Mittarfiliortiterniarnermut inatsisissamut Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaataat

Aningaasaqarnermut Akilileraartarnermullu Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarumapput:

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik mittarfinnik allilerinissaq mittarfinnillu nutaanik sanaartornissaq pitsaasuutillugulu isumaqatigaat. Taamaammat mittarfiliornissanut siunnersuusiamik tamat oqallinnerannit partiittalu oqaloqatiginnittarneri aallaavigalugit nuna tamakkerlugu naaperiutitut isumaqatigiissutigineqarsinnaasumik saqqummiussivugut. Siunnersuusiatsinni mittarfiliortiternerit kittaartumik ingerlanneqarnissaat aallaaviuvoq, taamaaliornikkut nunatta aningaasaqarnerani akit qaffapiluunnginnissaat suliffeqarfeqarnikkullu nammassisinnaajunnaannginnissaq qulakkeerumallugu, taamaaliornikkullu aamma piffinni sanaartornermik ingerlatsillutillu sulisartullu nunatsinneersut amerlasuut kiisalu taakku malitsigisaannik inuussutissarsiutit allat mittarfinnik allilerinerni peqataasinnaaqqullugit.

Tamatuma saniatigut Nuup mittarfiata siulliullugu allineqarnissaa siunnersuutigaarput, taannami piaarnerusumik annertunerusumillu sinneqartoorutaasussaavoq. Kangerlussuup piuinnarnissaanik kissaateqarnerput erseqqissumik nalunaarutigaarput. Ilulissani mittarfiup allilernissaa tulliussasoq isumaqarpugut, inissiffissaanilu nutaami siunissami suli allilereqqinnissamut periarfissalimmi inissinneqassasoq. Tassungalu atatillugu Ilulissani Qeqertarsuullu tunuani tikittunik sullissisussat ataatsimut isigalugu ineriartortinneqarsimanissaat pingaartutut isigaarput, taamaaliornikkut piffimmi ingerlatsisut takornarianik tikeralersussatut ilimagineqartunik iluaquteqarsinnaaqqullugit kiisalu aalisarnermi nioqqutissanillu suliareriikkanik periarfissat annertunerulersussat iluaqutigineqarsinnaaqqullugit. Taamattaaq Naalakkersuisut Qaqortumi mittarfissat tikikkuminassusaa pillugu erseqqissumik akissuteqassasut kissaatigaarput, 80 procent ataallugu tikikkuminassuseq naammaginartutut isiginngilarput.

Narsarsuuttaaq siunissaa pillugu erseqqissumik akissuteqartoqarnissaa kissaatigaarput.

Partiit allat Naalakkersuisulluunniit mittarfinnut tunngasunik isumaqatiginninniarnernik pimoorussanik aggersaasimannginnerat uggornartutut isigaarput. Ataatsimiititaliani sulineq paasissutissanik amikkittoortuarfiulluni ingerlanneqarpoq, isumaqatiginninniarnertullu iluseqanngitsumik ingerlanneqarsimallutik. Atituumik isumaqatigiissuteqarneq naalakkersuisooqatigiit illuatungiliuttullu akimorlugit isumaqatigiinnertut isigaarput. Suliassami taama annertutigisumi nunatsinnullu inuiaqatigiinnullu taama sunniuteqartigisussami atituumik isumaqatigiissusiortoqarusuttoqannginnera naammaginanngitsutut isigaarput.

Isumarput naapertorlugu immitsinnut ungasinngikkaluarpugut, tassani Qaqortup mittarfissaata tikikkuminassusaa, amerikamiullu Kangerlussuarmi mittarfinniluunniit allani soqutigisaqarnerat pillugu paasissutissanik suli amigaateqartoqarnera eqqarsaatigalugu.
Immikkulli maluginiarparput sanaartornissamut inatsit una aqqutigalugu 2015-mi ukiakkut Inatsisartut immikkoortut 18 aamma 167 aqqutigalugit Naalakkersuisunuut suliakkiissutaanni suliassap ilamernga taamaallaat suliarineqarmat. Suliakkiissummi “nunatsinni assartuussinermi ataatsimut aningaasartuutit annikillisinnissaat aamma timmisartuussisarnerup akulikillinissaa siunertaralugit, nunap immikkoortuini silaannakkut angallannermut attaveqaatit ataatsimoortut silaannakkut angallassinermut pilersaarummut ilanngunneqarnissaannik” (UKA15/167) aamma aalajangiisoqarpoq. Tamanna suli pinngilaq.

Avataanit suliartortut sulisartullu nunaqavissut sulinermi akissarsiaqarnikkullu atugaasa nikingassuteqannginnissaannik oqariartornerat isumaqatigaarput. Taamaammat SIK-p Kommuneqarfik Sermersuullu avataatit suliartortitanut akileraartitsinikkut immikkut aaqqissuussinissamut aarleqquteqarnerat paasilluarlugulu isumaqatigaarput.
Maluginiarparput inatsimmik piareersaanermi avataanit suliartortussat amerlasuut tikinnerisigut peqqinnissaqarfiup pisinnaasaqarnikkut unammillerneqarnissaa naammattumik qulaajaaffigineqarsimanngimmat.

Aamma malugaarput inatsimmik piareersaanermi nunaqarfinni marlunni suliffeqarferujussuarnik matusinissaq qanoq malitseqarsinnaaneranik naammattumik qulaajaavigineqarsimanngimmat, nunaqarfinni taakkunani innuttaasut pillugit naammattumik pilersaarusiortoqarsimannginnera tunngavigalugu. Isumaqarpugut nunatta inoqarfinni suliffiusunik matusinikkut innuttaasut nuuttariaqalernerisa qanoq kinguneqarsinnaanera ilinniutigereeripput, kukkussutillu taakkua uteqqissanngilagut.
Naalakkersuisut Siulittaasuata danskillu ministeriunerata siunnerfeqaqatigiinnermik oqariartuutaannut tunngatillugu, sulinermi suli isumaqatigiissutivimmik isumaqatigiissuteqartoqarnanilu ingammik suliami sukumiisunik saqqummiussisoqanngitsoq isumaqarpugut. Folketingip Inatsisartullu siunnerfeqaqatigiinnermik oqariartuummik akuersisussaanerat immikkut maluginiarparput. Tamannalu suli pinngilaq. Naalagaaffik piginneqataassappat, Naalagaaffik naaggaarsinnaatitaasutut inissisimassanngitsoq piumasaraarput. Namminersorlutik Oqartussat sukkulluunniit suliffeqarfimmi piginneqataassutit minnerpaamik 50 procentiinik piginnittuunissaat, iluanaarutisianut tunngatillugu piumasaqaatit erseqqissuutinneqarnissaat kiisalu ernianut akilersuutissanullu iluarinartunik piumasaqaateqartoqarnissaa piumasaraavut.

Kangerlussuup allanngortinneqarneratigut sillimaniarnikkut illersornissakkullu politikimut attuumassutillit qulaajarneqarsimanngitsut isumaqarluinnarpugut, inatsisartullu naammattumik paasitinneqanngillat. Siunersiuinissat arlallit piumasarisimavavut, kingullermik Ilulissat mittarfiata 2800 meteriutinnissaanut amerikamiut milliartilikkaanik aningaasaleeratarsinnaanerannut tunngatillugu. Siunersiuinissamik piumasaqarnerput amerlanerussuteqartunit piumaneqanngilaq. Ataatsimiititaliap pissutsinik tamakkununnga qulaajaaneqarnani isumaliutissiissummik uannga atsiornera naammaginanngitsoq isumaqarpugut.

Innuttaasut angallannerannut mittarfiit sakkutooqarnermut atorneqarsinnaanngorlugit ilanngussisoqassanersoq apeqqummut innuttaasut siammasissumik peqataatinneqarnissaminnut pisussaaffeqarfigineqartut isumaqarpugut. Kalaallit Nunaata Issittumi sakkulersoqqinnissamut nunaminertanik atuiffigineqassanngitsoq uagut erseqqissumik isumaqarpugut.

Danskit naalagaaffiannut assingusumik amerikamiut qanoq aningaasaliiniarnerminnik eqqarsaatersuuteqarnersut kiisalu amerikamiut mittarfinnut suliamut ilanngunneqassappata kalaallit amerikamiullu (immaqalu aamma danskit) tungaannit suut ilanngullugit piumasaqaatigineqarniarnersut paaserusuppavut. Suliffeqarfimmut aningasaaliinikkut piginneqataaneq imaluunniit allatut ilusilimmik peqataaneq pineqarpa? Piginneqataaneq pineqarpat, taava nunatta karsianut tunngatillugu pissutsit qanoq isikkoqassappat?

Amerikamiut aningaasaleeratarsinnaanerisa malitsigisaannik illersornissakkut isumaqatigiissutit, ingammik amerikamiut mittarfiliortiternernut peqataassappata pisoqalisoorsimalersussat, isumaqatiginninniutigineqaqqinnissaannik piumasaqaammik malitseqartitsisoqassasoq isumaqarluinnarpugut.

Pissutsit tamakku Nunanut allanut Naalakkersuisup, Naalakkersuisut Siulittaasuata imaluunniit Attaveqaqatigiinnermut Naalakkersuisup isumaliutsiissutip uuma atsiorneqarnissaa sioqqullugu akisinnaanagillu akiumanngimmatigit maluginiarparput.
Inuit Ataqatigiit akuttunngitsumik ineriartortitsinermik kigaallisaasutut pingaarutilinnilluunniit aalajangernissamut qunusutut pisuutinneqartarpugut. Mittarfiit imminerminni ineriartortitsinaviannginnerat namminiilivitsitsinaviannginnerallu erseqqissarumavarput. Akerlianik mittarfiliortiternerit malitsigisaannik suliani annertuuni toqqaannartumik nunaqavissunik akuutitsinerit, mittarfinnullu atasunik sunniuteqaataasumik inuussutissarsiutit iluatsittumik ingerlanneqarpata, taassuma tungaanut iluaqutsiissapput. Tassanilu nunaqavissut akuutinneqarnissaannut, piffinnilu aamma Nuup, Ilulissat Qaqortullu avataanni ineriartornernut pilersaarummik erseqqissumik amigaateqartoqartoq isumaqarpugut.

Kalaallit innutaasut mittarfiliortiternerni malitseqaataasumillu inuussutissarsiutinik iluaqutissanut isiginnaartuuinnarnissaat kissaatiginngilarput. Nammineq sulissaagut, namminerlu suleqataassaagut. Asfalti imminermini tamakkunannga pilersitsiunnanngilaq. Taamaammat mittarfiliortiternerni piffinni nunallu immikkoortuini ineriartornermik, isumaginninnikkut peqqinnissaqarfimmi isumaginninnermilu tunngasuni siuariarnermik, meeqqat atuarfianni ilinniartitaanernilu ataatsimut isigalugu siuariarnernik malitseqartinneqarnissaat piumasaraarput, taakkumi asfaltip manngertikkiartornerani uagut inuit toqqammavissarigatsigit.

Ilinniartitaanernut, isumaginninnermut peqqinnissaqarfinnullu tunngasuni immikkoortut politikikkut toqqaannartumik pingaarnerutinneqarlutik amerlanerusunik aningaasaliivigineqarumannginnerat imminut assortortutut isigaarput, taamaaliornikkummi attaveqaatit nutaat tamakkiisumik iluaqutigissagatsigit.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl