Naak naalakkersuisut siulittaasuata siunissamut takorluugai

Naak naalakkersuisut siulittaasuata siunissamut takorluugai

Nuna erseqqissumik peqqinnissamut politikkimik amigaateqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqalugiaataata anguniakkanik suliniutinillu ersarissunik amigaateqarpoq.

Tamanna 2018-p ingerlanerani Naalakkersuisunik amerlavallaanik taarseratsitsisimanermut oqartussaaffinnillu allangueqattarpallarsimanerup takussutissartarigunarpaa.

Innuttaasut ulluinnarminnut tunngasunik tusagaqartariaqalerput.

Sinerissami kommunini illoqarfippassuarni inissiarsuit illoqarfiit qeqqanni pilersaarutitaqangitsumik inuerusarneqarsimasut  innuttaanunut  sunniuteqarnerlupput neriutaarutsitsinermik kinguneqarlutik. Innuttaasut angerlarsimaffeqangitsut amerliartorput, illugissarnerlu ersarissumik pilersaaruteqarfigineqangilaq. Ineqarneq pillugu Naalakkersuinikkut siunnerfilimmik anguniagaqanginneq innuttaasunut nukillarsaatavoq, kommunit piumapput ineqarneq pillugu pitsangorsaaqataarusullutik isumalioqateqarusuppugullu Naalakkersuinikkut ersarissumik anguniagaqaqatigiinnissamut.

Nuna erseqqissumik peqqinnissamut politikkimik amigaateqarpoq

Peqqinnissaq pillugu sulissineq ukiuni kingullerni ersarissuliorfigineeruppoq, sukkasuumillu tamanna kommuninut sunniuteqarpoq. Ukiuni kingullerni kalaallit nunatsinni innuttaasut amerliartorunnaaraluartut peqqinnissaqarfimmi aningaasat atorneqartartut amerliartuinnavissimapput naak peqqissuunissaq pillugu sullissineq malunnagartumik appariartoraluartoq, sinerissami allaallumi illoqarfiit pingarnersaanni Nuuk-mi peqqinnissaqarfimmi sullinneqarneq kipiluttunartorujussuangorsimavoq. Peqqinnissaqarfimmi aningaasartuuterpassuit innuttaasut peqqissusaannut qaffassaanermut eqqarsaqatigiittoqaqqittariaqalerpoq.

Kommune Qeqertalik-mi peqqinnissami sullissineq sukkasuumik appariartorpoq piffissamilu qanittumi allaat arnat naartusut Aasiaanni erniartortaraluartut allamut nuunneqarnissaat eqqartuiffigineqalersimavoq, tamanna attanneqarsinnaangilaq sumiiffik qimappallaarnagu meerartarsinnaaneq pisinnaatitaaffiusariaqarpoq tunniutiinnaranilu sulissutigineqartariaqarpoq.

Meeqqat ukiuat aningaasaliissutinik malitseqartariaqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaammini oqaatigaa ukioq 2019 meeqqat ukioreqqissagaat. Inuunerup allartiffia tassarpiaavoq meeraanermi inersimasuunermilu inuunerissaarnissamik toqqammavissiisoq inuiaqatigiittullu inuusuttortatta angajoqqaanngortussat ilaquttatik qimallugit erniartortariaqartarnerat tamatsinnut unaqmmilligassaavoq. Tamanna pillugu iliuusissanik tigussaasunik pitsaanerusunik nassaartariaqartugut isumaqarpunga.

Aningaasaliinermik malitseqanngitsumik Meeqqat ukiuannik suaaruteqarneq aatsaat takulinngilarput. Matumuunali aningaasaliissutinik malitseqartariaqarpoq, kommuninillu suleqateqarluni kivitseqatigiinnissamut iliuuseqaqatigiinneq aallartilluartariaqarpoq. Isumaginninnermut aqutsisoqarfittaaq, kommunit isumaginninnermut ingerlatsivii, atuarfeqarneq peqqinnissaqarfillu ataqatiguissagaanerujussuarmik ingerlanneqalernissaannut Kommune Qeqertalimmit suleqataanissatsinnut piareersimavugut. Ilaqutariinnut tamakkiisumik politikkeqalernissamut aamma suleqataajumaqaagut, tamatumanilu kommunip sulisuisa akornanni sulinermi atukkanik pitsanngorsaanitsinnit paasisatsinnik siammaarusuppugut, ilaqutariimmi toqqissisimasut aamma tassaammata ilaqutariit ulluinnarni suliffeqarnikkut patajaatsumik atugallit.

Kommunerujussuangortitsinermi siunertaasoq innuttaasunik sullissinermi oqartussaaffiit kommuninut nussorneqarnissaat qimanneqarsimavoq nussuinermillu suliaq ingerlajunnaajusassimavoq tamanna ersarissumik sulissutigeqqinneqartariaqarpoq kommune-ni piarersarpugut akisussaaffinnik annerusumik innuttaasut tikillugit sullissinerup ingerlatilernissaannut.

Nunarsuarmioqataanerput puigorneqarsisutullusooq ippoq

Naalakkersuisut siulittaasuata nunanut allanut nunattalu Issittumi inissisimanermigut qanoq nunarsuarmioqatigiit akornanni maanna pisut nalaanni eqqumaffeqartariaqarnera taanngivimmagit immikkut maluginiarnarpoq. Illuatungaani Statsministeri ukiortaami oqalugiarnermini Issittoq immikkut taanngikkaluarlugu nunarsuarmioqatigiinni pissaanilissuit akornanni, sakkulersornernik malitsillit, taakkartorpai. Issittoq minnerunngitsumillu nunarput tamakkua qeqqinnaaniippoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfiit pillugit suliami Kangerlussuarmi kujataanilu, amerikamiut suniarnersut, Ilulissallu mittarfissaata takissusissaa suli erseqqissumik isummerfiginngilai. Kialuunniit ingerlatsimik malinnaasup nalunngilaa pineqartut taakkua amerikamiut suniarnerannik sunnerneqartussaammata, aamma ingerlaatimik malinnasup nalunngilaa, Kangerlussuarmi talittarfissaq taammagu Kangerlussuup ammaannarnissaanik tamanna paasineqassappat, aningaasaliissutaasussaasut annertunerujussuussammata. Qineqqusaarnermi Naalakkersuisut siulittaasuata  oqaatigaa  milliardip affaata missaani akeqarumaartoq.

Pisussat nunatta aamma sillimaniarneranut illersornissakkullu inissisimaneranut annertuumik sunniuteqartussaapput inuiattullu oqalliseqataanerunissarput minnerunngitsumillu nunatta siuttuinit akuutinneqarnerunissarput kissaatigeqaara. Issittoq eqqaaginnaraanni, USA-p Ruslandillu pissaaneqarniunnerat tigussaasunngoraluttoqqinnera nunatsinnut annertuumik sunniuteqarpoq sunniuteqassallunilu. Sunniutissat siulliat tassaavoq USA-p mittarfinnut aningaasaleeqqikkumallutik nalunaaruteqarnerat, tamanna ima paasineqarsinnaammat nunatsinni  sakkulersoqqinniarneq. Nunat avannaamioqatigiit siunniussaat nunat avannaamiut sakkulersorfiussangitsut ersarissaqqinneqartariaqalerpoq aamma nunatsinni. Nunatta sakkulersorluni sorsuunnermut naaggartuunini ersarissartariaqarpaa. Nunarput nunarsuarmi eqqisseqatigiinnissamut aqqutissiueqataassaaq.

Taamaammat Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaammini nunanut allanut tunngasunik eqqaasaqanngivinnera immikkut maluginiagassaavoq. Nunatta siuttuatut nunarsuarmioqatigiit eqqissiviillioraluttuinnarneranni nunarput qanoq inissisimasussatut takorlorpaa? USA ilumut nunatsinni sakkulersoqqinnissaa akuersaassavarput?

Avammut niuerneq attaveqarnerlu aningaasarsiornitsinnut tunngaviupput

Nunanut allanut tunngasuni maqaasisama aappaat tassaavoq avammut niuerneq kommunini suliffissaqarnermut sunniutilerujussuaq. Aalisarneq ilummut taamaallaat sammitinneqartuarsinnaanngilaq. Piujuartitsineq qanoq Naalakkersuisuniit isumaqarfigineqarnera ersigunnaaraluttuinnarpoq – Avammut niuernerup qanoq ineriartortinnissaa Naalakkersuisut siulittaasuata takorloorpaa? Piujuartitsinermik tunngavilimmik ineriartortitsiniarnermik erseqqissumik oqariartornissaa amigaataaqaaq. Tamani amigaataavoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfiit eqqaammagit mittarfiit tamakkiisumik atorluarumallugit inuiaqatigiinni qanoq ineriartortitsisoqartariaqarneranik oqaaseqannginnera aamma immikkut maluginiagassaavoq. Kommune Qeqertalik, mittarfeqarmik eqqartuinermi immikkut Naalakkersuisut siulittaasuannit taaneqanngisaannartoq, qanoq naalakkersuinikkut takorluugaqarfigaa? Ilulissani mittarfik tallineqarpat takornarissat Kommune Qeqertalimmut ingerlateqqinnissaannut qanoq takorluugaqarpa? Qanoq Naalakkersuisut ikorfartuiniarpat qanorlu ilinniagaqarnikkut oqaatsitigullu piginnaasaqarnikkut Kommune Qeqertalimmerpiaq qaffassaanikkut piareersaaqataaniarpat?

Tamanik inissaqartiniarnermik oqaannarani iliuuseqarneq

Naggataatigut nunatta siuttuanit, 2018 ukioq qinersiviusimammat qineqqusaarnerullu nalaani annertuumik kinaassuseq namminiilivinnissarlu eqqartorneqarmata, tamakku pillugit oqaaseqarnissaa maqaasinarpoq. Nuna tamanut inissaqartitsisoq naalakkersuisooqatigiinni aamma qulequtarivaat, “tamanik inissaqartitsineq” nunatta siuttuata qanoq isumaqartippaa? Tamanik inissaqartitsinermik oqaannarneq naammanngilaq. Qaqugu ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitseqqusaannginnermut inatsimmik naligiissitsinermullu inatsimmik suliaqarniarpat?

Kommune Qeqertalimmi assigiinngisitaarneq ilisarnaatitta ilagaat, tamanullu inissaqartitsineq ilisarnaataavoq ilinniartoqarfiunerput ingammik eqqarsaatigalugu.

Namminiilivinnissamut ilaavoq akisussaaffimmik tigusineq, akisussaaffimmullu tassunga ilaavoq nunanut nunarsuarmioqatigiit akornanni inuttut pisinnaatitaaffiusunik akuerisaasimasunik malinninneq eqquutsitsinerlu. Ammip qalipaataa, oqaatsit, upperisaq, suiaassuseq, inooqateqariaaseq il.il. tunngavigalugit immikkoortitsinnginneq.

Naggataatigut isumaginninneq annertuumik Naalakkersuisut siulittaasuata sammimmagu nuannaarutigeqaara. Maluginiarparali suliat annertuut taakkartugai tamakkerlugit Naalakkersuisooqatigiissimasut siunnersuusiarimmagit aallartitaralugillu: Killiliisa, meeqqat inuusuttullu iliuusissatut pilersaarusiornissat, oqarasuaatit siunnersuisarfiit kattunnissaat, inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaat pillugu inatsisiliornissaq. Tamakkua Kommune Qeqertalimmit tapersersorluarpagut suleqataffigalugillu. Naalakkersuisut siulittaasuat isumaginninnermut tungasunik suliniutinik aallartilluarsimasunik pingaartitsinera pillugu nersualaarusuppara.

Isumaginninnikkulli inulerinikkullu tigussaasumik qanorpiaq kommuninik tamanik suleqateqassamaarnersoq tusarusunnaqaaq, tamattami innuttaasut ulluinnarni atugaat kivitseqataaffigissallugit piarersimavugut.

Ane Hansen

Kommune Qeqertalimmi borgmesteri

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl