Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat 2019-imut oqaaseqaat

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Aqqaluaq B. Egede Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaat 2019-ip siullermeerinninnermi imatut oqaaseqarpoq:

Nunap timaani tatsit sikusalerput. Ukiap silaata nillataartup silap issinnerata kissarneratalu assigiinngissuteqarnerat uppernarsarpaa. Seqernup nuisarnera, seqernernullu tarrittarnera qaamanerup taarnersuullu assigiinngissuteqarnerannik malussartippaatigut. Assigiinngissutsilli taasakka tamarmik piviusuupput tamatta pisariaqartitagut. Aamma politikkikkut sulinermi isummat assigiinngissutaat tamarmik piviusuupput aamma tamatta pisariaqartitaraagut. Assigiinngisitaarnerput nukiusoq inuiattut eriagisariaqarparput. Inuit allatut isumallit ipertiternagit nunami naalakkersuinikkut siulersukkatsinni inissaqartissavagut. Oqariartuutit oqaaseqaammi matumani aallartissutigisakka ulluni kingullerni naalakkersuinikkut suleqatigiilersut pissusilersuutaannut akissutaanatik, Inuit Ataqatigiit suleqatigiilersunut nutaanut tunissutaattut assersuukkusuppakka.

Inatsisartut tamassi Inatsisartut Aningaasanut inatsisissaat pillugu isumaqatiginninniaqatiginissassinnut qilanaarluta suleqatigiinnissatsinnut tikilluaritsi. Inatsisartut Siulittaasuat atuuffissanni nutaami annertuumullu pigavit sulilluarnissannik kissaallutit pilluaqquassi. Suleqatigiilersut nutaat ataanni naalakkersuisooqatigiit ikinnerussuteqartut suleqatigiilluarnissatsinnik kissaateqarnerput apuuppara, Naalakkersuisullu pilersinneqarnissaat Inatsisartuni akuerineqassappat aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata katersuuffissaqartitsilluni sulinissaminik neriorsuuteqarnera tusaavarput. Inuit Ataqatigiit suleqataalluassaagut isumaqataaffitsigut isumaqataanngiffitsigullu.

2019-imut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaattut siunnersuut naalakkersuisuniit saqqummiunneqaqqaarnerminiit torersumik suliaanngitsoq tamatta nassuerutigisinnaavarput. Pissutaasunut ilaavoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap missingersuutit pillugit isumasioqatigiinneq naammassigaallu Naalakkersuisut allannguutissanik annertuunik siunnersuuteqarmata. Tamanna annertuumik ataatsimiititaliap sulineranut akornusiisumik, aamma ulloq manna tikillugu suli ataatsimiititaliap kinguaattooqaneranut suliamillu uninngatitsisariaqarneranut kinguneqartumik. Naalakkersueriaaseq taamatut aqutseriaaseqarfiusoq Inuit Ataqatigiit isumaqatiginagulu iluarsiivigeqquarput.

Naalakkersuisuusimasut missingersuutaat massakkullu naalakkersuisooqatigiilersut suleqataasalu qanoq aamma sutigut allannguuteqartissaneraat piaartumik paasisariaqarparput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sulinissaminut piffissakinnera eqqarsaatigineqartariaqarpoq, suliassaq annertummat peqqissaarunneqartariaqarlunilu.

Nunatta aningaasaqarnera patajaatsuussaaq
Inuit Ataqatigiit naqissuserumavarput nunatta aningaasaqarnera patajaatsooqqullugu immikkorluinnaq pisariaqavissortumik pinartoqartinnagu missingersuutit oqimaaqatigiissuunissaannik piumasaqaat ataallugu missingersuusiortoqassanngitsoq. Kissaatiginnginnatsigu aningaasaliinissat annertuut pissagaluarpata sanaartugassanut allanut inuiaqatigiinnilu pisariaqartitatsinnut allanut aningaasaliinissatta artukkerneqaratarsinnaanerat. Nunatta siammasissumik ineriartortinneqarnissaa oqaasiinnaassanngippat aningaasaativut timitalersuinissatsinnut pisariaqartippagut. Aamma sumiiffiit mittarfissanik sanaartorfigineqartussat avataanni ineriartorneq pilersaarusiorlugulu naalakkersuinikkut suliniarfigineqarnissaa annertusartariaqartoq tikkuarumavarput.
Inuussutissarsiornikkut inerisaaneq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni suleqatigiissutigissallugu ajornakusooqisoq aqqutigisimasatta takutippaat. Inuussutissarsiutinik takornariaqarnermillu siuarsaanissamut aningaasaliissutit nutaamik nalilersorneqarnissaat pisariaqarpoq. Taamatullu nunap immikkoortuini inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissamik pilersaarutit inuussutissarsiortuniit kommuninut aamma Namminersorlutik Oqartussanut ataqatigiissagaaleriartornerat ilutigalugu nutarterinissaq assut iluatinnaateqartoq Inuit Ataqatigiinniit eqqumaffigaarput.

Eqqarsaatigineqartariaqarsoraarpullu aningaasanut inatsimmi aningaasaliissuterpassuit kommuninut nuunnerisigut suliiffinni tamani periarfissat ineriartorfissallu ilisimallugit aningaasaleeqataasinnaaneq atuutilerumallugu aningaasaliissutit oqartussaanerlu kommuninut nuunneqarnissaa avaqqukkuminaatsuuvoq. Maani illorsuup iluaniit Nanortalimmi, Upernavimmi, Qaanaami Tasiilamilu ineriartortitassat assigiinngitsut tutsuiginartuunersut nalilersussallugu tunngavissat amigaqaat.
Aningaasaliissutit kommuninut nuunniarlik, kommunit inuussutissarsiortullu ineriartortitseqatigiissinnaanerat inatsisinut naapertuuttunngorlugu sulissaagut. Ullumikkutut immitsinnut ineriartornissamut killilersuinertungajak paasineqarsinnaasumik aqutsineq akilersinnaannginnerpaajuvoq. Allannguiniarta allannguiniarutta.

Inuiaqatigiit mittarfissaat – kikkut iluanaarutissaat?
Mittarfinnik sanaartornissaq pineqartillugu mittarfissat pineqartut imminnut akilersinnaassusaat pillugu apeqqut immini suliassaavoq akilersinnaassutsimut tunngassuteqartoq. Aamma inuiaqatigiit aningaasaatiminnik akileeqataanerisa kingorna inuiaqatigiinnut aningaasat utertinneqartussaanngillat. Ingerlatseqatigiiffiup inuiaqatigiinniit immaqalu naalagaaffeqatitta piginneqataaffigilerumaagaata iluanaaruteqarluni missingersuutiminnik angusarissaarnissaat matumani aalajangiisuussaaq.

Taamaalilluni apeqqutaalerpoq akilersinnaassutsimik oqalunneq ”isit suut atorlugit” akilersinnaassuseq nalilersorneqarnersoq. Naalakkersuisunut akeqqunaqaaq inuiaqatigiit iluanaarnissaannik oqartarnerup qanoq paasisariaqarnera suli erseqqissumik nassuiarneqanngimmat. Paasivarpummi naalagaaffeqatigut aningaasaleeqataappata 700 mio.kr.-nit angullugit, piginneqataassutillu 33,3 %-it piginneqataassutigilerlugit, taava ukiut ingerlanerini iluanaarutinik pissarsisarnerminni 700 mio. kr.-nit sinnerlugit iluanaarutigissagaat.

Naalagaaffeqatitta aningaasaleeqataaniarnerat ammaffigaarput. Erseqqissarneqartariaqarporli danskit naalagaaffiata aningaasaleeqataanerata malitsissai suunersut Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarnissaat. Piginneqataassuteqarnikkut aaliangiisinnaassuseqarnikkullu qanoq inissisimassappat? Aamma aningaasanik iluanaarutinik qanoq pissarsiaqartassappat? Tamannalu aamma ukiuni missingersuusiorfiusuni akilersinnaassutsumut iluanaarutissanullu qanoq allannguuteqartitsissava?

Inuit Ataqatigiit oqareernitsituut mittarfinnik sanaartornissaq tamatsinnut aamma mianersuussassartaqarmat naaperiaasimavugut. Pisariaqarsoraarput mittarfiit ataatsikkut sanaartornagit kittaartumik sanaartortoqarnissaa pissasoq. Aningaasarsiornikkut nunatsinni immitsinnut ”ipisittuunnginnissarput” aamma eqqumaffigisariaqarmat. Tamanna aamma Sulisartut Kattuffiata mianersuuteqqullugu tikkuarmassuk paasilluarparput.

Kalaallit Airport A/S inuiaqatigiinniit pigineqartoq akilersukkaminik naammassinnereernerata kingorna aatsaat iluanaarutissat aallartissappata, aamma aatsaat ingerlatseqatigiiffik iluanaaruteqassappat nunatta karsianut aningaasanik pissarsissutaasassasoq paasinarsivoq. Naalakkersuisulli nunatta inuisalu iluanaaruteqarnissamik oqaaseqartarnerat Inatsisartut aalajangiinissaat sioqqullugu nassuiaatigineqassasoq kissaatigaarput.

Danskit peqataassappata piumasaqaatit erseqqissuussapput

Oqaatigiumavarpulli danskit naalakkersuisuisa oqariartuutigisaat soqutiginartikkatsigu. Naalagaaffeqatigiimmi ataatsimiinnerisa kinguninngua suliaq aallartinneqartoq nalunaarutigineqarmalli qanoq inerneqassanersoq tusassallugu utaqqisimavarput.
Tusagassiorfitsigulli aatsaat paasivarput naalagaaffik Kalaallit Airports A/S-mi piginneqataalernissaa anguniarneqalersimasoq. Maannangaaq isumaqatigiissut qanoq ittoq atsioqatigiissutigineqarnialernersoq Naalakkersuisut siulittaasuannit paaserupparput.
Ilanngullugulu piumasaqaatinik erseqqissunik tunngaviusariaqartunillu saqqummiussaqarumavugut:

-Kalaallit Nunaat naalagaaffimmut aatsaat isumaqatigiissusiussaaq isumaqatigiissuteqarnermi piumasaqaatit isumaqatigiissusiorusuttunit allanit pitsaanerusinnaassappata.
-Danskit naalagaaffiat peqataatinneqassappat, toqqaannartumik aningaasaliineruppat attartortitsineruppalluunniit, Inatsisartut tassaassapput piumasaqaatinik atugassarititaasunillu akuersisussat..
-Danskit naalagaaffiat Kalaallit Airports A/S-mi aktianik piginnilissappat, Namminersorlutik Oqartussat annerusumik piginnittuussaapput, allallu aktianik piginnittuusut, naalagaaffik ilanngullugu, itigartitsisinnaatitaassanngillat. Airgreenlandimi piginneqatigiit akornanni isumaqatigiissutaasimasumi kukkussutaasimasut takoqqikkusunngilagut, tassanimi naalagaaffik SAS-lu itigartitsisinnaatitaapput ataatsimullu aktianik annerpaamik piginnittuullutik, Namminersorlutik Oqartussat iliuuseqarsinnaanerannik killiliingaatsiartumik.

Inatsisartut aalajangiisuussapput
-Ilanngullugu piumasaraarput, naalagaaffimmut isumaqatigiissusiorneq mittarfinnut suliassap sanaartornissamulluunniit inatsisissap qanorpiaq ilusilerlugu Inatsisartunit naammassinissaannut qoqassiisoqassanngilluinnassammat. Inatsisartuni suliaq suli ataatsimiititaliakkoorlugu ingerlanneqarpoq Inatsisartullu eqqissillutik suleriaasertillu malillugu isumaliutissiissutissaminnik suliarinninnissaminnut eqqissisimatinneqassapput.

Inuiaat sapinngisamik naligiissumik atugaqartut
Naalakkersuinikkut suleqatigiilersut isumaqatigiissutaat arlallit tunngavilersuutitaqarpallaanngitsut uppernarsaataapput inuiaqatigiinni inuit naligiinngissusaat pillugu aaqqiissutissanik tikkuussisoqarpallaanngitsoq. Inuit Ataqatigiit siusinnerusukkut oqaatigeriikkatsituut sulinermut ilaanngaat isumaqatigaarput. Taamaattorli akileraartarnikkut annertussusiliinerit siunissami taamaattuaannartussatut kissaatiginngisatta, pingaartumik sulisartut isertitakinnerpaat atugaat isiginiarnerullugit aaqqissuuseqqinnissat ujartorpagut. Aaqqissuuseqqinnissanilu pingaarutilinni neriuutigaarput kissaateqarlutalu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq suliassami pisatsinni kajumittumik suleqataajumassasoq.

Isumaqatigiinniallaqqittariaqarpugummi massakkut naalakkersuinikkut ikinnerussuteqartut isumaqatiginninniarnissanut ammasuujumappata. Tamanna Inuit Ataqatigiit ammaffigaarput. Nunatsinni sulisartut isertitakinnerit akunnattumillu isertitallit akinut qaffakkiartortunut malinnaatinneqartariaqarmata.

Naligiinngissutsip millisarnissaa timitalersuiffigiumallutigu ammaffigaarput Namminersorlutik Oqartussat allaffissornermut aningaasartuuterpassuisa ilaanniit aningaasanik matussusiinissap qulakkeerneqarnissaa. Allaffissornikillisaajumavugummi. Aamma illua-tungaani sulisartut isertitakitsut akunnattumillu isertitallit atugarisaat ullutsinnut naleqqussarlugit oqilisaakkumavagut. Allatut oqaatigalugu periarnermi ataatsimi angorusutatsinnik marlunnik angusaqarsinnaanerput Inuit Ataqatigiinniit oqaloqataaffigerusukkatsigu matumuuna apuupparput.

Meerartatta isumagineqarnissaat aamma naalakkersuinikkut

Inatsisartuni isumaqatiginninniarnissatsinni aalajangiilluinnartoq tassaavoq naalakkersuinikkut suleqatigiilersut isumaqatigiissutaat. Inuit Ataqatigiinni misissuataarereerluta takusinnaavarput partiit saamerleqatigisavut partiinut talerperliusunut ”iitissimasut”. Tamanna ernumanartortaqartipparput. Tamannalu pillugu apeqqutissalinnut tikilluaqqusiinnarusuppunga.
Ukiuni kingullerni nunatsinni meeqqat atugarliortut pillugit MIO-p sulinera malinnaaffigaarput. Takuarput suliassaq ilimagisamiit annertunerujussuusoq, sioqqutsisumillu suliniutinik annertusaanngikkutta ajornartorsiut annertunerulissasoq. Meerarpassuit inuuniarnikkullu naammaginanngilluinnartumik inissisimaffeqartut pillugit naalakkersuinikkut suliniutit annertusaaffigineqaannaratik isumaginninnikkut aningaasalersuinikkut aamma annertusaaffigineqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput. Kissaatigaarput MIO suleqatigalugu nunatsinni meeqqat atugarissaarnerulernissaannut suliniutissat annertusarneqarnissaat timitaliiffigineqassasoq.

Naalakkersuinikkut suleqatigiilersunut nutaanut isumaqataavugut. Nunatsinni meeqqerivinni, ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnilu sulisartut atugaasa atugarisaat, aningaasarsiaat siunissamullu sammititamik meeqqeriveqarnikkut ingerlatseriaatsimik periusissiortoqarnissaa naalakkersuisutigoortumik qulakkeerneqassasoq kissaatigaarput. Soorunami Inatsisiliortut aningaasalersuinikkut pisussaaffiisigut Inuit Ataqatigiit suleqataalluassaqqaarpugut.

Killiliisa aammalu Tilioq pingaartillugit Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput piumasaqaatigalugulu annertunerusumik aningaasaliiffigissagigut.
Ukiuni kingullerni arlaqalersuni Kangaatsiami meeqqat atuarfiata nutartipallalaaginnarneqarsinnaanngitsup nutaamillu atuarfeqalernissaannik partiit amerlanerusut siunnerfeqaqatigiinnikuunerat Inuit Ataqatigiinniit attakkatsigu atuarfimmik nutaamik sananissamut tamakkiisumik aningaasaliisoqarnissaa kissaatigaarput. Neriuutigaarput soorunami partiit allat isumaqataareernikut isummaminnik allannguisimassanngitsut. Aaqqiisoqassappat Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiinnerat periarfissatuaavoq, aningaasanut inatsimmi aningaasaliisoqarneratigut aatsaat siunertaq anguneqarsinnaammat.

Ilinniartitaaneq – Kolligiet
Ilinniartitaaneq nutaarluinnarmik siuarsaaffigisariaqarpoq. Inuiaqatigiittut pisuussutitta uumassusillit atorluarneqarnerulernissaat pisariaqartipparput. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput isumaqatigilluinnakkatsinnik siunnerfeqartoqarmat, aamma partiiniit allaniit. Naluneqanngitsutuut aalisakkanik tunisassiornermik, nalitunerulersitsinissamik ilinniarfik aammalu atorluaanerulernissaq siunertaralugu misileraalluni ilisimatusarnermik siunertaqartumik ilinniarfeqalernissarput siunnersuutiginikuugatsigu.

Taamanikkut Ilulissani inissisimasussamik noqqaalluta siunnersuuteqarnikuuvugut, aalisartut, ilinniartut, tunisassiortut aammalu nunatta avataanut aalisakkanik niuernermik suliaqartut ataatsimoorlutik suleqatigiissinnaanerat periarfissaatikkumallutigu. Soorunami takornariaqarnerup angallannikkullu periarfissat ineriartortinneqarnissaat siunertaralugu neriniartarfeqarnikkut inuussutissarsiortut aamma tunisassiaasa pitsaassutsikkut ineriartortitseqataaffiginissaat aamma periarfissaammat.

Ilinniartut inissaannik sanaartorneq annertugaluaqisoq suli ilinniartut inissaannik sanaartorneq annertunerusoq pisariaqartinneqarpoq inuusuttut ilinniarumassusaatigut uppernarsarneqartoq unammillernartuuvoq. Suliassaq pingaarutilik immikkut tamatta eqqartuinnarnatigu immaqa ataatsimoorluta pisinnaatitsinitsigut siunissamut ungasinnerusumut sanaartugassanik tulleriiaarinissamut siunnersuummik, taassumalu kingorna aningaasalersuinikkut sanaartugassanik pituttuisumik suleqatigiiffeqarutta anguniagaq iluatsissinnaassagaluaripput.

Ineriartortitsineq aamma utoqqaat atugaasigut 
Nunatsinni utoqqaat atugaasa annertuumik pitsanngorsartariaqarneri ukiuni arlalinni Inatsisartut ataatsimiinneranni assortuunnertaqanngitsumik oqallisigineqartarput. Aammaarluta Inuit Ataqatigiinniit partiinut allanut kissaateqaqqissaagut sineriatsinni utoqqaat illuinik sanaartornissamik pisariaqartitsineq annertooq iliuuseqarfigineqassasoq. Alloriartoqartariaqarpoq aamma naalakkersuinikkut siunnerfeqalernissarput ataatsimoorussaqarnissarpullu pisariaqarpoq.

Nunatsinni utoqqalisunut atugassarititaasut naammaginannginnerat tunngavigalugu nunatta avataanut nussorneq unammillissagutsigu utoqqaat pillugit partiit tamatta ukiuni tulliuttuni qulini amerlanerusuniluunniit malitassatsinnik isumaqatigiissusiorniarta. Nunatsinni utoqqarnut politikkeqartariaqarpugut, kisianni aamma timitalersuisariaqarpugut. Nalunaarutit misissuinerillu aamma paasissutissat kommunini pigineqartut tunngavigaagut. Naalakkersuinikkulli ersarissumik iliuusissat isumaqatigiissusiornikkut ingerlaavartussat timitaliinissarlu amigaatigaagut. Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput ukiut arlaqartut siunissami aningaasalersueriaasissamik iliuusissamik utoqarnullu partiit akunnerminni isumaqatigiissusiussasut.

Siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutillit amerlaqaat, inuillu peqqinnerulernissaannik suliniutit sulisartunik peqqissunik isumalluuteqalernissatsinnik siunertat naalakkersuinikkut suleqatigiilersut siunertaat aningaasaliiniarnerallu siumaqatigaagut. Inuit Ataqatigiinniit matumani suleqataassaagut, nuannaarpugullu siusinnerusukkut timersornermut, Inuuneritta-mut suliniutitta sammiviinut naapertuuttunik partiit suleqatigiilersut tikkuussaqarmata. Tassuuna suleqatigiiffissatsinnik qularutissaqarunanngilagut.

Inuiaqatigiinni aaqqissuusseqqinnerit nutaat ujartorpagut
Nunatsinni isumaginninnikkut suliassaqarfiup suliffissaaleqisunik suliassaqarfimmut atasutut inissisimanera nalilersorneqassasoq Naalakkersuisunut kaammattuutigaarput. Inuit pisussaaffilersorpallaarnagit inuunerup annersaa suliffissaaleqisutut inuusaaseqalersimaneq inuit sulisartukkormiut amerlisarniarnerannut naapertuutinngilaq. Suliffissaaleqisuuneq matuersaataasariaqarpoq sulileqqinnissamut. Siliffinnut aalajangersimasunut piginnaasanik naleqqussarnikkut inunnik ineriartortitsineq suliffissaaleqisunut piumasaqaataalerniarli. Sulinermik inuussutissarsiuteqartut nunaminni pilersueqataasut amerlinissaanut suliffissaaleqisut amerlasuut piginnaasaasa ilinniarsimassusaallu inorsaattoq nalunngeriigarput ilinniartitseqqiinikkut unammillerniartigu.

Suliassaq annertoqaaq pisariaqarlunilu, sulili annertuneruleqqunagu illua-tungiliuttut aamma naalakkersuinikkut suleqatigiissut ataatsimoorlutik ataatsimiititaliaagallartumik pilersitsinermikkut timitaliinissamut sakkussanik qulaajaasinnaanerat Inuit Ataqatigiinniit soqutiginartipparput. Tusaavarput suliffissanik amerlanernik pilersitsiortornissaq suleqatigiit siunniukkaat. Sulisartulli naammattut pigissagutsigit inuillu sulisartut nunami pilersueqataasut amerlisissagutsigit sulisinnaanngorsaanissaq suliassatut pingaartutut isigalugu kajumikkatta siunnersuut una partiinut tamanut isummerfigisassanngorlugu noqqaavugut.

Peqqinnissaqarfik – allaffissornerlu
Peqqinnissaqarfimmi ingerlatsinikkut tassanilu aningaasaliissutinik pisariaqartitsineq ukiuni arlalinni oqallisaasoq nalilersuiffigineqarnissaa pisariaqarpoq. Aningaasanuinnaq aamma aningaasartuutikillisaanissaq kisiisa samminagit sineriammi inuit peqqinnissaqarfimmut saaffiginneqqaarnerminni kiffartuunneqartarnerat aamma isummerfigisassanut pisariaqartunut ilaavoq.
Illoqarfippassuit inuisa nakorsiarnerminni nakorsanik sipaarniuteqarsimanitta aammalu peqqinnissaqarfiup aaqqissuusaanerata qitiusunngorsarneqarnerata kingorna inuppassuit Nuummut assartorneqartalernerannut kinguneqarpoq. Nakorsaqarniarnikkut sulisoqarnikkullu aningaasat sipaarniutaasimasut inuit Nuummut Danmarkimullu assartorneqarnerannut aningaasartuutinik qaffariaateqarfiupput. Tamatumani peqqinnissaqarfimmut saaffiginneqqaarnermiit peqqissaanerup aallartinnissaata piffissalersuinikkut sivitsornernik kinguneqaannarani aamma arlalitsigut toqumik kinguneqartartoq tusarsaaleriartorpoq.

Nunarujussuarput innuttaasuminut peqqissutsikkut illersuisinnaassuseqassappat inuit sumiiffimminni nakorsaqarnissaat pisariaqartoq aningaasaliissutinik apeqqusersuusissallugu pissusissamisoorsorinanngilaq. Aaqqissuusseqqissimanerput inuit inuuniarnerannut pitsaanngippat allannguisariaqarpugut. Naalakkersuinikkut suleqatigiilersut Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaagut. Allaffissorneq annertooq, ilaatigullu immaqa pisariaqavissortuunngitsumik inunnik silaannakkut assartuussisarneq pissusissamisoortumik ingerlanersut nalilersorneqarniarlik. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit erseqqissarlara inuup sumiiffimmini sapinngisamik sukkanerpaamik katsorsarasuarneqarsinnaanerannut periarfissat annertusarnissaat kissaatigaarput, ilaatigut aamma katsorsaagasuarnikkut iliuuseqajaarnikkullu suliassap aningaasartuutillu qaffatsaalineqarnissaat angujumagatsigu.

Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit peqataarusuppugut peqqinnissaqarfimmi inunnik kiffartuussineq innarlernagu aningaasartuuteqariaatsip nutaamik nalilersuiffiginissaanut. Soorunami peqqinnissaqarfiup aamma peqataatinneratigut. Taamatullu naqissusissavarput Inuit Ataqatigiit qulakkeerusukkatsigu illoqarfinni nakorsanik sinitsitsigasuartartunillu pisariaqartitsiffiusuni aamma aningaasaliinissamut periarfisseerusukkatta.

Kulturi – pinngorartitsineq – ineriartornerlu
Inuit Ataqatigiit suleqatigiinnermik isumaqatigiinniarnernilu partiit allat suleqatiseraagut nunatta isiginnaartitsisarfianut aningaasaliissutit 3 mio. kr.-inik qaffariaatissaasa peerneqarsimanerat uggorigatsigu. Takisuuliuutiginagu kissaatigaarput aningaasat pisariaqartinneqaqisut Nunatta Isiginnaartitsisarfianut atugassanngorlugit qulakkeerneqarnissaat.
Kulturikkut ineriartortissimasavut aamma kulturilerisortatta ukiut ingerlanerini piginnaaneqaleriartornerat ilutigalugu ukiut kingulliit filmiliornikkut ingerlatsisortavut soqutiginarluinnartunik aamma nunarsuup sinnerani suleqateqarnermikkut filmiliorneq aqqutigalugu nunarput nunarsuup sinneranut ammaakkiartorpaat. Isumaqarpugut filmiliortortatta suleqatigineqarnermikkut soqutigineqaleriartornerat atorluagassaasoq.

Naluneqanngilarmi filmiliorneq siammasinneruleriartortillugu angusarissaaraanni aningaasarpassuarnik kaaviiaartitsinissaq anneruleriartortartoq. Filmiliornermut siunertanut aningaasaliissutit qinnutigineqarsinnaasut annertusarniartigit suli piumapput, siuarsaarusupput aamma periarfissaat ammapput. Paasisavullu malillugit nunatta avataani suleqataajumasut aningaasaleeqataajumasullu utaqqiinnarput.

Nipilersugassianik pinngorartitsineq aamma nipilersugassianik CD kisiat aqqutiginngikkaluarlugu internet-ikkut tuniniaasinnaanerup inerisarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Inuiaqatigiit nunatsinni ineriartornerput nunarsuarmi nunat allat ineriartornerannut naapertuuttumik ingerlasariaqarmat sipaarniarnigut tassaassapput suliassap akisunerulernissaannut kinguartitsinerit. Aningaasarpassuit atunngikkaluarlugit qinikkat maaniittugut siuarsaaqataaniarta. Piumassusillit utaqqiinnarput periarfissinniartigut.
CD-nik saqqummersitsisarneq imminut akilersinnaajunnaaruiartorpoq, periarfissat allat internet aqqutigalugu unammillertaalermata. Nunatsinnili killiffipput ilungersunarluinnaleqqunagu CD aqqutigalugu nipilersugassiortortavut ikaarsaariarfissamik ujartuipput. Matumani pisaat tassaavoq, CD-mik saqqummersitsinermi tapiissutit qaffakkallarneqarnissaat. Taamaalilluni saqqummersitat aamma saqqummersitserusuttut unittuuissoqqunagit.

Takisuuliuutiginngikkaluarlugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaatigiinnassavara inuit peqqissuunissaannik siunertaqartumik timersornerup siuarsaavigineqarnissaa aamma aningaasaliissutinik qaffaavigineqarnissaa suleqatigiit tungaaniit saqqummiunneqartoq isumaqatigigatsigu. Aningaasartaasa isumaqatiginninniutigineqarnissaannut qilanaarpugut.
Inuit Ataqatigiit naggasiutigalugu immikkut oqaatigissavarput, akuersaanngilluinnaratsigu Aningaasanut Inatsimmi sulinerup qinigaaffiup aallartinneraniit ullumikkumut tukattorujussuarmik Naalakkersuisut sulinerat. Naalakkersuisut Inatsisiliortut sulinerannut innimiillioqattaarnerat Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap sulineranut assut innarliivoq. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq.

Naalakkersuinikkut sulianik peqqissaarussisinnaaneq, Naalakkersuinikkut tutsuiginartumik sulisinnaaneq annertusarneqarniarlik Naalakkersuisunut oqippallaaqaaq isorineqarnermi isorinnittunut teqeqqumut pilluni uninngaannarneraaginnartarneq. Ipertiterisut ipertitererpalaartumik akinagit Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisut torersumik sulinissaannik kaammattorpagut.

Qanortoq nunatta naalakkersuinikkut siuttussut inuiaqatigiit isigisaanni, tusaasaanni aamma inuit misigitittarisigit isummatigut akerleriinnermi ataqqeqatigiilluni akerleriittoqarsinnaasoq. Inuiaat ataasiugatta. Ataatsimoorumagatta. Angusaqassaguttalu pitsaasunik ilissi nukisi uagullu nukigut imminnut aporaatissanngillat. Suleqatigiissapput isumaqatigiiffinni akerleriiffinnilu. Nikassaarpalaartumik politikkikkut imminut qaffassarsorisunut, tunngavilersuutit isumatuut ajugaajuarilik. Naalakkersuinikkummi ajugaaneq tassaanngilaq partiip ataatsip ajugaanera. Naalakkersuinikkut ajugaaneq tassaavoq isumaqatigisanut akerlerisanullu naammaginartumik ataatsimoortitsiniarlunilu inuiaqatigiinnik nukittuunik pilersitsineq.
Tassa Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniutigiumasaat saqqummiuppakka.

Qujanaq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl