumik ingerlassagutta, immitsinnut piumaffiginerusariaqarnerput.

Namminersorneq tikeqqikkakku peqquteqarpoq. Namminersornermi namminiilivinnissamut aqqutaavoq.

Namminersornerlu suleqatigiiffigigutsigu aatsaat namminiilivissaagut.

Inuiattullu oqallisigisariaqalerparput siunissaq qanoq ittoq ilusilersorumanerlutigu. Namminiilivinnissamik anguniagaqarnermi innuttaasunik peqataatitsineq tassanngaanniit aallaviligassaqqimmat.

Siullertut innuttaasut atugaat aallaavigalugit siunissarput oqallisigisariaqarparput. Nunap inuisalu massakkut inissisimanerat aallaavigalugu iliuuseqartariaqaratta. Imaanngimmat politikkerit kissaataat kisimik aallaaviussasut.

Aappaattut eqqumaffissaraarput namminiilivinnermut oqallinneq politikkerinit imaluunniit Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiitisarsuup kisimi suliassaatut inississannginnissaa. Qulakkeeqqaartiguli innuttaasut peqataatinneqarlutillu akuutinneqarnissaat, aatsaat taamaaliorutta namminiivinnermut suliaq oqaasinnaajunnaassaaq. Peqataatitsinerlu aallartiffeqarluni.

Paatsuugassaanngilarmi; inuiaat kalaallit namminiilivinnissaat inuiaat namminneq sorsuutissarimmassuk. Inuiaammi nunartik sanarfisassaraat.

Politikkerituttaaq pisussaaffeqarpugut, inuit oqartussaaqaanerat pitsaanerpaaq anguniarlugu sulissalluta. Maligassiuisariaqarpugut suleqatigiillaqqinnerusariaqarlutalu.

Nunarsuarmioqataavugut, nunatsinni nunarsuarmilu pissutsit nikerartuartut akornanniilluta. Naleqartitagut avammut nalornisiginagit oqaatigisinnaasariaqarpagut, nikeriafissatta suleqatissattalu nalussanngimmassuk suna nunatsinni naleqartinneripput. Inuit oqartussaaqataanerannik qulakkeerinninneq sakkussatta tassani ilagaat. Taamaammallu nunatsinni innuttaasut, kattuffiit inuussutissarsiortullu inuiaqatigiinnut sunniuteqartunik aalajangigassanut akuutinneqarlutillu peqataatinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Nunattali avataanuinnaq naleqartitatta nalornisiginnginnerat iluaqutissaraarput. Nunaqqatigiittumi assigiinngisitaaraluarluta ataatsimoorfigut tassaniissammata. Tassa inuiattut nakooqutissarput. Qanorlu aaliangeraluarutta tunngavissarput.

Naggasiineq

Qulequtaq assigiinngitsorpassuarnik ilusilerlugu sammineqarsinnaasoq oqalugiaatigisara eqikkarlugu oqaatigitinnagu; tunngavittut pingaarnerpaatut isigaara tamat oqartussaaqataanerata innuttaasunillu peqataatitsineq nukittuumik inississallugu apeqqummi uani pitsaasumik ingerlariaqqittoqassappat qitiulluinnartoq.

Namminiilivinnissamimmi anguniagaqarneq tunngaveqartariaqarpoq inuiannit.

Innuttaasut qanimut peqataatinnerisigut piginneqataatillugit.

Tungaanummi avaqqussinnaanngilarput, ullumikkut siunissamilu inuiaqatigiittut naleqartitavut, suut tunngavigalugit ingerlajumanerluta timitaliinnginnermi oqallisigissallugit ilusilersussallugillu.

Naleqartitavullu oqallisigissagutsigit innuttaasut avaqqunneqarsinnaanngillat – Demokratiskimik peqataatinnerisigut suliaq aallartitassaammat.

Sulinermilu assigiimmik naleqassuseq, ataqqeqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngaviussariaqarput. Oqartussaqataaneq inuillu pisinnaatitaaffii qitiutillugit.

Politikkikkut pissaaneq, nukingerneq apeqqullu una pitsaaneruniuuffigiunnaarlugu suleqatigiissutigisassavut nunatsinni ujartoriaqalerpagut. Uagut naalakkersuinermik suliaqartugut suleqatigiinnerugutta innuttaasut atugaat kivitseqatigiissutiginissaannut nukissaqarnerussaagut. Uagummiuna innuttaasut kiffartuukkivut. Kissaataat piviusunngortitassagut. Siunissaannillu sangujoraarfiunngitsumik toqqissisimaffissaannik pilersitsivissagut.

Siunissarput uani pivarput. Aqqutaani pinngitsoorata unammilligassaqassaagut. Tamattali peqataasutut misigigutta unammillernartut qaangernissaanut alloriarneq siulleq tigussavarput.

Ikinngutitta ilaata Tuusip siunissaq pillugu oqaaserisimasai tulluartillugit naggasiutigiumavakka:

”Siunissaq siorasaarutaanngilaq – Siunissaq periarfissaavoq.”

Qujanaq.