Siulittaasuusimasup nalunaarutaa

 Asasakka aallartitat, ataqatigeeqarfiit, qinigaatitavut, siulersuisuunivut, asasakka najuuttusi tamassi, asasakka IA-qatikka

Ukiut 40-t matuma siorna, nunatta politikkikkut tamallu oqartussaaqataanerannik nutaamik tunngavilersukkamik ineriartortitsinera aallartileruttortoq, parteerput, Inuit Ataqatigiit, pilersinneqarpoq. Partiip pilersinneqarneranut Aasiviit Københavnimilu ataqatigeeqarfiup KIA-p ingerlannerat tunngavileeqataasimapput partiimili aallarniisuvut politikkikkut alloriaqqinnissaminnut 1978-mi piareerlutik isumaqatigiissimapput.

Tamatta nalugunanngilarput namminersorneruneq 1979-mi eqqunneqarmat Inuit Ataqatigiit qanoq isummersimanersugut 1978-milu partiitut pilersinneqarnitsigut namminersornerulernerup eqqunneqarniarnerani sunniuteqarnerunissatsinnik siunertaqarsimassasoq takorlooruminarpoq. Inuiattut akuerineqarnissaq pitinnagu akuerseqataajumanata nalunaarsimavugut, allarpassuarnilli aamma anguniagaqarlutik pilersitsisuvut partiiliorsimapput.

Aqqaluk Lynge Atuagagdliutini novembarip 16-ani 1978-mi saqqummersumi ima oqarpoq:

”Tallimanik anguniagaqarpugut: 1) Akuersissutigitinniarlugu, nunap inutoqaasa kisimik peqatigiillutik nunamik piginnittuunerat. 2) Suliniaqatigiiffiup sutigut tamatigut tapersersussagaat Inuit angusaqarniarnerat Inuit peqatigiilersinniarlugit. 3) Tunisassiornermut atortut suusulluunniit, naalagaaffinnit pigineqartut, silarsuarmi ingerlatseqatigiissuarnit aammalu aningaasarsiniarluni ingerlatseqatigiilianit pigineqartut Kalaallit Nunaata naalagaaffianut tunniunneqarnissaat imaluunniit nunaqarfimmiunut illoqarfimmiunulluunniit. Sulisartut sulinermikkut nali pilersitaat agguarneqartassasoq naapertuulluartumik, taamaalilluni inunnut tamanut iluaqutissanngorlugu. Suliffinni tamani pilersaarusiorneq tamarmi, ingerlatsineq, aqutsineq aalajangiisarnerlu ingerlanneqartassasoq suleqataasunit tamanit ataatsimoorullugu.  4) Naalagaaffiit allat naqisimaneqartut sorsunnerini ikiussallugit. 5) Nuna tamakkerlugu kattuffiliornissaq Inuit Ataqatigiinnik.

1978-mi aviisini saqqummersimasuni apersorneqarnerit atuarlugit nalunanngitsumik partii saamerliusoq pilersinneqarpoq. Nunani allani pisunut malinnaanikkut nunatsinnilu inuiaat pingaartitaanik qitiutitsinikkut tunngaviusumik naleqartitanik oqaasertaliisoqarpoq. Inuiannik allanik tapersersuinissaq, nunatullu inuiattullu immitsinnuinnaq qiviaqqanata avammulli aamma isigaluta partiitta anguniagai ineriartortinneqarsimapput.

Aviisimi aatsaannguaq taasanni Aqqaluk Lynge aamma ima oqaaseqarpoq:

”Ilaasortat ajunngitsumik socialistiskiusumik, ilisimaqqaagassanik tunngaveqartariaqarput, taamaalilluni siunissami sulinissaq ingerlanneqarsinnaassammat najoqqutassat silarsuup ilaani ajunngitsumik misilittagaasut malillugit”.

Suli maannamut taama ippoq. Partii aallarnerneqarmalli socialisme, saamerliuneq, aammalu internationalisme, nunarsuarmiooqataaneq, tunngavigineqarluarsimapput.

Taamaammat nuannaarutigaara ukiuni siulittaasuuffigisanni partii nutaajujunnaarluni tunngavissinneqarsimalluarluni naalakkersuinikkut, inatsisartuni, kommunini, nunaqarfinni aqutsisuni folketingimilu politikkikkut inerissimalluarluni sulisoq siuttuuffigisimagakku. Akisussaaffiit annertuut tigummisimavagut, sorlaqarfivut qimannagit suliarpassuarnik ingerlatsiffigisimasavut.

Partiitta aaqqissuussaanermigut unammillernartittuarsimasai pitsanngorsarniartuarsimavagut. Nalunanngitsoq unaavoq partii inunnik pissaaneq piinnarlugu pissaanermik soqutigisaqartuunngitsunik, inunnilli qitiutitsisunik qamuunalu naleqartitanik salliutitsisunik peqateqarluni aaqqissuussaaneq tigussaanngitsorujussuanngorsinnaavoq. Ataqatigeeqarfiit qassinik ilaasortaqarpat? Kikkunu taakkua aktivistit? Kina immikkoortortaqarfimmi aqutsisuua?

Apeqqutit tamakkua pingaarnerutinnagillusooq politikkikkut imarisai anguniakkavullu pingaarnerutinneqartuarsimapput. Partiitta pilersinneqalernerani qassinik ilaasortaqarnersugut aperineqarnermini Aqqaluk Lynge ima akisimavoq: ”Eqqortumik qasserpiaaneri piginngilavut. Uagutsinnut pingaaruteqarpallaanngilaq qassinik ilaasortaqarnerput. Apeqqutaasoq tassa suliniarnerat” (uanga aamma taamatoqqissaaq aperineqarama taama akinikuuvunga). Qanoq sulinitsinnik aperineqaraanni ima akisimavoq: ”Ulluinnarni naammassisartakkatta peqatigiiffipput ilusilertarpaa. Siulittaasoqaratalu allatseqanngilagut, allatuulli ililluta pigisatuarput tassa aningaasanik nakkutilliisorput”. Qujanaqaarmi aningaasanik nakkutilliisoqarsimagatta, naallu tunuarninni tusagassiortunik katersortitsinermi kia aqutsineq tiguneraa aperisoqarmat siulittaasoqarata sulisarsimanitsinnik akisoqartoq siulittaasoqartalernikuugatta allatseqartalernikuugattalu qujanaqaaq.

Ullumikkummi aaqqissuussaanikkut aalajangersagaqarnerulaarpugut ataatsimeersuarnerillu ukiuni maanna 40-ni ingerlaavartumik ingerlanneqartarsimapput. Ilinniutigisariaqagarpullli unaavoq taamani 1970-kkut naalerneranni ataqatigeeqarfinni sulinerup qitiusimanera tunngaviusimaneralu.

Siulittaasuuninni maqaasisimasannik eqqaasaqassaguma tassa taannaavoq. Ataqatigeeqarfiit politikkikkut isummersorfiunerunissaat, ulluinnarni tamat oqartussaaqataanerannut akuunerunissaat. Najukkani aaqqissuussaqarnerusarnissaat innuttaasunik inuiaqatigiinni politikkikkut pisunik eqqartueqatigiiffiunissaat. Ukiuni aggersuni immikkoortortaqarfiit qitiusoqarfimmit assammik isaassivigineqarnissaq utaqqinagu namminneq aamma oqalliffittut, isummersorfittut, pikialaarfittut ingerlalluarneruleqqinnissaat kaammattuutigiumavara. Partiip siuttuisa pisariaqartippaasi.

Ikinngutit,

2014-mi siulittaasutut qinigaagama ataatsimeersuartut tatiginninnertik uannut siuttooqatinnullu tunniuppaat. Ukiuni taakkunani siulittaasuuninni pisunut tamanut qujangaarpunga. Tatiginninnersi ataatsimoorlutalu anguniagassitavut ilungersorluta suliniuteqarfigiuarsimavagut. 2017-mi nalinginnaasumik ataatsimeersuarnermi takkajaamik siulittaasutut nalunaaruteqarpunga, nalunaarummilu tassani oqaatigisakka tamaasa uteqqinnianngilakka. 2017-miilli ukioq mannamut angusimasavut aamma imaannaanngeqaat.

Ilulissani ataatsimeersuarnitsinnit kommuninut qinersinissamut anguniakkanik erseqqissunik tigussaasunillu saqqummiussivugut. Piviusunngortippavullu.

Kommunit marluk borgmestereqarfigilerpavut, nuna tamakkipajaarlugu siuariarpugut, nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaqataanerat annertusivarput inatsisitigullu naqissuserlugu. Najukkani tamat oqartussaaqataanerat iluarsiiffigineqarnissaanut aamma alloriartitsivugut.

Borgmesteriutitavut Asii Chemnitz Narup aamma Ane Hansen tamatta sinnerluta ilungersortuartut qamannga pisumit qujaffigiumavakka. Kommunini siuttuuffigisatsinni tamani imaannaanngitsunik suliaqarpusi nalunngilaralu qanoq partiitsinnit tunuliaqutserneqarluarlusi ingerlatsinissamik pisariaqartitsitiginersusi.

Qanortoq siuttunngortussat qanimut suleqatigilluarilisi, qanortorlu uagut soorlu ingerlattarsimasatsitut nuannertigisunik pissarsinartigisunillu qanimut oqaloqatigiilluartarisitoq.

2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqataanitsinni innuttaasut akornanni pissutsit ilisimaaralutigik sulinitsigut angusavut aamma imaannaanngeqaat.

Partiit allat anneruniunnersuisa pissaaneqarniunnersuilli akornanni Inuit Ataqatigiit nunamut tulluta, naalakkersuisunik taarsiisaqattaarnata piffissaq taanna naalakkersuisooqataaffigisarput sivikitsunnguaq sukataarfigisimavarput.

Siulittaasutut isumaginninnermut suliassaqarfik tiguara, tulluusimaarutigaaralu piffissap sivikitsunnguup iluani suliat naammassisimasavut aallartissimasavullu maanna innuttaasunut ingammillu ilaqutariinnut, meeqqanut inuusuttunullu immikkut pisariaqartitsinerpaasunut, sunniutilimmik malunnaateqalereermata. Pingaartissimasarput tassaavoq suliat siulitta, IA-qatitta, naleqartitavut tunngavigalugit aallarnersimasaat nangissallugit, piffissaq ungasinneq isigalugu angusaqarnissamut tunngavissiinissaq, pinaveersaartitsineq annertunerusoq siusissukkullu iliuuseqarneq eqquteqqinnerisigut.

Meeqqat tapersersorneqarnissaat pillugu inatsit. Inuit innarluutillit atugaat sammineqarnerunerat inuillu innarluutillit naligiissitaanissaminnut pisinnaatitaaffeqarnerat naqissusernissaa. Kinguaassiutitigut atornerluinerit tigussaasumik sukumiisumillu akiorneqarnerat. Angerlarsimaffeqanngitsuunerup piitsuussutsillu sammineqarnerat. Naligiissitsinerup inuttullu naligiimmik naleqartinneqarnitta samminerat. Tamanut inuiaqatigiinni inissaqartitsineq. Meerartaarnermi sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfittaarnissaq. Suliffeqarfinni innuttaasunut tapersersortarialinnut suliffissaqartitsinerunissaq. Killigaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaaneq tamassumunngalu akisussaaffik ilaasoq. Ilaatigut tamakkuusimapput sukataarutigisimasavut qujavungalu takorluugaq pingaartitsinerlu siulittaasutut ingerlakkumasimasara partiitsinni tamatigut tunuliaqutserluarneqartarsimammat.

Taamatuttaaq peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik ukiuni taakkunni tigummivarput, soorunami aamma eqqarsaatigilluagaasumik. Peqqinnissaqarfipput iluarsartuuteqqitassat annersaraat aningaasartuuteqarfigisattalu aamma annersaralugu. Agathe Fontain sapiissuseqarlutit ilungersorusussuseqarlutillu akisussaaffimmik taassuminnga tigumminneqqikkusussimanerit qujassutissaqarfigeqaarput. Ukiuni taakkunani marluunngitsuniluunniit takuteqqipparput Inuit Ataqatigiit suliassaqarfik taanna tigummigaangassuk aatsaat aningaasaleeqqinnikkut isumatusaarnerunikkullu nikeriartoqaqqittarmat. Meeqqanut immikkoortortaqarfiup aningaasalerneqarnera minnerunngitsumillu tarnikkut nappaatilinnik sullissinissamut sinaakkusiilluarnerunissaq allarpassuillu anguvagut.

Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfik malunnaatilimmik aamma nikeriartitsiffigisimavarput. Aqqaluaq B. Egede akisussaaffimmik tigusiumasimanerit assut qujamasuutigaara, tigussaanerpaamillu angusamik eqqaasaqassaguma eqqaamaqqussavara innaallagissamut imermullu akit assigiittussanngornerat suliassaqarfimmik taassuminnga tigumminninnitsinni Inuit Ataqatigiit aaqqissuussarisimagatsigu. Partiit allat akisussaaffigisimanerarniartaraluarpaat, kisianni angusimasatta ilagilluinnarpaat soorlu aamma innuttaasut pisortanut akiitsullit qanimut kiinnerfigalugit suleqatigalugillu siunnersuinikkut tapersersuilluni suleriaatsimik eqqussineq uagut siunnersuutigalugulu akisussaaffigisimagipput.

Uranimut isumarput, naaggaarnerput, nunarsuarmioqataanitsigut ilisimasaqarfigilluagarput inuiaqatigiinnilu maani inuppassuit peqatigalugit ilungersuussarput attallutigu uranimut angertunik naalakkersuisooqateqarpugut ukiuni taakkunani. Siornatigut aamma taama inissisimasimavugut qularnanngitsumillu siunissami taamatut inisseqqissalluta. Suliassaq annertooq oqimaassinnaasorlu politikkikkut silassorissuseq, naapititsisinnaaneq, susassaqartunik tusarnaarsinnaaneq partiittalu naleqartitaanik tunngaveqarluarluni suleriaaseqarsinnaaneq takutillugu Múte B. Egede aatsitassanut naalakkersuisutut tamatta sinnerluta sulivoq, takutippaalu aatsitassarsiornermi urani piinnarnagu ineriartortitsilluartoqarsinnaasoq.

Naalakkersuisooqataanitsinni suliarpassuavut ataasiakkaaqqinngikkaluarlugit ataatsimut oqaatigerusutara unaavoq. Aap, naalakkersuisooqataalersinnaanissamut aalajangerneq imaannaanngittuaannarpoq. Oqimaalutagassat, isiginiagassat, partiillu pilliutissai angusinnaasaalu minnerunngitsumillu soorunami innuttaasunut tunniussinnaasatut isigisat, aalajangerniarnermi tunngavisseeqataajuarput. Piffissap taassuma ingerlanerani sunniutigisimasavut ersittut ersinngitsullu annertoqaat qularinngilaralu tamatta akuusimasugut peqqissimissuteqanngivilluta ukiut taakkua kingumut qiviartarivut.

Siulersuisuunerit, inatsisartuni gruppe, sineriammi tunuliaquttavut, naalakkersuisutullu akisussaaffimmik tiguseqataasut tamassi naalakkersuisooqataanitsinni suleqataanissinnut isummersoqataasarnissinnullu qamannga pisumit qujaffigaassi.

Oqartariaqarpungali, parteerput aamma illuatungiliuttuullaqqeqaaq. Avataanit immaqa ersippallaanngilaq, Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuulluta angusartakkavut naalakkersuinikkullu piviusunngortittakkavut annertoqaat. Politikkikkut suleriutsivut politikkikkullu peqqissaarluta, uteriilluta, isumatusaarlutalu anguniagaqaraangatta, ataatsimoornitsigut angusarpavut. Tamanna siulittaasuuninni nuannaarutigisartakkama annersaat ilagaat.

Inatsisartuni gruppetta, ukiuni taakkunani allanngorarsimaqisup, suliniuteqartarnera siunnersuusiortarneralu partiinit allanit annertunerujuaannarput, angusavullu imaaginnavillutik.

Taamaammat upernaaq qinersinerup kingorna siulersuisuunivullu ataatsimoorluta naalakkersuisooqataalinnginnissatsinnik aalajangeratta, aammalumi ukiaq manna naalakkersuisooqatigiit isasoormata, illuatungiliuttutut qanoq angusaqartigisinnaanitsinnik nalorninngilluinnarpunga.

Partiimut Inuit Ataqatigiittut ittumut ilaasortaalluni, siulittaasuulluni, tamannarpiaq toqqissisimanarluinnartuuvoq.

Parteerput pissaaneqarnermik pinngitsuuisinnaajunnaarsimanngisaannarpoq. Aamma pinngitsuuisinnaajunnaarsimasunut, imerajuttunut ilaqutaasut imerajoqataalersinnaanerannut assingusumik atornerlueqataalersimanngisaannarpugut.

Erseqqissumik oqaatigiumavara: nunatsinni naalakkersuinikkut siuttuusuni ingerlanerluttoqarnera, 2013-miilli patajaassuseqaratik, taarseraallutik, sammiveqarpiaratik, kimmaallutik, iluminni pissaaneqarniullutik, pissaanermik pinngitsuuisinnaajunnaalersimanermit pinngorsimanasoraara.

Nunatsinni imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinerit, aningaasanoorajunnermillu pinngitsuuisinnaajunnaarnerit annertoqaat. Pissaanermik aamma pinngitsuuisinnaajunnaaqqasoqarpoq. Tamanna politikkip ingerlanneqartup aqutseriaatsillu atorneqartup isumatusaarnermik tunngaveqarunnaarsimaneranik kinguneqarpoq. Ernumaammertaqaanga ingerlatseriaaseq isigalugu. Ernumaammertaqaanga innuttaasut atugaat isigalugit, ilisimallugit, nalunagu naalakkersuisoqarnikkut nukiit allarluinnarmut atorneqartut.

Nunatta aningaasaqarnera ingerlalluartoq oqaatigineqartuarpoq, politikkikkulli ingerlalluartoqarpa? Politikkikkut ileqqorissaarnermik etikkimillu amigartooruteqartoqarpoq. Amigartooruteqarneq taanna Inuit Ataqatigiinnit illuatungilertuassagipput neriuppunga.

Ukiuni aggersuni torersagassaqassaqaaq. Inuit Ataqatigiit inuppassuarnit isumalluutigineqarpugut neriuuteqarfigineqarlutalu.

Politikkikkut ataatsimut isiginnilluta, piviusorsiorluta, inuiaqatigiinnilu pisariaqartitat qitiutillugit politikkertuarta.

Ukioq manna qineqqusaarnerup ingerlanerani kingornalu suliassaqarfinni pingaarutilinni partiitta iluani ataatsimoorfiusunik siunissamullu isiginnittunik siunnersuusiorpugut. Takutipparput aningaasarsiornikkut siuariarfissani tunngavilersorluagaasunik suliaqarsinnaalluta, nutaamillu eqqarsarsinnaassuseqarluta. Partiitut Inuit Ataqatigiittut angitigisumi soorunami isummat assigiinngiiaarsinnaasaqaat. Siulittaasutut akisussaaffittut isigiuarsimavara nuna tamakkerlugu ataatsimut isiginnilluni tunngavilersorluakkamik aaqqiissutissanik nassaarniarnissaq aqqutissiussinissarlu.

Siuliani kaammattuutigisara kaammattuutigeqqikkumavara. Politikki qinersinerit nalaanni taamaallaat ingerlatassaanngilaq. Tamat oqartussaaqataaneranni innuttaasut oqallittuarput, isumaat tusaasassaajuaannarput, akuutitsineq annertunerujussuusariaqarpoq innuttaaasulli aamma akuunissaminnut namminneq akisussaaffeqarnerat samminerusariaqarparput. Taamatuttaaq ataqatigeeqarfiit, qinersinerit avataasigut akuunissaq, isummersornissaq, pikialaarnissaq, ilissinniippoq.

Naggasiinnginninni kommunit uterfigeqqilaarumavakka. Partiitummi paarisassaqarpugut ikorfartugassaqarlutalu. Kommunini qinigaatitarpassuavut tamakkivillutik ilungersorput. Qanimut oqartussaaqataanerup annertusarnissaanut innuttaasullu ulluinnarni qanimut sullinneqarnerannik pitsanngorsaanermi suliassanik ulikkaarpugut. Avannaani ukiuni aggersuni ineriartortitassat annertussaqaat, aalisarnermi, takornariaqarnermi allanilu. Kujataani innuttaasut toqqissisimanerulernissaannik tunngavissiisariaqarpugut tamatumunngalu suleqatigiilluartoqartariaqarluni. Qeqqata Kommuniani ukiut aggersut aamma unamminartuussapput, angallannikkut pissutsit allanngorluinnarnissaat ilimanarsilluinnarmat.

Kommunini siuttuuffigisatsinni isiginiagassat qivialaarusuppakka. Kommune Qeqertalimmi nutaarluinnarmik aaqqissuussineq, aqutseriaaseq ingerlatseriaaserlu eqqunneqaleruttorpoq. Nutaaliorneq sapiissuseqarlutik siuttuuffigaat. Soorunami unamminartunik ulikkaarpoq, soorunami aamma iluatsittoqarlunilu iluatsinngitsoortoqassaaq. Borgmesteriutitarput kommunalbestyrelselu qujaffigiumavakka kommunit nunatsinni nutaat aappaat akisussaaffimmik annertuumik tigusiffigigassiuk.

Mittarfilerngusaannermi Kommune Qeqertalik kommunini kisiartaalluni eqqaaneqanngisaannartuuvoq. Kommune Qeqertalimmi inuussutissarsiornikkut ineriartortitseqqinnissaq sukumiisumik pilersaaruteqarfigisariaqarpoq. Ingammik avannaatunginnguani atlantiku ikaarlugu mittarfimmik pilersitsisoqarpat Kommune Qeqertalik tassaalertussaavoq takornarissanik amerlasuunik tigusisinnaanngortussaq, nunatta tikikkumaneqarnera annertunerulersissagutsigu. Aatsaallu nunatta tikikkumaneqarnera annertusippat mittarfiit imminut akilersinnaassapput.

Kommunit avannarliit marluk pinngitsuuillutik ataqatigiissagaasumik suleqatigiiffiulluartumillu piareersagassat piareersartariaqarpaat. Innuttaasullu taakkuussapput qitiusut, akisussaaffimmik tigusisut.

Kommuneqarfik Sermersuumi Inuit Ataqatigiit tatigineqarluarnerput qinersinerni kingullerni takuarput. Akisussaaffik tigusariaqarparput; Nuup ineriartorteqqinnissaa.

Nunatta maannakkut inuiaqatigiittut killiffigisaani Nuup illoqarfittut pingaarnertut, nunatsinni Issittumilu, ineriartortittuassallugu qanoq pingaaruteqartiginersoq puigunngisaannassavarput. Inuiaqatigiittut illoqarfik pingaarnersaqarneq tulluusimaarutigalugulu pigiliuttariaqarparput.

Nunatsinni sumiikkaluaruttaluunniit Nuup ineriartorluarnera nuannaarutissaraarput. Sumiikkaluaruttaluunniit Nuuk ingerlalluartoq iluaqutigissavarput.

Uanga qularinngilluinnarpara mittarfinnut pilersaarut maanna amerlanerussuteqartunit aalajangiunneqartoq Nuup suli nuna tamakkerlugu ineriartornissamut qimuttuunissaanik kinguneqartitsissammat. Mittarfissanik sanaartorneq nuna tamakkerlugu iluaqutaassappat Nuup qitiusumik inissisimanera ilisimaarineqartariaqarpoq. Nuummut timmisartuussinerit imminut akilersinnaasuunerat peqqutigalugu mittarfiit allat aningaasalersinnanissaat naatsorsuutigineqarpoq, Nuummilu ingerlalluartoqarpat aatsaat nunap sinnerani angallannikkut iluarsaasseqqissinnaavugut.

Oqaatiginiagara erseqqippoq: Inuiaqatigiittut nunatullu Nuuk ajattortuarnagu, illoqarfittut eriagisatut tamattalu pigisatsitut tulluusimaarutigisatsitullu isigilerniartigu, sinerissap sinneranut akerliusutut inissittuarunnaarlugu. Pisariaqartipparput.

Illoqarfik inunngorfigisara taama oqaaseqarfigilaariarlugu naggasiinialissaanga.

1978-mi aviisimi allaaserisat atuarlugit soorunami partiitta pinngoqqaarneranit naleqartitat suusimaneri eqqaallugit nuannaartunaqaaq. Taamani nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii aamma sorsuutigaavut, ukiuni tulliuttuni qulikkaani nangissimasatsinnik. Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Naalagaaffiit Peqatigiinni akuerineqarput. Inuiattut akuerisaavugut, namminersulerpugut, pisuussutivut oqartussaaffigilerpavut. Inuiaqatigiittullu ineriartorpugut pisinnaatitaaffinnik annertusaanitsigut. Paasivarput pisinnaatitaaffeqarnermut akisussaaffeqarneq ilaasarmat. Paasivarput nunap inoqqaaviunermik illersuineq tassaanngimmat avissaartuutitsineq.

1978-mi Atuagagdliutit saqqummersut kingullersaanni Aqqaluup ilattalu oqaatigisarsimasaannut innuttaasut ilaat qisuariaateqarpoq ima qulequtserlugu: ”Sydafrikamiusut maani pissuseqarusunngilagut”. Pisaa tassaavoq kinaassuseq ammillu qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsiumanngilagut.

1983-mi tamanna erseqqissuliaraarput, oqaasinnaarigatsigu ”Naligiinneq ajattuinerunngitsoq”. Siusissorujussuakkut Inuit Ataqatigiit, partiit allat maannakkut aqqusaartugaat, inississorpavut.

Tamanik inissaqartitsinissamik suaaruteqarneq tassunga ilaavoq. Qangali tunngavissinneqarpoq siunissamilu inuiattut eqqisseqatigiinnissatsinnut amerliartoqqinnissatsinnullu tunngavissiisuuvoq.

Ima oqaatigiumavara: Inuk affaanngisaannarpoq. Inuk ilivitsuujuaannarpoq. Affarmik kalaaliusoqanngilaq, tamatta ilivitsuuvugut.

Kinguaariit nikinneranni, 1970-kkunni anguniagaasut tigussaasimaqisut maqaasinarsinnaasarput.

Isumaqarpungali kinguaariit tulliusugut siulitta angusimasaat tunngavigalugit anguniakkavut erseqqissuusut. Naligiinneq, naligiisitsineq, naqisimaneqannginneq. Akisussaaffimmik tigusereernitsinni tamakkua avatitsinniittunut sammiunnaarlutik immitsinnut sammilersimapput. Akornatsinni eqqisseqatigiinnissaq, akornatsinni inissaqartitsinissaq. Kiffaanngissuseqarneq.

Inuiaqatigiit imminut napatittut nukittunerpaat tassaassapput inuit eqqisseqatigiillutik inuusut, suiaassuseq, ammip qalipaataa, kinguaassiutitigut inooqatigeeriaaseq, oqaatsit allalluunniit tunngavigalugit ajattuinngitsut.

Ukiut 40-nngortorsiornitsinni pilluarta!

Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq manna qilanaarisimallugulu tussunngunaraara. Uannut qujaniarneq annertoqaaq ullumikkullu aamma politikkimut inuulluaqqusineraara.

Sulisunullu tamanut aamma qujanaq, tamavissi kivitseqatigisimaqaatsigut.

Qujavunga tamassinnut, qujavunga tatigalunga partiimut asasatsinnut akisussaaqataatikkassinga.