Inuit Ataqatigiit Siulittaasuata Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinneq.

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa tunngavigalugu oqallinnermi Inuit Ataqatigiit Siulittaasup Sara Olsvig-ip oqaaseqaataa tamakkiisoq

Tamat oqartussaaqataanerat ataatsimoorluta illersortigu

Qinigaaffik nutaaq aallartippoq, Nunatsinni Inatsiartoqalernitsinniilli qinigaaffit 13-issaat. Ukioq mannalu tamat oqartussaaqataaneranni angusat malunnaatillit ilaat, tassalu Inatsisartut Naalakkersuisullu immikkuulernerannit ukiut 30-it qaangiussimalerput. Pissaanerup agguagaanera inuiaqatigiit aaqqissuussaanikkut tunngavigilluinnarparput. Tamassuma siunertarivaa pissaanerup agguagaanerani oqimaaqatigiissakkamik ingerlatsinissaq. Taamaammat maanga inersuarmut innuttaasut tamallu oqartussaaqataanerat sinnerlugit tulluusimaarluta suliartortarpugut, qinikkanik nutaanik ilasimalluta. Neriuppugut uatsinnut suleqatigiilluarnissamut paasinarluartumik naatsorsuutaasunut piviusunngortitsilluarsinnaalluta.

Manna iluatsillugu inatsisartuni nunatta sinniisorisimasai matumunnga illinermut illinersiueqataasut qujaffigiumavakka. Inatsisartuni qinikkat tamassi inatsisartut ukiuata aallartinnerani tamassi tikilluaritsi.

Inatsisartoqarneq illersussavarput

Illersugassaqarpugut. Inatsisartoqarnerummi suliassartaa naalakkersuisooqatigiinnit taaseqatigiittartuniilluunniit inatsisartunik naalakkersuisunillu immikkoortitsisinnaanngitsunik unammillerneqaratarsinnaavoq. Tamassuma pinaveersaartilluinnarnissaanut tamatta akisussaaqatigiippugut.

Oqaaseqaatinni qulequttat pingaarnerit pingasut sammerusuppakka. Pissutsit inunnut tunngasut, aalisarnermut inatsisissamut mittarfiliortiternermullu siamasissumik isumaqatigiissuteqarnissamik pisariaqartitsineq kiisalu issittumi aarlerinartorsiorfiugaluttuinnartumi sillimaniarnermut politikikkut unammillernartut.

Siullermilli Inuit Ataqatigiit politikikkut sunniutaarutsinniarsarineqarnerat iluatsinnavianngimmat erseqqissaatigiumavara. Taamaaliornissamut parteerput sullarippallaarpoq. Eqqarsarluartartuuvugut taamaammallu maaniippugut.
Iliuuseqartarpugut taamaammat ingerlajuassaagut. Issiavinnut nippussimaannarniarsarinata innuttaasut pillugit ilungersorluta sulivugut. Naalakkersuisooqataanissamut piareersimasarpugut, aammali illuatungiliunnissamut piareersimajuarluta. Maanna illuatungiliuttuunissarput eqqortumik inissinnerusoq qularutiginngilarput. Tamatumunnga suna patsisaanersoq erseqqissumik oqaatigereerparput.

Politikki ajugaanniuffiunngilaq

Kalaallit Nunaanni politikki ajugaaniuffigalugulusooq unamminerunngilaq.

Tamatuma kinguneranik suliami aalajangersimasumi partiip anguniakkani angusimagaluaruniuk, tamanna partiip allap ajorsarsimaneranik kinguneqanngilaq. Politikki tassaavoq oqaloqatigiinneq, politikki tassaavoq isumaqatigiissinnaaneq, politikkimi isummat naapittarput, suliamilu aalajangersimasumi tamatta angusaqarsinnaavugut, soorlulumi aamma tamatta suliami tassani angusaqanngitsoorsinnaalluta.

Taamaammallu naalakkersuisooqatigiit taakkulu tapersersortaasa isumaqatigiissuteqarfissani pisussani Inuit Ataqatigiit inissaqarnerannik oqarnerat uatsinnut tusarnerpoq. Tamanna nuannaarutigaarput, ikinnerussuteqarlutimmi naalakkersuisut akunnattumik angissusilimmik tapersersortiminnik isumaqatigiissuteqarnerat siamasissumik isumaqatigiissuteqarnertut taaneqarsinnaanngimmat. Aatsaat ilissi naalakkersuisooqatigiit uagullu illuatungiliuttut akunnitsinniittut peqatigalugit isumaqatigiikkutta, siamasissumik isumaqatigiissuteqartoqassaaq.

Inuit innarluutillit atugaasa pitsanngorsarnissaat piumasaraarput

Innuttaasulli akornanni unammillernartitaviit iliuuseqarfigalugit nukivut atortigit.

Ukioq Uummannamiippunga. Tassani angut innarluutilik periarfissaqarnini tamaasa kommunip ornittagaanukartartoq naapippara. Taanna ornittakkap sammisassanik neqeroorutai atorlugit tunguusanik naneruusiorlunilu nakkakaatitsiviliorsimavoq. Assigiinngitsut pillugit oqaloqatigiilluarpugut, angutillu taanna inuiaqatigiinnut tunniussassaqarluartoq malugaara, inuiaqatigiinnili inissaqartilluarneqannginnini misigisimanini aamma apuummagu tusaavara. Tunissutai taassuma sulisullu oqaasiinut eqqaassutissatut angerlamut oqquppakka.

Inunnut innarluutilinnut tunngasuni annertuumik suliaqarnissarput pisariaqartinneqarpoq. Ornittagaq sammisassaqartitsivillu angummut tassunga soorunami inuiaqatigiinnut pitsaasumik ilapittuinissamut kissaateqartumut neqeroorutissatuaapput.

Suliffeqarfeqarneq inissaqartitsilluartoq

Ornittakkamissaaq inuusuttut Pilersuisup sulisuisa atisaannik atisallit naapippakka. Taakku pisiniarfimmi suleqqammerput, pisiniarfimmilumi aamma naapippakka suliffimmiinnerminnillu nuannaarutiginnillutillu tulluusimaaruteqarnerat aamma malugalugu. Suliffiilli taamaattut amerlanerusut pisariaqartippavut. Inuit innarluutillit pingaartitaminnik suliffeqarlutik inuuneqarnissamik aamma pisariaqartitsipput. Namminersorlutik inuussutissarsiortut suleqatigalugit suliffeqarnitta ullumikkornit inissaqartitsinerunissaa qulakkeertariaqarparput.

Aammali inunnut innarluutilinnut inissianut naapertuuttumik ilusilersukkanut tunngatillugu unammilligassarpassuaqarnerput tusarpara. Ineqarnermut politikerput aaqqittariaqarparput, taamaalillutalu aamma inuit innarluutillit naapertuuttunik avatangiisilinnik ineqarnissaat qulakkeerlutigu.

Siorna ulloq unnuarlu angerlarsimaffik Ivaaraq Qaqortumiittoq pulaarpara, tassanilu aalaakkaasumik sulisoqarnermut pikkorissunillu pisortaqarnermut tunngasunik unammillernartitat tusarlugit. Meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu angerlarsimaffinniittut angajoqqaavisa ulluinnarni meeqqaminnit ungasissumiittariaqarnertik pillugu aliasuutaat pakatsissutaallu naalaarpakka. Ila aaqqitassarpassuaqarpugut.

Kikkut tamarmik akuutinneqassapput

Ataatsimoorluta inunnut innarluutilinnut politikimik inerisaasa, taannalu tamatta ukiuni tullerni qulini ilungersorluta aallutsigu. Ungasissumut atuuttussanik anguniakkeqatigiitta inuiaqatigiittullu pisussaaffivut naammassitigit inuillu innarluutillit naligiissumik atugaqalernissaat angutigu.

Inupparpassuit nunatsinni piffinni assigiinngitsuni najugaqartut ullumikkut atortitatsinnit pitsaanerungaartumik atugaqarnissartik pisariaqartilluinnarpaat. Taamaaliornissamilu inunnut innarluutilinnut inatsisissaq naammassisariaqarparput. Inatsisilli kisimik naammanngimmata uagut inuiaqatigiittut kommunit, namminersorlutik oqartussat, inissiaatileqatigiiffiit namminersorlutillu inuussutissarsiortut ataatsimoorluta immikkoortumik kivitsinissarput pisariaqarpoq. Aallarteriarta.

Inunnut innarluutilinnut illersuisoqarfiup Tiliup tusarniaaviginissaa Inuit Ataqatigiinnit qilanaaraarput. Ippassaq aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeernerani oqaatigeriikkatsitulli, maannangaaq Tiliup amerlanerusunik aningaasaliivigineqarnissaa pisariaqarmat takusinnaalereerparput. Inuiaqatigiittulli aamma inunnut innarluutilinnut tunngasunik annertunerungaartumik ilisimasaqarnissarput pisariaqartipparput. Inuit innarluutillit allanut naligiissinneqarnissaminnik pisinnaatitaaffiat tamatta ataatsimoorluta qulakkeerniartariaqarparput.

Oqallinnermit iliuuseqarnermut

Meeqqanullu tunngasuni aamma inaarsagassaqarpugut. Qaa siunniussaqariarta. Nuna tamakkerlugu meeqqanut inuusuttunullu iliuusissatut pilersaarut MIO-p piffissami sivitsortumi ujartorpaa. Iliuusissatut pilersaarutikkut oqaatigisartakkavut iliuusinngortittussaavavut. Iliuusissatullu pilersaarutikkuttaaq suliffeqarfiit akimorlugit aaqqissuussineq suleqatigiinnerlu manna tikillugu iluatsinngisarput qulakkeerneqartussaavoq.

Inuit Ataqatigiinnit ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarusiornissaq pillugu aalajangiiffissatut siunnersuummik saqqummiussivugut, partiillu allat siunnersuuterput ilalerumaaraat neriuutigaarput.

Unammilligassavut pillugit unneqqarinnerput tamatta nangitsigu.

Kinguaassiutitigut atornerluisarneq pillugu suliniutip Killiliisap kiisami saqqummiunneqarlunilu aallartinneqarnera nuannaarutigaara. Suliarli tamaanga killissanngilaq.

Angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnerup kinguneri eqqumaffigisariaqarpavut

Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut amerlassusaasa appartinnissaasa aalluttuarneqarnissaa aamma qulakkiigassaraarput. Meerarsiaasimasut inissikkallarneqarsimasulluunniit inuttut sunik unammillernartitaqartarnersut paasiniartigu. Angerlarsimaffiup avataani anaana, ataata qatanngutillu qimallugit peroriartorneq qanoq inummut kinguneqarpa. Isumaginninnikkut sulinitsinni arajutseqqasaqarpugut. Inuit angerlarsimaffiup avataanni peroriartortut, tamatumalu malitsigisaanik unammilligassaqartut, qanoq pitsaanerpaamik ikorfartorsinnaanerlutigit ataatsimoorluta aallutsigu.

Suliassaq tamanna pimoorutissavarput. Kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimaneq, sumiginnarneqarsimaneq inuppassuit tarnigini qilerunnguuttarpoq, taamaalillunilu inersimasutut inuuneq aallartinngitsoorlunilusooq ittarluni.

Inuiaqatigiinni isumalluuterpassuit siusinaartumik iliuuseqanngitsoornitsigut, naammatuumik pinaveersaartitsinnginnitsigut sapangitaqanngitsoornissarpullu pillugu suliffeqarfiit akimorlugit qulakkeerinninnginnitsigut annaasarpavut.

Mittarfissuarnut akissaqarneq, isumaginninnermut tunngasunut akissaqarneq

Nunatsinni meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut tamakkiisumik eqqortinneqassappat isumaginninnermut meeqqanullu tunngasunut suli 500 mio. kr-inik aningaasaliinerunissaq pisariaqartoq, ukiualuit matuma siorna nalunaarusiakkut saqqummiunneqarpoq. Mittarfissuup affaa sisamararterutaaluunniit? Mittarfiit tannerusut isumaginninnikkut suliassatsinnik aaqqiinavianngitsut nalunngilara.

Utoqqaat utoqqaat illuiniittut naammattumik isumassorneqanngitsut, meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi ilinniarsimasunik sulisunik amigaatillit mittarfiliornerit naammassinissaat utaqqiinnarsinnaanngilaat. Allaanerusumik iliortariaqarpugut. Mittarfissuarnut akissaqarutta aamma isumaginninnermut tunngasuni pitsaanerusumik sullissinissatsinnut akissaqarsimassaagut.

Inuit Ataqatigiinni upernaaq manna qineqqusaarutigisavut qinigaaffimmi matumani piviusunngortinniarlugit ilungersorluta suliniarpugut. Isumaginninnermut tunngasuni immikkoortunilu allanut tunngatillugu. Tamannalu qulakkeerniarlugu partiinik allanik suleqateqarnissarput qilanaaraarput.

Maanna isumaqatigiittoqalernera pitsaavoq

Soorunami siuariarnissaq karsillu imaqarnerulernissaa pisariaqarpoq. Tamannalumi aamma ilungersuutigissavarput.

Upernaaq manna qineqqusaarnermi Inuit Ataqatigiinnit ataatsimoorussamik aalisarnermut politikkissamut siunnersuusiarput saqqummiupparput. Aalisarnermi kinguaariit nikinnissaat qulakkeerneqassaaq. Pisassiissutit ullumikkornit annertunerusumik inuiaqatigiinnit pigineqarnissaat qulakkeerneqassaaq. Ilinniartitaaneq ilisimatusarnermilu qaffasinnerusunik siunnerfeqarneq inuussutissarsiortut nukittunerulernissaannut aqqutissaasoq isumaqarpugut. EU-mik isumaqatigiissutit aqqutigalugu pisassiissutigisatsinnik nammineerluta aalisarnitsigut annertunerusumik pissarsisinnaanerput misissortariaqarparput. Tamanna siunnerfitsinni erseqqissaatigaarput, soorluttaaq aalisarnermik inuussutissarsiortut sinaakkuseeqataanissaat erseqqissaatigigipput – soorunami taakku suut tamaasa aalajangersussanngilaat, peqataassappulli akuutinneqarlutillu.

Partiit allat tassunga isumaqataalernerat nuannaarutigaarput.

Susassaqartut peqatigalugit

Isumaqatigiinniarnerni peqataatitsinerunissamik piumasaqaatigisimasarput isumalioqatigiissitaliorniarnermik siunertaqalernermi ilanngunneqarsimammat nuannaarutigaarput. Uagut piumasaqaatigaarput kattuffiit aalisarnermik sammisaqartut isumalioqatigiissitami ilaasortaatitaassasut. Aaqqiissutissat ataatsimoortitsinerunissamik nunalu tamakkerlugu naaperiutaasinnaasunik tunngavillit ataatsimoorfigitigik. Taakkorpiaasimappummi Siumumut isumaqatiginninniarnitta siuliini kingullernilu piumasaqaatigisimasavut, tamakkulu aamma Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup Erik Jensen-ip ataatsimeeqatiginerani aamma apuussimavavut.

Aaqqiissutit pitsaasut aningaasarsiornermi siuariarnermik kinguneqarsinnaasut qulakkeerumallugit ullumikkornit namminersorlutik inuussutissarsiortunik suleqateqarnerulissaagut. Taamattaarlu nunanut allanut politikkerput niuernermut politikitsinnut ataqatigiissittariaqarparput. Tamanna aalisarnermut tunngatillugu ukiuni qulikkaani arlalinni ingerlatereerparput. Suleriaaseq taanna siaruarlutigu inuussutissarsiortut allat aamma siuariarnissaannut periarfissittariaqarpavut.

Inuiaqatigiini isummat assigiinngitsut imminut naapitittariaqarpavut

Inuiaqatigiit mittarfiliornissanut tunngatillugu assigiinngeqisunik isummersuuteqarput, tamannalu ataatsimoortitsisinnaasumik aaqqiissutissarsiortariaqarparput. Mittarfiliortiternissat aasaq manna oqallisaalluarput, kisitsiserpassuit isummallu assigiinngitsorpassuit saqqummerarput. Inuit Ataqatigiit nammineq siunnersuusiatsinnik saqqummiussivugut, soorluttaaq partiit allat aamma taamaaliortut. Maannalu maani Inersuarmi iliuusissamik aalajangernissamut aningaasalersuinissamullu katersuuffiusinnaasumik nassarniarnissaq suliassarilerparput.

Naalakkersuisooqatigiit mittarfiit pillugit oqariartuutigiumaagassaat tusagaqarfigeqqissallugit qilanaaraarput. Amerlanerussuteqartut Kangerlussuup ataannassappat kingunerisinnaasai pillugit misissuiumammata tusaavarput, taama oqariartorneq mittarfiit pillugit saqqummiussimasatsinnut naapertuuppoq. Aningaasaqarnikkut kingunerigiumaagassai Kangerlussuup Narsarsuullu siunissaat pillugit ersarissumik nalunaaruteqartoqarnissaa piumasaraarput.

Neriuppugut amerlanerussuteqartut mittarfinnut isumaqatigiissuteqarsimanertik aporfiginagu aalajangigassarput annertooq ataatsimiititaliani eqqartussallugu suli piumassuseqassasut. Aningaasaqarnermut akileraartarnermullu ataatsimiititaliami mittarfiit pillugit aasaq tamaat sulisimanerput qatangiinnassanngilarput. Suleqatigiilluarnerput nuannaarutigalugulu qujassutigaarput. Aasaanerani ataatsimiinnerpassuit sanaartornissaq mittarfiillu pillugit ilisimasaqarnerulernissamik tunngavissiisimasut isumaqarpugut.

Akileraaruseeriaaserineqarniartoq eqqarsaatigineqaqqittariaqarpoq

Sanaartornermili pissutsit ataatsimiititaliami isummerfiginissaat suli amigaatigaarput. Taamaammallu aningaasaqarnermut ataatsimiititalianngortussaq inaarutaasumik isummerumaartussaq annertuumik suli suliassaqarpoq, taamatullu aamma peqqinnissaqarfimmut, sulisartut nunaqavissut illuatungaanilu sulisartut avataaneersut kiisalu suliffeqarfinnut sanaartornermi akuutinneqartussanut kinguneqaatissanik qulaajaasussaavoq.

Sulisartut avataaneersut kommuninut akileraartinneqartannginnissaat Inuit Ataqatigiinni kissaatiginngilarput. Tamanna sulisartut nunaqavissut avataaneersullu atugaannik assigiinngisitsivallaalissaaq, siunissamilu sinerissami sanaartornermi suliassani nuanninngitsumik toqqammavissiissalluni. Mittarfiliassat tamarmik illoqarfinnut qanittumiipput. Soorunalumi sulisartut aqqusinitsinnik atuisussaapput, neqeroorutitsinnik atuillutik illoqarfitsinnilu akuullutik. Tamanna ilisimaaralugulu piareersimaffigisussaavarput.

Aningaasaliissutinik isumatusaarnerusumik atuinissaq

Inuit Ataqatigiit nipituumik utikattumillu oqariartuutigerusupparput sammisat annertuut marluk mittarfiit aalisarnermilu inatsisissap ukkatarineqarnerisa kingunerisaanik isumaginninnerup, peqqinnissaqarfiup ilinniartitaanerullu iluaniit aningaasatigut piginnaasatigullu mangiartuilinnginnissaq isumannaarneqartariaqarmat.

Ataatsimoorussamik annertuumillu isumaginninnikkut unamminartorpassuit inuiaqatigiittut qaangerniagassatsinnik akisussaaffeqaqatigiikkatta eqqummaarilluinnartariaqarparput. Taamaammat peqqinnissaqarfiup isornartorsiutigineqarnera tusaaniartariaqarparput. Aamma isumannaartariaqarparput ilinnialersartut ilinniarluaannaratik aamma naammassisarnissaat.

Aalisarneq mittarfiillu aningaasaqarneq siuarsassagutsigu, innuttaasut akornanni toqqissisimanermik annertusaassagutta avalagarnerlu akiussagutsigu unammilligassatsinni annertuuni kisimiinngillat. Peqqinnissaqarfittaaq qulaajaavigineqartariaqarpoq, ataatsimullu ingilluta aaqqissuussineq tamaat piffinilu ataasiakkaani neqeroorutinik misissuinissarput pisariaqarpoq.

Taamaammallu Nunatta Karsianit Kalaallit Airports A/S-mut suli aningaasaliissutigisassatta 2,1 mia. kr-nik amerlassusillit tulleriiaarinermut ilanngunneqarnissaat piumasaraarput. Sumut allanut aningaasat nuussinnaavavut, qanorlu iliorluta Nunatta Karsianik imaajaarujussuarnata ataatsimoorluta aningaasalersuisinnaavugut? Danskit aningaasaleerusussuseqarnerat tamatumunnga periarfissaqartippaatigut.

Unneqqarissumik piviusorsiortumillu mittarfiliornissanut aningaasaliissutaasussat pillugit misissuinissaq pillugu akisussaaffeqaqatigiippugut taamaalinikkullu nassaariniassallutigu aaqqiissut naapertuunnerpaaq inuiaqatigiinni aaqqiissutissatsinnut allanut akissaqarnissarput isumannaarumallugu.

Tikiffissat aamma piareersimasariaqarput

Mittarfiliortiternerit kingunerisaannik aningaasaqarnikkut siuariarnissami aamma tikiffissat piareersimanissaat pisariaqartoq uatsinnut ersarippoq. Tamanna takornariartitsinerup pitsaanerusumik ineriartornissaannut kiisalu aalisarnermi atorluaanerunermut taamatullu aamma avammut niuernermi periarfissarissaarnerunissamut tunngavoq.

Taamaammallu ilinniartitaanerni inuussutissarsiornermilu siunnerfilersorluakkanik suliniutit aallunnerullugillu, illoqarfiit, nunaqarfiit kommunillu akunneranni ataqatigiissaarilluarnerunikkut takornariat takusassarsiorlutik angalanerunissaat qulakkeertariaqarparput – Ilimanamuinnaanngitsoq Oqaatsunuinnaanngitsorlu, Igalikuliarnissaat, Ikamiunukarnissaat nunarfinnullumi illoqarfinnullu allanut takuniaanissaat qulakkeertariaqarparput.

Nunaqarfiit illoqarfiillu tamarmik mittarfiliortiternikkut iluaqutserneqarnissaat qulakkeerniarlugu suliniutitta siaruarnerisigut piffinnut ataasiakkaanut toqqammavissillugit tamaani najugaqartunik akuliutsitsinissarput suliniutigisariaqarparput. Taamaattoqanngippammi sanaartornermi sulisussat kisimik avataaneersuunatik, aammali aalisakkerivinni takornariartitsinermilu suliaqartut avataanit tikisinnissaat suli pisariaqartittuassavarput.

