Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisullu Siulittaasuat erseqqissuliortariaqalerput

Piffissaq sivitsorpoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit namminersortut aammalu naalakkersuisoqarfiup akornanni isumaqatigiinngissuteqarluni inerlatsisoqarnera. Naalakkersuisoqarfiit nunatsinni ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut namminersortunut aporfilersuinerat sukkanerpaamik unitsinneqartariaqarpoq. Meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffinniittut qitiutillugit sullinneqarnissaat aallarteqqissappat Isumaginninnermut Naalakkersuisoq Martha Abelsen akisussaasutut inissiisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit pingaarteqaarput meeqqat pisinnaatitaaffiisa naapertuuttumik isumagineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Tamanna aamma isumaqarpoq meeqqat kissaataannik qanorlu atugaqarnissaminnik kissaataasa tusaaniarneqarnissaannik. Meeqqat pisinnaatitaaffii pitsaanerpaamik qulakkeerneqarnissaat aalajangersakkatiguinnaq pinnani ulluinnarni meeqqap atugaannik meeqqallu atorumasaaannik kissaataannillu aamma naalaarsinnaassuseqarnikkut pisariaqarpoq.

Siorna naalakkersuisut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit pillugit nalunaarummik nutaamik naammaginartumik tusarniaanertaqanngitsumik atuutsitsilernerat ajorluinnartoq naalakkersuisoqarfiup suliffeqarfinnik namminersortunik qulangiilluni aqutsinissaminut sakkugilerpaa. Nalunaarut siunissami ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ineriartornissaminnut aningaasalersuisinnaanerannut killiliisuuvoq. Nalunaarullu tassaavoq suliffeqarfiit namminersortut naalakkersuisoqarfiullu ingerlatsinerminni aporaatilernerannik pilersitsisoq. Tamanna ajorluinnarpoq akuerineqarsinnaananilu.

Isumaginninnermut Naalakkersuisup meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffianniittut tamakkiisumik pitsaasumillu sullinneqarnissaat qulakkiissaguniuk pissutsit ajornartorsiutaasut erseqqilluinnartumik piumasaqaateqarluni aaqqittariaqarpai. Pisortat ingerlatsivii, pingaartumik naalakkersuisoqarfiugunik suliffeqarfinnut namminersortunut aporfilersuinatik suleqatigiilluarnissamik ujartueqatigiittariaqarput. Massakkut taamaattoqanngilaq. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit namminersortut ingerlalluaqisut ipitinniarneqartutut misigisimanerat sakkortusiartuinnartumik Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup aporfilersulerpai.

Sooq nalunaarut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut namminersortunut tusarniutigineqanngitsoq taamallu ajornartorsiortitsitigisoq naalakkersuisuniit isiginngitsuusaarneqarpa? Suleqatigiinneq pitsaasoq suleqatigiinnermik innarliisumik taarserneqartoq sooq Naalakkersuisut attanniarsaraat? Sunaana siunertaralugu nunatsinni meeqqanik ikiortarialinnik sullissisut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoqarfiup namminersortunik qulangersimaarinnilluni aqutsilertariaqarnera Naalakkersuisut akuersaaraat? Sooq meeqqat atugaat pingaarnertut isiginiarnagit suliffeqarfiit namminersortut qanoq ingerlatsisariaqarnerannik, kikkunnillu aqunneqarnissaannik siulersuisoqarnikkut piumasaqaasersuinikkut qulangersimaarneqalersut?

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat suliffeqarfiit namminersortut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiusut pillugit nassuiaateqartariaqarput. Nalunaarut aaqinneqanngippat ajornartorsiut assortuunnerlu qaqugumulluunniit aaqqinneqarnavianngillat. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit siunissami ”ipitikkiartuaarneqarnissaat” suliarineqarpa? Imaluunniit susoqartoruna?

Ajornartorsiut Naalakkersuisut ilisimaaraat. Qinersinissaq sioqqulluguli Naalakkersuisut aaqqiinissaminnik neriorsuiinnartarlutik ingerlatsinerat akuerineqarsinnaanngilaq. Oqaatsit iliuutsillu imminnut naapertuutinngillat. Sulimi aaqqiisoqanngilaq. Aamma suli nukik meeqqat sullinneqarnerannut atugassaagaluit isumaqatigiinnginnermut atorneqarput. Tamanna Naalakkersuisuniit siunertaasimanerluni. Naalakkersuisummi piumasaqaatigaat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit aqunneqarnerannut aalajangersakkatigut sunniuteqarsinnaalernissartik. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq pissusitoqqanut utersaarnertut taasariaqartoq.

Navinarnarluinnartoq tassaavoq nalunaarut tunngavigalugu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit siunissami meeqqanik sullissinerat ajutuussagaluarpat tamanna kommuninut tamanut inatsisitigut pisussaaffeqarlutik meeqqanik kiffartuussisussanut nammakkiutissaq annertummat. Aaqqiisoqartariaqarpoq, siunissami meerarpassuit isumassorneqarnissaat pisortaniit namminersortuniillu suleqatigiinnikkut patajaatsumik isumagineqaqqullugit suleqatigiinneq paaseqatigiinnerlu Naalakkersuisut timitaliiffigisariaqarpaat. Meeqqat isumagineqartariaqartut eqqornerlunneqareerput. Naalakkersuisut pissutsinik torinnginngitsunik aaqqiiniaritsi.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat tamanna pillugu ersarissaassuteqarnissaat pisariaqarpoq. Meeqqanik sullissineq tamakkiisumik ingerlalluaqqilissappat naalakkersuisoqarfiup suliffeqarfinnik namminersortunik suleqatiginnilluarnissaagalua killormut aporaaffiulersoq Naalakkersuisut pineqartut akisussaaffigaat. Aaqqiisoqarniarpa? Politikkikkut kissaataasimava suliffeqarfiit namminersortut naalakkersuisoqarfimmiit qulangersimaarneqalernissaat?

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuat tikkuussisariaqarpusi suliffeqarfiit namminersortut qaammatini aggersuni qanoq pineqassanersut. Erseqqissaasariaqarpusi nalunaarut suleqatigiinnermik pitsaasumik innarliisumik kinguneqartoq attatiinnarniarnerlusiuk. Nalunaarut meeqqat kiffartuunneqarnerannut siunissamilu ulloq unnuarlu paaqqinniffittut namminersortuujumassusilinnut innarliisussaammat. Akissuteqartariaqarpusi siunissaq nalorninaatsoq Naalakkersuisuniit oqariartuutigineqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede