Qangaasuuppat piniartorsuartut pisaqarluarsimalluta angerlamut apuuttussanngorpugut.

Upernaaq manna inatsisartuni ataatsimiinnerput uagutsinnut Inuit Ataqatigiinnut suleqatigiilluarnitsigut, ataqatigiilluarnitsigut, aalajaatsumillu sulilluarsimanitsigut annertuumik angusaqarfiulluarpoq pissarsiffiulluarlunilu. Tamanna nuannaarutigeqaarput tulluusimaarutissaqarpugullu.

 

Illuatungiliuttuunerput apeqqutaatinnagu, suleqataarususermilli napeqatigiissinnaanermillu anersaaqarluta inatsisartuni sulisimanerput imminut akilerluarpoq.

Partiit saamerliit akornanni naleqartitagut isumaqatigiissutigisavut amerlapput

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut ataatsimut isigalugu partii Siumullu upernaaq manna suleqatigiinnerput amerlasuutigut ajunngitsuusimasoq, ingammik naleqartitanik eqqartuisarnerni.

Ataatsimiisitaliani partiit tamaasa suleqatigiilluarpagut kisianni maluginiakkatta ilaat unaaginnarpoq.

Maluginiakkattalu ilagaat aamma tassaavoq Naalakkersuisooqatigiillu akornanni isumaqatigeereerlutik saqqummiussisarnerat annikillingaatsiartoq. Neriuppugut piffissami aggersumi Naalakkersuisooqatigiit akornanni imarisaatigut isumaqatigiissutigisimasaminnik annertunerusumik saqqummiussisalissasut, isumaqatiginninniarlunimi pissutsit allanngoraqattaarnerat erloqinartarmat. Inuit Ataqatigiit peqataarusuttugut nalornissutigineqassanngilaq.

Upernaaq manna siunnersuutit aalajangiussallu amerlasuut peqataaffigaavut partiinullu tamanut suleqatigiilluarsimanernut qujavugut.

Angusavut inuiaqatigiinnut kinguneqarluartussat

Qiimalluta nuannaarluta qilanaarlutalu upernaaq maanna suliffissarput ornissimavarput. Qangaasuuppallu piniartorsuartut pisaqarluarsimalluta angerlartussanngorpugut.

Angusagut pissarsiagullu ilaatigut makkuupput:

  • Perulullutik napparsimasut ilaquttaminnik ingiaqateqarlutik DK-mukarsinnaanngussapput. Taassuma saniatigut Danmarkimi Kalaallit Peqqissartut Illuani ukiuni arlaqartuni nappaatertik peqqutigalugu najugaqartariaqartunut inissialiornissanik Naalakkersuisut misissuinissamik suliaqaqqullugit peqquneqarnissaannik siunnersuuterput akuersissutigineqarluni.
  • Kulturimut immikkut, eqqumiitsuliornermut immikkut, timersornermullu immikkut inatsisitaartinneqarnissaat anguvarput pilersipparpullu, 1. januar 2017-mi atuutilersussat.
  • Tele Postip namminersortunngorsarneqarnissaata unitsinneqarnissaa aqqutissiusseqataaffigaarput.
  • Inuiaqatigiit akornanni naligiinnginnerujussuup iliuuseqarfigineqarnissaa aammalu ikiaroornartumik atornerluinerujussuup akiorniarneqarnissaa, iliuuseqarfigineqarnissaallu pillugit annertuumik oqallitsitsivugut.
  • Minnerunngitsumik uran pillugu annertuumik oqallitsitsivugut anguniarsimagaluarlutigu innuttaasut peqataatinneqarnerulernissaat oqartussaaqataanerulersinneqarnissaaallu.

Uranimut suliaq suli naammassinngilaqUranimut suliaq suli naammassineqanngitsutut Inuit Ataqatigiinniit isigaarput. Uranisiorfimmik suli ammaasoqanngilaq inuiaqatigiinnilu politikkikkullu pineqartoq pillugu suli annertuumik avissaartuuttoqarpoq. Naalakkersuisut qanoq ataatsimoortitsiniarnerlutik suli saqqummiutinngilaat. Kaammattuutigaarput Inuit Ataqatigiit partiitut isumarput isiginiaannarnagu inuiaqatigiinni isummat assigiinngitsuunerat nassuerutigalugu innuttaasunik taasititsinissaq Naalakkersuisut aalajangerumaaraat. Ingerlariaqqinnissamummi aqqut neriuuteqartitsisoq nassaarissallutigu tamatta peqataarusuppugut.

Inatsisartut 2016 upernaakkut ataatsimiinnerat naammassivoq, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat sinnerlugit suleqatigiissimanitsinnut partiinut tamanut qujanarujussuaq.

Peter Olsen

 

Inuit Ataqatigiit inatsisartut gruppianni siulittaasoq


 

 

Oqaluuserisassat naammassineqartut inerneri

 

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat akuerineqartut                       14

Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat itigartinneqartut                     4

Naalakkersuisut siunnersuutaat akuerisagut                            20

Naalakkersuisut siunnersuutaat itigartitagut                           10

Naalakkersuisooqatigiit partiivisa siunnersuutaat akuerisagut   13

Naalakkersuisooqatigiit partiivisa siunnersuutaat itigartitagut   2

Partii Naleraq siunnersuutaanut tamanut isumaqataavugut

 

Siunnersuutit naammassineqartut                                          76

 

Akuerisat                                                                             67

Itigartitat                                                                             9