Tamanna tamatta akuunissatsinnik pisariaqartitsivoq. Isiginnaartuuinnarneq qimallugu piffinni tamani akisussaaffimik tigusisariaqarpugut. Mittarfiliortiternernut milliardilikkaanik aningaasaliivigisassavut tamakkiisumik pissarsiffigissagutsigit tamakku nakkutigeqqissaartariaqarpavut.

Danskit aningaasaliiniarnerat tikilluaqquavut

Soorlu siusinnerusukkut oqaatigereeripput, danskit mittarfiliortiternernut soqutiginninnerat aningaasaleerusunnerallu tikilluaqquavut. Siunnerfeqaqatigiinnermik isumaqatigiissut Naalakkersuisut siulittaasuannit ministeriunermillu atsiorneqartoq qanoq annertutigisumik qanorlu ilusilimmik danskit naalagaaffiata peqataanissamik kissaateqarneranik uatsinnut takutitsivoq. Tamanna soqutiginarpoq. Suliassarput annertooq utaqqivoq, maanilu Inatsisartuni danskit naalagaaffiata akuliunnera Kalaallit Nunatta akuerisinnaasaannik toqqammaveqarluni pinissaa qulakkiigassaraarput.

Inuit Ataqatigiinnit piumasaqaativut ersarissarpavut – taakkulu tassaapput naalagaaffiup aalajangiisussaatitaannginnissaa, erniat pilerinartumik annertussuseqarnissaat kiisalu iluanaarutissanut naatsorsuutigisat erseqqissuunissaat. Tamakku tamarmik maani Inersuarmi saqqummiunneqarnissaat qilanaaraarput, taamaalilluni Inatsisartut aalajangernissami erseqqissunik toqqammavissaqarsinnaaqqullugit.

Peqatigisaanillu danskit naalagaaffiata soqutiginninnera ukiuni arlalinni – aamma Inuit Ataqatigiinnit – danskit avataanut imminnut inissillutik nunatta inuussutissarsiornikkut ineriartorneranik, ineriartunnginneranilluunniit isornartorsiuiinnarnatillu oqaaseqartaannannginnissaannik ilungersuuteqareernitsigut pimmat oqaatigissavarput. Ataatsimiinnerpassuarni danskit politikeriinik ataatsimeeqateqarnitsinni kiinamiut aningaasaliinissaasa naalagaaffiilluunniit allat akuliunnissaasa qanoq Kalaallit Nunatsinnut navianartigalunilu aarlerinartigineranik oqaluttuartut tusarnaartarpavut.

Naligiissumik suleqatigiinneq

Danmarkip kiisami iliuuseqarluni nammineq suleqatigiinnissamik siunnersuuteqarnera nuannaarutigaarput. Suleqatigiinnermilu tassani namminersorneq pillugu inatsisip aalajangersagaatut, immitsinnut naligiittut isigaluta suleqatigiinnissarput Inuit Ataqatigiinnut pingaarnersaavoq. Taamaattoqarnissaanilu nunatsinni silatusaarluta ilisimasaqarluartumillu aningaasaliinernik isumaqatigiissutinilu tunngavissanik sulinissarput pisariaqarpoq.

Suliap ingerlaqqinnerani naalakkersuisut Inatsisartunik akuliutsitsiumanerunissaat sakkortunerpaamik kaammattuutigiumavarput. Tamanna aamma Amerikamiunik, oqaaseqarnermikkut mittarfiit suli Amerikap avannaata atlantikorsuarmilu sillimaniarnermut pingaaruteqassusiannik takutitsisunik, suleqateqarnerup nangittumik ingerlateqqinnissaanut tunngavoq.

Sakkutooqarnermik annertusaaneruvoq

Folketingimi ilaasortaanerma nalaani, NATO-mi angerfigeqatigiit atlantikoq akimorlugu inatsisartuisa Washington DC-mi ataatsimiinnermi Amerikamiut NATO-llu unammilligassaasa suunerat erseqqissumik tusarnaartarpara.

Amerikamiut USA-p NATO-llu nunatsinni mittarfiit atorlugit atlantikup avannaani naammassisinnaasaminnik annertusaanissamik allaaserinninnerminni sakkutooqarnikkut annertusaanissat pigaat uannut qularnanngilaq. Sakkutooqarnermillu annertusaaneq tamanna nunatsinni pissaaq.

Ikinngutit. Qarasarput qamillugu isiginnaaginnassanngilagut. Uummateqarlutalu qarasaqarpugut. Ataqqinassuseqarpugut pingaartitaqarlutalu, nunattalu sorsuffinngortinneqannginnissaanik piumasaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarpugut. Mittarfissuarnik kuultitalersukkanik piviusunngortitsiniaannarluta tarnitta nalunngeqatiginnissusaa akigissanngilarput.

Illersornissamik uagut pisariaqartitavut Amerikamiut nunatsinniinnerannut oqimaalutassavavut, nunarsuatsinnimi nunarsuullu immikkoortuani najugaqarfitsinni, ajoraluartumik maanna suli sakkutooqarnikkut annertusaavigineqartumi, isumannaatsumik inuunissaq pisariaqartipparput. Sakkutuulersornerulli annertusarneranut aqqutissiueqataassanngilagut.

Tunoqqutaarisoqaqqissanngilaq

Atagu aamma innuttaasut peqatigalugit Amerikamiut maani nunatsinniinnerannut suut sinaakkutigitissanerlutigu itisuumik sukumiisumillu oqallisigisigu. Tamanna uagut sioqqulluta – Pituffimmi radareqarfiup nutarternissaanut akerliullutik, Issittup sakkutuulersorfiunnginnissaanut, Amerikamiut danskillu inuiaqatitsinnik nunatsinnilu aalajangiisartunik tunoqqutaarisarnerannik akiorniarlugu sorsuuteqarsimasut ataqqiniarlugit iliuusissaraarput. Taamaaliunngikkuttami tunoqqutaarinerit allat pilissapput, tassanilu Naalakkersuisutta matoqqasumik ingerlatsinerisigut tunoqqutaareqataalernerat kisimi nutaartaassaaq.

Erseqqissumik oqaatigissavara: Amerikamiut mittarfitsinnut akuunerulissappata illersornissamut isumaqatigiissutit isumaqatiginninniutigineqaqqinnissaannik piumassaqaatitaqartariaqarpoq.

Amerikamiut mittarfeqarfitsinnik soqutiginninnerat pillugu suleqqinnerup ammasumik, tutsuiginartumik kiisalu innuttaasunik partiinillu tamanik akuliutsitsisumik nukittuumik suleqatigiiffiunissaa qulakkeerniarlugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit assaga isaakkumavara.

Tamat oqartussaaqataanerat

Inuit Ataqatigiit sulinerminni tunngavigiuarparput tamat oqartussaaqataanerannik qulakkeerinnikkusussuseqarneq. Peqataatitsineq, akuutitsineq qinikkatut akisussaaffitta qiteraat. Isummat assigiinngisitaartut oqartussaaqataanermut pikialatitsisuupput nukittuunngortitsisuullutillu. Tamalli oqartussaaqataanerannik illersueqatigiinngikkutta innuttaasut inuiaqatigiillu qinikkanik qatsussitissinnaavugut, malinnaajumassusermik qinersinernilu qinerseqataarusussusermik annikillisaataasinnaasumik. Piffissami maanna killiffigisatsinni aatsaat taama politikkikkut apeqqutini annertuuni akuutitsinissaq peqataatitsinissarlu pisariaqartigilerpoq.

Matumanilu tamat oqartussaaqataanerat taannatuaavoq suliap tutsuiginartumik ingerlannissaanut aqqutissaasoq.

Kissatigaaralu tamat oqartussaaqataanerat sapagikkumanagu oqaloqatigeeriaatsitsinni qullaatissagipput.

Qujanaq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl