All. Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siuttaasuat

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

Ukiap seqerna pukkilivoq. Aasap ullui pilluarnartut – Qaamaneq seqernullu qinngorneri kissalaartut – taarmik, issimik anorersuarnillu taarserneqalerput. Pinngortitap tulluussarfigiuakkatta oqaluttuuppaatigullusooq, allanngortoqalersoq.

Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq, Naalakkersuisullu siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataanut qujalluta; neriuutigaarput ukiaq manna ataatsimiinnitsinni inerititaqarfiulluartumik, inuiaqatigiinniillu uagutsinnut naatsorsuutigineqartumik suleqatigiilluarnissamik tunngaveqarluta, inuiaat kalaallit pillugit siunnerfinnik pitsaasunik angusaqarumaartugut.

Nunatta naalakkersuinikkut ingerlanera ullumikkutut ingerlarusaaginnartussatut isigiunnaarlugu allanngortariaqalerpoq. Kalaallit Nunaata inuiaallu Kalaallit namminiilernissaat imminullu napatilernissaat soorunami pingaarnertut anguniagaajuassaaq. Anguniarneranili ingerlaasitoqqanut uniinnarlunilusooq ingerlatsinikkut anguneqarsinnaannginnera, tassa naqissusertariaqalerparput.

lleqquliutiinnakkavummi sungiusimasavullu arlallit allanngortittariaqarpavut. Naalakkersuinikkut siulersorneqarnerput innuttaaqatigiittullu ikorfartoqatigiilluta suleqatigiissinnaanerput aalajangiisuulluinnartussaapput, ilumut inuiattut anguniakkavut siunissami angussagutsigit.

Nunatta inuisalu anguniakkamut pingaarnermut ingerlaarnerminni siunnerfiat nutaaq, ataatsimoorfiusoq pilersittariaqalerparput. Nunami siuariartornissamik ataqatigiinnermillu angusaqarniassagutta, inuiaat Kalaallit ataatsimoornissarput, massakkut piffissanngorpoq.

Tamanna matoqqasumik ingerlatsinikkut anguneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut tikillugit peqataatillugillu ingerlatsisoqartariaqalermat.

Ammasumik ataatsimoorfissarsiortumillu ingerlatsinikkut, siunissarput ulluinnarnilu atukkatta pitsaanerulernissaat qaninnerulissaaq. Assigiinngisitaarnerpullu nukittut atussagutsigu – oqaasiinnaassanngippallu, taava allatut isumallit naalaarsinnaanerat avaqqukkuminaappoq. Ataatsimoorfissat tassuuna pilersitassaammata.

Inuit Ataqatigiit naqissuserumavarput. Tamatta nunatsinni atorfissaqartinneqarpugut, inuiaqatigiinnilu kalaallini inissaqartitaasariaqarpugut.

Nunatsinni inuit misigisimassaagut, inuiattut ataatsimoorfissaqarluta. Ammip qalipaataa, oqaatsit, upperisaq assigiinngissutsilluunniit allat tunngavigalugit immikkoortitaanata.

Inuiaat anersaakkut kinaassutsimikkullu sanngisuut tassaasariaqarput, inuit assigiinngisitaarnerannik nukittoqquteqarlutik ingerlaartut aamma inuiannik nunanillu allanik suleqateqarsinnaasut; inuiattut soqutigisat pisariaqartitallu angunissaannut suleqateqarsinnaasut – Anguniagaqarlutik siunnerfeqartut, naleqartitaminnillu tunngaveqartut.

Aasap nunaani – Nunatsinni aliannaarsaaleruttortugut, pilinialeruttortugut, ukiussamut mamarisatsinnik imatsinnit nunamiillu nammineq pilinialeruttortugut allanngortoqalernera aamma malugaarput – nunarput pisiariumaneqalillarmat.

Pisiumaneq piviusorsiunngitsoq pinavianngitsorlu tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Taamaattorli nunat pissaanilissuit akornanni issittulerngusaannerup annertusiartuinnartup sakkortusisamik pigaluttuarneranik imaqarmat puigussanngilarput. Eqeersimaartariaqarpugut ’kaasimaagullu kaaginnarlugit’ pisinnaanngilagut. Ineriartorneq malinnaaffigeqqissaartariaqarlugulu siorngersimaartariaqarparput. Uagummi nunarput qitiulluinnartumik issittumi inissisimasoq nalunngilarput.

Silap pissusaata allanngoriartornerata, nunatsinni inuunitsinnut inuussutissarsiutinullu sunniutai malugereerpagut. Ulluinnarni inuunitsinni sunniutai misigeriikkavut, issittup sikuerukkaluttuinnarnera ilutigalugu nunarsuarmioqatitta issittoq aqqusaarlugu niuernikkut aqqutinik nutaanik atuilernissaat uaneralaarsuarmiippoq. Ilami allaat pisalereerluni. Silap pissusaata allanngoriartornerata ilutigisaanik sunnerneqareeraluarluta, suli annerusumik sunnerneqarnissatsinnik malitseqanngitsoornavianngilaq.

Niuernikkut aqqutit nutaat, issittumilu pisuussutit uumassusillit uumaatsullu nunarsuarmioqatitsinnit soqutigineqaqaat. Nunallu pissaanilissuit pisuussutitsinnik niuernikkullu ilaatigut soqutigisaqarnertik aallaavigalugit, issittumi pissaaneqarniutilernerat sakkulersornikkut aamma annertusarneqariartuinnartoq aarlerinarluinnarpoq.

Ippassaaniinnannguaq Naalakkersuisut danskit peqatigalugit nunarput issittulerngusaannermut taamatullu sakkutooqarnikkut annertusaanermut ilanngutsippaat. Kangerlussuup danskinit illersoqatigiinniillu sakkutooqarfittut atorneqarnissaa Naalakkersuisut ammaammassuk.

Siullertut Kangerlussuup siunissaata maanna ersarinnerulaalernera nuannaarutigaarput. Pingaartumik innuttaasut atuisuusut ullumikkutut atuiinnarsinnaanissaat piviusunngortinneqarsinnaassappat.

Aappaattulli innuttaasut paasisariaqagaannik, apeqqutinik ersarissartariaqartunik aamma pilersitsinera oqaatigisariaqarlutigu. 

Immitsinnut aperisariaqarpugut, ilumut nunarput issittumi sakkulersuunnerup annertusarneqarnissaanut peqataanissaa piumanerlutigu. Naalakkersuisullu piginnaatitsissutit suut aallaavigalugit nunatsinni sakkutooqarfiit amerlinissaannut akuersisimanersut.

Nalunngisarput ataaseq tassaavoq Pituffiup sakkutooqarfittut atorneqarnera, nunatut annerusumik pissarsiffigisannginnatsigu. Ukiorpassuanngortunilu atorneqarnerata pissarsiffiunerunissaa sunniuteqarfiginerunissaalu anguniaraluarlugu nikeriangaartoqartanngimmat. Ilami allaat pissutsit uagutsinnut ajorneruleraluttuinnarput. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Nunarput taamatut atorneqassappat taava inuiaat kalaallit pissarsissutigisariaqarpaat.

Kangerlussuaq maanna tassaalissanerpa Pituffimmi misilittakkatsitut misigiffigisassarput? Nunap uagut pigisatta iluani sunniuteqarfigisinnaanngisassarput? Apeqqutiginngitsoorsinnaanngilarattaaq Kangerlussuaq pillugu sunarpiaq isumaqatigiissusiorineqarsimanersoq. Ilami Naalakkersuisut danskillu Naalakkersuisuisa tusagassiorfitsigut oqariartuutaat ataqatigiinngitsut takuneqarsinnaavoq.

Naalakkersuisut eqqortoq oqaatiginiarsiuk. Pissutsit piviusut malillugit pisussaaffeqarpusi inuiannut oqariartussallusi. Piffissamilu kingullermi malittarisassaarullunilusooq Naalakkersuisuuniarneq qimanneqarniarli. Suleqatigiinnermut pitsaasumut qanillisaataanngivimmat.

Apeqqutit arlalippasuuit issittoq illersorneqarnissarlu pillugit suli qaqinneqarsinnaagaluarput, eqikkarlugilli apeqqut una qaqittariaqarsorinarpoq – Illersornissamut isumaqatigiissut nutartigaq, uagut inuiaat kalaallit nunatta atorneqarneranut sunniuteqarfigisimasarput piffissanngunnginnerpa piumasarissallugu?

Aamma Illersornissamik uagut pisariaqartitavut Amerikkamiut nunatsinniinnerannut oqimaalutassavagut, nunarsuatsinnimi nunarsuullu immikkoortuani najugaqarfitsinni, ajoraluartumik maanna suli sakkutooqarnikkut annertusaavigineqartumi, isumannaatsumik inuunissaq pisariaqartipparput. Sakkutuulersornerulli annertusarneranut aqqutissiueqataassanngilagut.

Issittulerngusaannerup annertusiartortup takutiinnarpaa nunarsuarmioqataanitta soqutigineqarnittalu annertusiartuinnarnerannik. Nunarsuarmioqatitsinnut pisussaaffinnik tamanna malitseqartoq nalunngerereerparput. Uagulli aamma sunniuteqarsinnaanerput annertusarlugu, nunanut allanut politikki aallunnerusariaqalerparput. Suniiuteqarsinnaaneq, niuerneq allatigullu suleqateqarneq tassuuna ammarneqartarmat, periarfissanillu nutaanik pilersitsisarmat.

Inuiattut pingaartitagut, nunianneq, panertulineq piniarneq, tassaapput eriagilluinnakkagut. Inuunitsinni inuiattut pisinnaatsitaaffigut, erligisagut inuiaat allat, naalagaaffiit allat allangortinniarpatigit sorsuutigissaqaagut. Nunarput inuilu erligiuarlugit illersortuartariaqarpagut. Ineriartornermi uagut qarsutiinnarluta ingerlanneqarsinnaanngilaq. Uagununa naleqartitavut aallaavigalugit nunatsinni ingerlasussaq, taamaassappallu aamma pisussaaffeqarnerput puigussanngilarput.

Ineriartornermuummi sunniuteqassagutta allat utaqqiinnarnagit uaguuvoq iliuuseqartussat. Nunatta avataaniit eqeersarneqarnissaq utaqqiinnanngikkaluarlugu, nammineq iliuuseqarnikkut sunniuteqarsinnaannitta ineriartornerullu qulaatiinnarata pinnginnissaa akisussaaffigaarput. Nunarsuarmioqatitta iliuusaat aallaavigalugit, ulluinnarni inuunitsinnut sunniutaasussat eqqumaffigisariaqaratsigit sunniuteqarfigalugillu eqeersimaartariaqarpugut.

Isumaqatissatsinnik ujartuillaqqinnerusariaqarpugut, naleqartitavut tunngavigalugit ineriartortoqarnissaa sunniuteqarfiginiarlugu. Nunarsuarmilu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit sunniuteqarfigisinnaanerat peqataaffigisinnaanerallu ujartuiffigalugu aamma silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngasuni.

Eqqaamatigulu danskit statsiministertaavata ersarissarluinnareermagu Kalaallit Nunaat kalaallit pigigaat. Taamatullu aamma nunanut allanut nunatta politikkeqarnera danskit politikkeriisa aqutarissanngikkaat. Danskit siuttortaavata taamak oqariartornikuunera piffissaagallartillugu atorluarniartigu. Nunatsinnilu ataatsimoorfigisinnaasatsinnik nunanut allanut politikkitta annertusarnissaanut siunnerfeqaqatigiinnissarput pilersillutigu.

Pissutsit ajunngitsumik ingerlasutut uteqattaarneqaraluartut illuatungeqarnerat oqaatiginaveersaarneqarsinnaanngilaq. Qujanaqaaq nunarput aningaasarsiorluarmat. Qaqaguliuna inuit nunaminni ineriartornissaat taava sakkortusisamik aamma periarfissinniaripput?

Ineriartornerullu ingerlarsornerani aningaasaliinerillu nunatsinni annerpaap pileruttornerani, unikaallalluta qivialaassannginnerparput ilagut ineriartornermut peqatiginerlutigit.

Inuit ulluinnarni sulinermikkut nunatsinni kivitseqataalluartut inuuniarnikkut malinnaaniapiloornerat arajutsineqarsinnanngilaq. Naalakkersuisulli inuit sulinermikkut qimoqataalluartut kaasarfiiniit, ilaatigut akitsuutit aqqutigalugit aallernissaq tunuarsimaarfigisanngikkaat pingaartumik piffissami kingullermi takornartaanngilaq. Nuna ingerlalluartoq taamak innuttaminut pinnittussaanngilaq. Inuit inuuniarnikkut malinnaaniapilooreersut artukkernagit periarfissillugilli, ulluinnarni atugaasa pitsaanerpaajunissaat anguniagaajuartariaqarmat.

Akitsuutit akileraarutitut ’ersinngitsutut’ taaneqarsinnaasut ilanngaateqartinneqannginnerat pissutaalluni, akitsuutinik qaffaasarneq nutaanillu akitsuusiisarneq sulisartukkunnut isertitagissaartunut sanilliullugu sakkortunerujussuarmik eqquisarpoq.

Naalakkersuisut aasap ingerlanerani akitsuutinik qaffaaneri ataasiakkaarlugit tikinngikkaluarlugit; akitsuusiiniarnerat kingulleq – silannaakkut angallannermi akitsuutit qaffanneqarnissaannik aaliangersimaneq tupinnarluinnarmat oqaatiginngitsoorusunngilarput. Ilami imak tupinnartigaaq avataaneersut eqqugaannginniassammata nunaqavissut qaffaanermi eqqugaasussanngorlugit Naalakkersuisut aaliangersimammata. Ilumut tamanna Naalakkersuisut politikkerilersimaneraat paaserusunnarpoq.

Piffissanngorpoq nunatsinni akitsuusersuiunnaarluta akitsuutit qanoq ililluta nungutikkiartuaarnissaannut annikinnerpaaffianiitsinnissaannullu sulinerup aallartinnissaanut. Akileraartarnermut atugarissaarnermullu ataatsimiitsitaliarsuummi innersuussaasa aamma ilagaat nunatsinni akitsuutit annikinnerpaaffiatinniitsinneqartariaqartut, inuit atugarissaarnerulernissaat anguneqassappat.

Aasaq manna oqaluttuarsiama ilaat eqikkalaarusuppakka. Pineqartut tassaapput ilaqutariit nappaassuarmik eqquugasimallutik ilungersoreeqisut, pisortanit, tassa uagut sinaakkusiisimanerput aallaavigalugu suli inuuniarnikkut ilungersuutissaannik tuniorarneqartut. Oqaluttuat taamaattut tamatta arlaatigut tusartarigut, qanimulluunniit ilagisatta aqqusaaraat misiginikuussavarput.

Ilannguisa inuunertik naallugu sulinermikkut inuiaqatigiinnut qimoqataasimallutik nappaammik eqqugaanertik ima misiginerluttartigaat, allaat ilaquttatillu ullormut ataasiaannaq nerinissaminnut akissaqalersarlutik; ineqarnermut akiligassanullu allanut akissaqarniarnissartik ilungersuutiutigalugu.

Nappaamik eqqugaasimanerminnit ilaatigut sulisinnaajunnaarsimallutik pisortanit ikiorserneqarniartarnerat eqarluinnartarpoq. Allaat ilai illuutiminnik tuniniaasariaqalersarput ilaqartarlutillu angerlarsimaffeerunnissaminnut aarlerinartorsiulersartunik angerlarsimaffeqanngitsunngorsimasunillu.

Oqaluttuat taamaattut tusarlugit attortisimanaqaat. Pissutsilli piviusut nunaqqatitta atugaat tassa taamaapput. Nappaat apereqqaarani takkuttarpoq aamma qanorluunniit peqqinnartigisumik inuuneqaraluaraanni.

Ilumut nunatsinni taamak aningaasarsiorluartigisimagutta, milliardilikkaanillu nalilinnik imaaliallaannarluni aningaasaliisinnaasimagutta, taava nappaammik eqqugaasimasut, ukiorpassuarnilu inuiaqatigiinnut qimoqataasimasut taamak atugaqartissavagut? Inuit Ataqatigiit ersarissumik akissutissaat tassaavoq, naamik. Aaqqiissutissanillu piviusunngortitsinissamut sulinissarput naatsorsuutigineqassaaq.

Peqqinnissaqarfiup neqeroorutigisartagaasa ilaannik atorunnaarsitsissamaarneq namminerlu akiliilluni aatsaat suliarineqarsinnaalernissaq Naalakkersuisut oqariartuutigeqqammisaat inuiaqatigiinni paasinartumik toqqissisimatitsinngilaq.

Ullumikkummi innuttaasuniit sullissinerup pitsaanerusariaqarneranik noqqaasoqartartoq nalunatigu, pissutsit ajornerulernissaannik ilimasaarneqarneq imaannaanngilaq. Naalakkersuisut sipaarniassamaaraluartut Aningaasaqarnermik siunnersuisooqatgiit oqariartuutigaat, nunarput nunanut naleqqersuuffigisartakkatsinnut sanilliullugu peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutikinnerusartoq. Nalunanngitsut ilaat tassaavoq peqqinnissaqarfiup ilaatigut naammagineqannginnera tunngaviulluni nunaqqatigut – ilagut – nunanut allanut nuuttarmata.

Toqqissisimajunnaartitsineq qimallugu, ataatsimoorussamik peqqinnissaqarfiup innuttaasunit toqqissisimaffigineqartup pilersinnissaa suleqatigiiffiginiartigu.

Sutigut tamatigut inuunerissaarnerulernissatsinnik anguniagaqarnermi, tunngaviusumik pisariaqartitavut qitiusariaqarput. Tassani qitiusut ilagaat ineqarneq.

Kinaluunniit nunatsinni angerlarsimaffeqartariaqarpoq. Inuunerup toqqissisimaffiusup, peqqissup nukissaqarfiulluartullu tunngaviisa ilagimmassuk angerlarsimaffeqarneq. 

Ullumikkut ineqarnikkut killiffipput pissutsit allat assigalugit pitsaasortaqarlunilu pitsaanngitsortaqarpoq. Imminut napatillutik imaluunniit pisortat inaataani attartorlutik ineqartut tamarmik pitsaasumik atugassaqartinnissaat pisariaqarpoq. Ilaatigullu illoqarfissuit avataanni nammineerluni illutaarsinnaanerup bankit aqqutigalugit ajornarsivissorsimanera aaqqissutissanik ujartuiffigisariaqarparput. Nuna tamarmi ineriartorluassappat isorliunerusuni najugaqarsinnaaneq aamma periarfissaasariaqarmat.  

Ilinniartitaanermi qaffassartuarnissarput alakkaamasaqartuunissarpullu anguniagaajuassapput. Ilinniartitaanermi naammattunik uppernarsaatissaqartitsivoq imminut akilersinnaasoq.

Naalakkersuisut Aningaasanut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni kingullermi aammaarluta takusinnaavarput suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqarsimanngitsuusut. Taassumalu saniatigut atorfiit nammineq inuttalerumaarlugillu inuttalerusutagut, nalunngilarput ilinniarsimasuunissamik piumasaqaatitaqartut.

Ilinniartitaanerup pitsaasup ingerlalluartullu sorlaqarfia tassaavoq meeqqat toqqissisimasut ilinniarusussuseqartut – Inuiaqatigiit peqqissut.

Siuariartortuassagutta avaqqunneqarsinnaanngilaq meeqqat ilaqutariillu peqqissut pilersissallugit. Meerartatta naarmiuulernerminniit ilaqutariittut pitsaanerpaamik atugaqartinnissaat aqqutissiuutinngikkutsigu. Inuiaqatigiinnilu ilaqutariittut atukkat aallaavigalugit unammilligassagut siusissukkut iliuuseqarnikkut aaqqiivigivitinnatigit, ilinniartitaanikkut siuariartornissarput pitsaanerpaaffissaminiilernavianngilaq.

Kingusinaarluta iliuuseqarniartarnermik periuseqartarnitta naammattumik tunngavissaqartippaatigut, siusissukkut iliuuseqarneq tassaasoq aqqut atugassaq pitsaanerpaaq. Sutigut tamatigummi pinaveersaartitsineq siusissukkullu iliuuseqarneq tassaappullusooq siunissamut aningaasaliinerit pitsaanerpaartaat.

Meeqqat atuarfiat ilinniartitaanerlu tamakkiisup pitsanngorsartuarnissaa ataatsimoorfiujuartariaqarpoq. Aallartiffissarpulli pingaarneq siulliutsigu. Unammilligassarpummi sorlaaniit pitsanngorsaavigilinngikkutsigu angorusutarput qanillipallannavianngilaq. Toqqammavissitsigit pilersissallugit meeqqat ilaqutariillu anersaakkut timikkullu nukittuut.

Meeqqanut atugassarititaasut, upernaaq aalassatitseqisut, Naalakkersuisut siulitaasuata ammaanermi oqalugiaammini oqaaseqarfiginerini erseqqinerusumik susoqarnissaanik Naalakkersuisuniit tikkuusinnginnera eqqarsarnaqaaq. Ersarissunillu tikkuussisoqarnissaa neriuutigaarput.

Ilinniartitaanermut, isumaginninnermut inuussutissarsiornermullu politikki, siunissamilu sulisoqarnikkut anguniakkat ataqatigiimmik siunertalimmillu nalilersuiffigalugit nutarterneqarnissaat pisariaqarpoq. Siunertaasariaqarmammi inuit nunaminni imminut napatillutik, namminneq aqutsilernissaat. Suullu tamarmik ataqatigiinnerat aallavigalugu aaqqissuussisariaqarpugut.

Nunatta illernit suut tunngavigalugit siuarsarnissaa atorfilittanit politikkikkuinnarlu aqutaanani, innuttaasunit tamanit ataatsimut aqutaalluni inerisarneqartariaqarpoq. Innuttaasut nunatta ineriartorneranut piginneqataasariaqarput, peqataatinneqarluartariaqarlutillu.

Assiliaq anginerusoq pivallaarnagu attateeqqallusooq ataasiakkaarlugit, suliassallu suliassaqarfinni immikkuutitaarpallaarlugit suliarisarneri, tassa unitsittariaqarput. Suliassat ataqatigiissuunerata unammilligassallu atukkatta pisariaqartippaat, assiliaq tamakkiisoq isigalugu, aaqqinniakkattalu sorlai tikillugit aaqqiissuteqartarnissat.

Akisussaaqatigiinneq inuillu peqqissut inuiaqatigiinni kivitseqataanerisigut; isumassortariaqartut pitsaanerpaamik isumassorneqarnissaat, utoqqaat atugarissaarnissaat, nappaamik eqqugaasut ikiorluarneqartarnissaat, ilami inuiaqatigiit tamatta ulluinnarni atukkatta pitsaanerunissaannut ikioqatigiittariaqarpugut. Nunattami siunissaanut aalajangiisuulluinnarpoq, kinaluunniit nunami maani periarfissaqartinneqassasoq.

Suliffissaaleqisut ikiliartuinnarnerat qujanarpoq. Apeqqutilli ilaat akeqqunartoq tassaavoq suliffissaaleqisut ikileriarneranni suliffiit nutaat qassit pilersinneqarsimappat?

Inuusuttut suliffissaaleqisut naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit suli amerlapput. Allattorsimaffinniinngitsoqarlunilu aamma 1000-it sinningaatsiarlugit Naalakkersuisunit amerlassuseqarneragaasartunik.

Inuusuttut suliffissaaleqisut allattorsimaffinniinngitsullu piaartumik sulinerup ilinniarnerullu silarsuaannut ikaarsaartittariaqalerpavut.

Suliffissaaleqisut inuusuttuuppata inuusuttunngippataluunniit pisariaqartitaannik ikiorneqartariaqarput imminut napatilernissaat, inuiaqatigiinnullu kivitseqataanissaat tunngavissikkumallugu. Taamatullu nalaataqaqqasortagut upperalusi peqatiseraassi, tamassi atorfissaqarassi, nunarput siuarsassallugu. Peqatiginiartigut – sapinngilasi.

Ulluinnarni inuit atugaannut qitiulluinnartumik inissisimapput kommunet. Siunissami inuit atugaannut nunattalu ingerlanneqarnerani avaqqukkuminaatsuupput.

Illoqarfiit annerit, isorliunerusut nunaqarfiillu tamarmik ineriartornissaannut, kommunet susassaqartullumi siunnerfinnut qanimut peqataatinnissaat atugassarititaasullu taakkununnga ajorsiartortinnginnissaat pingaaruteqarpoq. Ajorsiartortinneqalerpatami inuit ulluinnarni atugaannut pitsaanngitsumik sunniutipallassammat.

Kommunet pillugit Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaammini Kommunit annikitsuararsuamik eqqaavai.

Suleqatigiissutiginissaat eqqarsaatigalugu paaserusunnartut arlaqarput. Pingaarnertut Naalakkersuisut kommunet siunissaat nunattalu ineriartornerani qanoq suleqatigalugit ingerlatsinissarmita takorloorpaat. Eqqaasitsiisutigilaarlarattaaq 2021-mi akileraarutitigut nalimmassaanissamut aaqqissuussineq nutaaq atulertussaammat, maannangaaq tamanna isumaqatiginninniutigineqartariaqalerpoq, susoqarpa? Tunngaviit pingaartitallu suut aallaavigalugut suliamik ingerlatsisoqassava qanorlu peqataatitsisoqassava?

Apeqqutit pingaarutillit kommunet ulluinnarni ingerlanerannut qitiusut neriuppugut, kommunet qulaatiinnarnagit suliarineqassasut. Kikkut sumi qanorlu isumaqarnerat apeqqutaatinnagu, innuttaasut ulluinnarni atugaasa ajorseriannginnissaannik illuanilli pitsaanerulernissaanik siunnertaqarluni sulineq ingerlaqqunaqaaq.

Oqaaseqarfiginngitsoorusunngilarattaaq Naalakkersuilluarnerup pisariaqarluinnalernera. Naqissusinngitsoorusunnagulu ikinnerussuteqarluni Naalakkersuisuuneq tassaanngimmat kisimi naalagaalluni ingerlatsineq. Illuatungaanili suleqatissarsiullaqqinnermik peqatissarsiornermillu pisussaaffiliimmat. Tamanna anguneqarsinnaanngilaq matoqqasumik namminerlu kisimi isummanik aaliangiusimannittuarnikkut. Isummallu assigiinngisitaartut mattunnagit naalaarsinnaanissaat avaqqunneqarsinnaagani.

Naalakkersuilluarneq pissaanerullu agguarneqarsimanerata pitsaanerpaajunissaanuttaaq iluaqutaanngivippoq Aningaasanut Inatsimmi piginnaatitsissutinik Inatsisartut Naalakkersuisunut annertusiartuinnartumik tunniussiinnartarnerata ileqquliutiinnarneqalernera.

Apeqqusertariaqalerparput ilumut Inatsisartut susassaqarfigisaanni taamatut Naalakkersuisunut akisussaaffimmik tunniussiinnartarneq pissusissamisoornersoq. Peqatiseraassilu Inatsisartoqarnerup tamallu oqartussaanerata pitsaasumik ingerlanissaanut alloriarnertut pisinnaatitsissutinik tunniussiinnartarnerup qimannissaanik alloriaqatigiinnissamut. Taamaalilluta Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni suleqatigiinnerup ataqqeqatigiinnerusup, naligiinnerusup pitsaasullu pilerseqqinnissaa angujumallugu.

Nunatta ingerlanneqarnera ulluinnarnilu inuunerput allaffissornermit sunnerneqangaatsiartarpoq. Ukiorpassuarni assortuussutaanngitsumik allaffissornerujussuup annikillisarnissaanik ataatsimoorfeqarpugut. Anguniagarlu pingaarneq tassaasariaqarpoq allaffissornerup inuiannut iluaqutaanissaa. Nunani allani aaqqissuussanerit ilaaginnarnagit – Naleqartitavut pisariaqartitavullu aallaavigalugit ilusilersorneqarsimasoq.

Eqqarsaatigeqqittariaqarparpullu pisortat ingerlataanni aamma suliffeqarfiutaanni suliassat assigiiartullusooq marloqiusamik ingerlanneqartarnerata unitsinnissaa. Innuttaasut aningaasaataat pigisaallu atorlugit pisuussutit agguagaraagut. Taakku naapertuilluartumik tunngaveqarluta atortariaqarpavut. Aningaasartuutillu pisariaqanngitsut, eqarlutillu pisarissersuutaasut piiartariaqarlutigit.

Ulluinnarni atukkavut pitsaanerpaajutikkumallugit inuussutissarsiornikkut pitsaasumik ineriartorfiusumillu ingerlasariaqarpugut. Sinaakkusiinerit inuussutissarsiornikkut tamakkiisumik isiginnilluni siuariartuutaasussat uagut suliarilluassagutsigit, inuussutissarsiortortatta pitsaasumik atugaqarnissaat taakku peqatigalugit inerisagassaavoq. Aaqqiissutit pitsaasut aningaasarsiornermi siuariarnermik kinguneqarsinnaasut qulakkeerumallugit.

Aalisarneq inuussutissarsiutitta pingaarnersaat, sulilu ukiorpassuarni pingaanersariuagassaat eriagalugu piujartitsinermik tunngavilimmik ineriartortitassaraarput. Aalisarneq nammineerluta pikkoriffigalugu, nunarsuarmi aalisarnikkut siuttuusut ilaattut inissiffigisarput, allanit aqunneqalerani inuiannit kalaallinit piginnittoqartuarlunilu aqunneqarnissaa Inuit Ataqatigiit illersortuassavarput.

Taamaammat Naalakkersuisut Demokraatillu aalisarnermut inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut, nunanit allaneersut piginnittuusinnaanerannik ilaatigut suliaqartitsinerat isumaqatiginngilluinnarparput.

Isumalioqatigiissitap pilersinneranittaaq illuatungiliuttut peqataanngilluinnarnissaannik aaliangersimaneq isumaqatiginngilarput. Aalisarnermut inatsisissattami aporaaffiunani ataatsimoorfiunissaa uagut perusoqaarput. Tamanna Naalakkersuisooqatigiit perusussimagunanngivikkamikku, uggornaraluartumik kingusinnerusukkut akerleriissutigisinnaasatsinnik sulinissaq toqqarpaat. Aammaarluta kaammattuutigissavarput, suli kingusinaartoqanngilaq. Aalisarnermut inatsit siammasissumik tunuliaqutaqarluni suliarineqartoq aalisarnerup pisariaqartippaa. Ajornanngippat aporaaffiusinnaasut piffissaagallartillu paaseqatigiiffiulik. Sangujoraartumik ingerlasoqarani, nalornisoqarani siunissamullu neriuuteqarluarluni aningaasaleerusussuseqarlunilu aalisarneq ineriartorsinnaaqqullugu.

Inuussutissarsiutit allat soorlu takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu ineriartortuarnissaat suleqataaffigissavarput. Puigussanngilarpulli inuussutissarsiutini taakkunani nammassinnaasatsinnik – inuiaqatigiinnut avatangiisinillu sunniuteqarnerlunngitsumik inerisaasariaqaratta. Ataatsimoorfigut qitiutillugit aporaaffigullu siulliunniaannarunnaarlugit. Naleqartitavummi sumiluunniit suliatsinni qitiusariaqarput. Namminerlu inuussutissarsiutit inerisarsinnaagaangatsigit nammineq inerisarnissaannut aamma periarfissittarnissarput puigornagu.

Nunap immikkoortuinik inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaartumik pilersaarusiorfigineqarnissaa, pikkoriffigut periarfissallu aallaavigalugit siuarsaanissaq anguniagassaqqittuusorisarput suleqatiserinnissutigaarput. Tassani innuttaasut susassaqartullu qanimut peqatigalugit nuna tamarmiusoq pilersaarusiukkamik namminerlu ineriartortissinnaasatsinnik imaqarluartoq angusinnaavarput. Uagut pitsaasunik sinaakkusiinitsigut, innuttaasut piginnaaneqarluartut sikkerartitassaannik siuariartuutissatsinnik tunngavissillugit.

Nunat tamalaat Nalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit siunissamut inuiassuit attanneqarsinnaasumik ineriartornissamut anguniagaasa, SDG-mik naalisarneqartartut aamma piujuartitsineq tunngavigalugu anguniakkatut taaneqartartut Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini tunngavittut atorneqarnissaat tikillatsiarpai. Anguniakkat taakku assortuussutaasinnaanngimmata paaserusunnarpoq piujuartitsisumik siunertaqarluni inuiaqatigiinnik ineriartortitsineq qanoq Naalakkersuisut paasineraat itisilertissallugu.

Ineriartorneq siuariartornerlu aningaasarsiornermit kisimi uuttorneqarsinnaanngitsoq eqqaamasariaqarparput. Qallikkut ilorlikkullu inuunerup pikialaartinneqartup ilaatinnissaa pingaarteqarmat.

Tassani nunatsini kulturilerisortagut timersortartortagullu qitiulluinnarput. Taakku atugaat pitsanngorsartuarniartigit. Siornalu timersornermut atugassarititaasut pitsanngorsarlugit aallartitagt maanna malitseqartitsigit kulturilerisortatta atugaannik aamma pitsanngorsaanermik.

Kulturilerisortattami tunniussinnaasaat isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Ilaatigut inuiattut imminut tatitginerulernissatsinnut isumaginninnikkullu suliassatta unammillernartut aaqqiiviginissaannut sulilluarsinnaammata. Inuussutissarsiornikkullu siuariartuutigisinnaasatsinnik aamma pinngorartitsisortagut piginnaaneqarmata.

Ataatsimoorfigisinnaasagut ujartortigit.

Angutigu meerartatta inuusuttattalu pitsaasunik toqqissisimanartumillu avatangiiseqarlutik inuuneqarnissaat. Tamarmik angusaqarluarlutik atuarnissaat ilinniarnissaallu tassuuna toqqammavissillugu.

Nunatsinni kialluunniit inissaqartinneqanngitsutut misiginngisaannarnissaa timitalertigu – Tamatta nunatsinni naleqartinneqartutut kivitseqataasutullu misigilersilluta.

Inuiaqatigiit pilersitsigit, inuusuttatta nunatta avataani ilinniariarsimasut angerlarfigalugu kivitseqataaffigiumasaat. Inuiaqatigiit neriunnermik, periarfissaqarnerminnik siunissaqarnerminnillu misigisut. Aamma utoqqartatta pitsaasumik utoqqaliffigissallugu nunagiumasaannik.

Unammilligassaqaqaagut, taakkua puigornagit aaqqivigalugillu, suliat aamma iluatsilluarsimasut inerisarlugit pilersillugillu ingerlatsinissaq aamma nukinnik atuiffigitigu.

Piffiimmi nutaat takkukkumaarmata, soorlu pinngortitap maanna ukialernerani oqaluttuukkaatigullusooq allanngortoqalersoq.

Ullummi peqataatitsiffiusut aamma takkuteqqikkumaarput, nunarput matoqqasumik peqataatitsiffiunngitsumillu ingerlatsiumasunit kisimi aqunneqartuaannarnavianngilaq. Periarfissat nutaat ammasumillu ingerlaaseqarneq uteqqikkumaarmata.

Aningaasarsiat inuussutigineqarsinnaasut, inuit atugaannut pitsaanerulersitsisussat toqqartigit. Aaqqiipallannerillu qimallugit – Unammilligassatta sorlai tikillugit aaqqiinissatsinnik sulilerniarta.

Anguniartigu suleqatigiiffigalugulu Kalaallit Nunaat naapertuilluartumik ingerlanneqartoq. Atukkatigullu naligiinnginnerup appassinnerpaaffianiitsinneqarnissaa. Sulisartukkut akunnattumillu isertitallit ineriartornermut peqataatillugit.

Neriuut inuianni pilersinniartigu, inuttusiartoqqilernissarput aqqutissiuullugu. Inuiaat anersaakkut nukittuut, qimoqataanissaminnut nukissaqarluartut, isumassugassanut isumassuilluarsinnaasut anguniartigit. Ataatsimoorutta angussavarput.

Nunarpummi ullumerniit inuuffigiuminarnerusoq innuttaqqortunerusorlu pisariaqartipparput.

Taamaammallu ullumikkut maaniippugut, inuiaqatigiinniit tatigineqarluta kiffartuussinissatsinnik naatsorsuuteqarfigineqaratta.

Neriuuteqarfigineqaratta nalunatiguli aamma iliuuseqarnikkut sulinikkullu aatsaat timitaliisinnaalluta. Kialluunniimmi kisimiilluni inuiaqatigiit kivissinnaanngilai, ataatsimooruttali angusassaqaqaagut. Nunarput inuilu siuariartissallugit.

Nunatsinnimi ulluinnarni atukkagut pitsaanerulersissagutsigit aningaasarsiornikkullu imminut napatinnissarput angujumagutsigu, inuit kikkut tamarmik suleqataanissaat pisariaqartipparput.

Pisussaaffigaarput isummersuinnarata aamma suliavut ilisimassagivut, nunallu siuttui tassaasariaqarput naalakkersuinikkut inuiattut anguniakkatsinnut aqquserniortussat timitaliisussallu. Innuttaasut peqataatilluarlugit sulianullu malinnaatilluassallugittaaq pisussaaffeqartut. Pissaaneq inuiaat pigisaat taasinermikkullu atortitaat, eriagalugu ingerlatsisussat. Nunamik inuinillu ataatsimoortitsisussat.

Qujanaq