Ifjord

nuit Ataqatigiit sinnerlugit, Inatsisartuni ilaasortat Maliina Abelsen aamma Sara Olsvig

Sapaatip akunnera kingulleq Naalakkersuisut siulittaasuat allanik isumasiueqqaarani Issit-tumi Siunnersuisoqatigiini ministerit ataatsimiinnerat nunatsinnit nunatsinnilu innuttaa-sunit politikkikkut peqataaffigineqassanngitsoq aalajangerpoq. Issittumi Siunnersui-soqatigiinni ministerit ukiut allortarlugit ataatsimeeqatigiittarput. Ukiuni makkunanerpiaq Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerni tamani pingaaruteqartumik alloriartarput. Ukioq manna nunat arfinilissuit Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaattussatut akuerisaapput, taamatullu Siunnersuisoqatigiit pituttuisumik isumaqatigiissummik aalajangigaqarlutik, tassaasoq Issittumi siunissaq pillugu ataatsimoortumik siunnerfeqartumik isumaqatigiissut. Taamaalilluni ataatsimiinneq Siunnersuisoqatigiit oqaluttuarisaanerannut pingaarute-qarpoq, tassanimi isumaqatigiissutit nunatsinnut Issittullu sinneranut pingaaruteqartut tamanit aalajangiunneqarput.

Taamaattorli Naalakkersuisut siulittaasuat ministerit ataatsimiinneranni peqataarusunnani najuutinngilaq. Naak Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat ataatsimeeqatigiinnermi peqataanngissaq pillugu ilisimatinneqaraluartoq ataatsimiitaliami ilaasortat apeqqut oqaluuserisimanngilaat sunniuteqarfigisinnaasimanagulu. Ataatsimiin-nermi peqataannginnissaq ataatsimiititaliamit isummerfigiqanngitsoq Aleqa Hammond-ip nammineerluni aalajangiuppaa. Taamatut aalajangiineq ingasattajaarnani oqaatigine-qarsinnaavoq nukangasoq aassinganerusorlu. Naalakkersuisunit oqaatigineqartaraluarpoq aalajangiiniarnerni oqaloqatigiinnerit, ammasumik pissuseqarneq annertuumillu peqataa-titsineq pisassasut. Taamaammat eqqumiiginanngitsuunngilaq paasillugu partiit Naalak-kersuisoqatigiinni peqataatitaqartut ataatsimiinnermi peqataannginnissaq pillugu aalajan-giinermut peqataatinneqarsimanngimmata. Atassut aamma Partii Inuit siulittaasumut namminiivilluni pissusilersortumut kimeqanngitsumik tapersersuisuinnartut misigissappata tamanna tupigisariaqanngilaq.

Inuit Ataqatigiinni isiginnittaaserput malillugu taama aalajangerneq Inatsisartuni amer-lanerussuteqarneq qulakkeeqqaarnagu pisinnaangilaq, taamatullu periarfissanik allanik aqqutissaqarnersoq misissoqqaartinnagu ataatsimiinnerni taama pingaaruteqartigisuni nunatta peqataannginnissaa pillugu aalajangiisoqarsinnaanani. Qaammallu ataaseq sinni-laaginnarlugu Naalakkersuisunut siulittaasuuneq qaangiuttorlu Aleqa Hammond-ip taamaa-liorsimanissaa ilimanaateqanngilaq.

Inuit Ataqatigiit tungaanniit ersarissumik oqaatigerusupparput Issittumi Siunnersui-soqatigiinni isumaqatigiinniartoqartillugu nunatta peqataanissaanik isumaqarluinnaratta. Tamannalu sumilluunniit nunat tamalaat ataatsimiinnerini nunatsinnut tunngasunik eqqar-tuinerni isumaqatigiinninniarnernilu atuuppoq. Taamaammallu ukiuni sisamani qaan-giuttuni nunarput nunatsinnilu pisinnaatitaaffiit nunarsuaq tamakkerlugu nittarsaan-niarlugit Inuit Ataqatigiinni annertuumik ilungersortarsimavugut.

Nunattali Siunnersuisoqatigiinni sulinerata unitsinneratigut taamatullu oqartussaajun-naartinneratigut Issittumi Siunnersuisoqatigiit tungaasigut ajornartorsiornermik aaqqii-niarnermut isumaqataangilagut, aammalu ministerit ataatsimiinneranni ilaginnikku-majunnaarneq isumaqatiginngilluinnarlugu.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sorpiaat pineqarnersut oqaatigissallugu aamma pingaa-ruteqartutut isigaarput. Imaappormi ukiut allortarlugit ministerit ataatsimeeqatigiittartut. Ministerit ataatsimiinnerat tassaavoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni pingaaruteqar-nerpaamik ataatsimiittarneq. Taakkunani nunarput peqataasarpoq, taamatullu Naala-gaaffeqatigiiffipput pingasunik inissaqartitaalluni. Issiavissaatitaasoq ukioq manna nunat-sinnit atorneqanngilaq, Savammiunulli issiavik Savalimmiuni Naalakkersuisut siulit-taasuannit Kal Leo Johannesen-imit atorneqarpoq, Savalimmiullu sinnerlugit oqaaseqar-nermut atorneqarluni. Taamaammat Kiruna-mi ministerit ataatsimeeqatigiinneranni Aleqa Hammond nunarput sinnerlugu oqaaseqarnissaminut periarfissaqarsimagaluarpoq. Periarfissarli taanna atorneqanngilaq, tamannalu pivoq naak Naalakkersuisut ilagin-nikkumajunnaarnerat pissutissarsiorlugu tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnerminni periusit allanngorsimanerisa kingorna ministerit siullerpaamik ataatsimiinniartut oqaatigine-qaraluartoq. Allatut oqaatigalugu Aleqa Hammond Issittumi Siunneruisoqatigiinni ministerinut allanut ajornartorsiutaasup saqqummiunissaanut toqqaanartumik periarfissaq atornaguluunniit ilaginnikkumajunnaarneq toqqarniarlugu aalajangiisimavoq. Taamaat-tumik isumaqarluinnarpugut ilaginnikkumajunnaarnermik aalajangerneq nukangaannarani aamma tamakkiisumik aassinganerusoq.

Atorfillit immikkut ataatsimiinnerni SAO-mik taaneqartuni (Senior Arctic Officials) ministerit ataatsimiittarnerinit akulikinnerusumik ataatsimiittarput. Tamatumani nunat arfineq pingasut ilaasortaasut tamarmik SAO-mi ataatsimik sinniisoqarput. Taamaalillunilu atorfillit ataatsimiinnerini Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit atorfilimmik ataatsimik peqa-taasoqartarluni. Piffissami kingullermi atorfillit akornanni isumaqatigiinniartarnerni nunatta peqataasarsimannginnera soorunami naammaginartutut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Tammanna Naalagaaeqatigiiffiup iluani sivitsortumik ajornartorsiutaasimavoq. Nunarput ilaatigut peqataasarniarluni ilaatigut peqataasarsimanngilaq.

Tamannarpiarlu patsisigalugu Inuit Ataqatigiinnit uagut Naalagaaffeqatigiiffiup iluani akun-nitsinni aaqqissuussinerit nukittorsarniarlugit suliniuteqarsimavugut, tassanilu nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut pingaartinnerusimallugit, qinersinerlu sioqqullugu apeqqutit danskit Naalakkersuisuinik isumaqatigiissutiginiarnerat aallartissimallugu. Taa-matuttaaq nunatta nammineerluni nunanut allanut atatillugu iliuuseqarnissai nukit-torsarniarlugit aallarniisimavugut. Naligiimmik suleqataasutut isigineqarusukkutta nali-giimmik suleqataasutut aamma pissusilersortariaqarpugut.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunarput SAO-mi ataatsimiinnerni tamani peqataa-sassasoq. Taamaattorli aamma nunatta suli namminersulivissimannginnera nassue-rutigisariaqarparput. Issittumi Siunnersuisoqatigiimmi tassaavoq naalagaaffiit akornanni suleqatigiiffik naalagaaffinnut allanut eqqaanartunik namminersornernik aaqqis-suussiffiusunut (soorlu Canada) aamma nunat immikkoortuini naalakkersuisoqartunut (soorlu Rusland) nunat namminersortut naalagaaffiit nalingisut ataatsimeeqataasassappata akueriuminaappoq.

Tamakku pissutigalugit akiuunneq nunatsinnit sivisuumik ingerlanneqartariaqassaaq, ilungersornerli soorunami nangissavarput. Naatsumilli oqaatigissagaanni ataatsimiinnerni peqataanngitsoornerit iluaqutaanngillat. Killormut – oqaaseriumasavut tusartissavagut, taamaaliorniaruttalu tamanna suni pingaarnerua? Tassami, ministerit ataatsimiinnerini Naalakkersuisut siulittaasuata peqataaffiginngisaani tamakku pisinnaapput. Ataatsi-miinnermi nunatta inissaani inuttaqanngitsumi. Ataatsimiinnermi oqaloqateqarnissanut paasinnittoqarnissaanut periarfissaqarfiusumi, soorlu USA-mi nunanut allanut ministeria John Kerry imaluunniit Canada-mi siulittaasoqarfik Leona Aglukkaq-imit siuttuuffiusoq eqqarsaatigalugit.

Taamaammat isumaqarpugut Aleqa Hammond-ip aalajangernera eqqarsaatigilluagaan-ngitsoq, taamatullu isumatuutut oqaatigineqarsinnaanngitsoq. Siullermik naalagaafinnit allanit soqutigineqarpallaanginnissaa ilimagaarput, taakkumi akornanni oqartoqarpoq tamanna Danmark-ip iluani aaqqinniartariaqartoq. Suliassallu annertunersaa tassaniippoq. Danmark-ip, Savalimmiut nunattalu nipaata ersarinnerunissanut aaqqissuussineq nassaa-riniartigu, taamatuttaaq atorfillit akornanni. Politikkikkut ataatsimiinnerit ilaginnik-kumaffigiunnaanngikkaluarlugit tamassuma suleqatigiissutiginissaa soorlu ajornarpal-laassanngikkaluartoq.
Naalakkersuisunut makku siunnersuutigerusussavagut: Nunarput sinnerlugu pipallattunik iliuuseqarusukkunik sulisitsisutik Inatsisartut isumasioqqullugit siunnersortillutillu; politik-kikkut ataatsimiinnerni nunatta sinniisoqarneratigut oqaloqatigiinnissat sunniuteqar-sinnaaneralu ujartoqqullugu: inissisimaffipput paasillugu nunatta oqartussaaqataaneranik innarliinnginnissaq eqqarsaatigeqqullugu.

Pisimasoq ajusaarnartutut isigaarput, Naalakkersuisullu piffissap ingerlanerani ilikka-riartorumaarnerat neriuutigalugu.