29. oktober 2013

Ikinnerussuteqartut oqalussinnaatitaapput
Naja H. Nathanielsen & Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartuni Naalakkersuisunilu suleriaatsinut malinnaavugut puullaaqiartuinnavilluta.
Qinersinerup kingorna naalakkersuisooqatigiit suleqateqarusunnginnerannit nuanniitsumik tupaallatsinneqartarpugut.

Naalakkersuisooqatigiit allatut periuseqalerlik
Suleqateqarusunnginnerup kingunissai angeqaat. Inuiaqatigiinni avissaartuunneq alliartorpoq, ullullu tamarluinnaasa nunatta qaangerniagassai ajunngitsumik aaqqiivigissallugit sapernarsiartuaarput. Paasivarput suleqatiginnittoqarusunngitsoq, illuatungiliuttunullu nipi anninneqartartoq qineqqusaarnermitullusooq ingerlanneqartuarsinnarpoq. Ilisima-varput taamatut allaaserisaqarneq suleqatigiinnermut iluaqutaanavianngitsoq, taamaak-kaluartorli misigisat anninneqartariaqarput. Naalakkersuisooqatigiit kaammattorpavut allatut periuuseqaqqullugit.

Amerlanerussuteqartut aalajangiisarput
Soorunami amerlanerussuteqartut aalajangiisarput. Kisianni amerlanerussuteqaralua-raanniluunniit ima isumaqanngilaq allat pisariaqartinneqanngitsut. Allat isumaat ajunngitsunut ilassutaasinnaapput. Naalakkersuisutut sanngiillisoqarneq ajorpoq allat isumaat tusarnaaraanni pitsaasaaraanniiluunniit. Inuit Ataqatigiit aallaqqaataaniilli nalunaarutigereerpaat illuatungiuliuttuunerminni naalakkersuinikkut tunaartarisat tappiffiginiarlugit, kisiannili aamma ajornanngikkaangat isumaqatigiissusiornikkut suleqataanikkullu illuatungiliuttutut inissisimanissarput pisariaqarsinnaasoq. Aammami sammisani arlaqaqisuni illuatungeriikkaluarluta isummatsinnik paaseqatigiiffissavut arlaqaqaat. Ajoraluartumilli nunatsinni politikkimi “amerlanerussuteqartut naalagaapput” Naalakkersuisut politikkerivaat erseqqissumillu oqariartuutigalugu ikinnerussuteqartut politikeriugaluarunik innuttaasuugaluarunillluunniit Naalakkersuisut isumaannit allaanerusumik isumaqarunik naatsorsuutigissanngikkaat naalaarneqarnissartik.

Allaanerusumik isumaqartut sumiginnarneqarput
Naalakkersuisutigoortuunngitsumik suliniaqatigiiffiit (NGO) innuttaasullu Naalakkersui-sooqatiginnit allaanerusumik isumaqartut sumiginnarneqarput. Oktoberip 23-ani Nuummi “uran naamik” pillugu akerliussutsimik takutitsisoqarmat Naalakkersuisooqatigiinnit poli-tikerimik ataatsimilluunniit sassartoqanngilaq akerliussutsimik takutitsisunut nassuiaasu-mik. Akunnerilli qassialuit qaangiummata Naalakkersuisooqatigiinni politikeriusut “angertut” peqatigalugit piffissaqaleriataarsimapput naneruartunut ingerlaaqataanissaminnut. Oqariartuutaat paatsuugassaanngilaq: “Uatsitut isumaqarassi ilissi pillusi atavugut.”

Attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsitaanissaa taasissutigineqatsiartorlu Naalakker-suisooqatigiit nuannataarrapput eqqaminni inuit qullipittut isiginngitsuusaarlugit. Naa-lakkersuisooqatigiit tassuuna ersersippaat ikinnerussuteqartut isumaat soqutaatinnagulu isumaqartinngikkitsik.

Partii Inuit anisitaapput
Siumup naalakkersuinikkut isumaanit allaanerusumik pingaaruteqartukkut allaanerusu-mik isummernini pissutigalugu Partii Inuit Naalakkersuisooqatigiinnit anisitaapput. Naalakkersuinikkut isumaqatigiinngissut taanna kikkut tamat nalunngilaat qineqqusaar-nerup nalaani uranimik piiaanissaq Partii Inuit akerlilersormassuk. Iliuusissanik pilersaarusiorneq eqqarsaatigalugu partiimut allamut tunngaviusumik isummaminik allanngortitseqqusineq meerarpallannerujussuartut isikkoqarpoq. Taamatummi piumasaqaateqartoqarneratigut partii minnerusoq sanngiitsutut partiilu annerusoq ajorsitsaartutut takutinneqarput. Taama iliornikkut marluullutik kimillatsitiinnallarput?. Naggataatigummi Partii Inuit anisitaapput. “Naalakkumanngikkutsigut uatsinnik assortuisuussaasi – amerlanerussuteqartut naalagaapput” kingumut malunniuppoq. Allaaneru-sumik isummertoqaqqusaanngilaq.

Inuit tamat oqartussaaqataanerat taama inngilaq
Politikerit Naalakkersuisooqatigiit isumaannit allaanerusumik isumaqartut appisaluunne-qartarput. Partii Inuit ilaasortaatitaat Randi Broberg kingullertigut appisaluussaavoq kikkut tamarmik takusinaasaannik. Attueqqusinngilluinnarneq pillugu oqaaseqartartutut saqqumiimmat Aleqa Hammondip Doris Jakobsenillu appisaluuppaat akerliulluni taasiniarmat – tarnimi nalunngissusaa malillugu.

Politikerilli allat illuatungiliuttuninngaanneersut aamma taama misigitinneqartarput – Inatsisartut ataatsimiittarfianni, ataatsimiititaliat ataatsimiinnerisa nalaanni aammalu inuit oqallittarfiini. Naalakkersuisooqatigiit nipaat soorluuna kisimi pisussaq: “Amerlanerussuteqartut naalagaapput, ikinnerussuteqartusi ilissi naalaannartussaavusi.” Allatut oqaatigalugu allaanngilaq illuatungiliuttut oqarfigineqartut qinersinissap tungaanut angerlarniaritsi. Kisianni tassa inuinnaat naalakkersueqataanerat taama inngilaq. QINERSISARTOQARPOQ uagutsinnik ikinnerussuteqartunik taasinikuusunik – innuttaasummi aamma taakku sinniisuuffigineqartussaapput?
Nunatsinni politikkip ingerlaasiani ineriartorneruvoq tamanna nutaaq. Malunnarpoq naalakkersuinikkut iligiikkuutaarneq pulaffigeruttoripput, iligiit marluk angisuut illuatungeriiffigisaat – suleqatigiinnertaqanngitsoq. Pissutsit taamaalernerat arlaannattaluunniit orniginartinngilaa.

Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaavoq tunaartassamik aalajangiussineq
Naalakkersuinikkut suliaqarnermi tunngaviusumik atugassarititaavoq assigiinngitsunik isummertarneq. Tunngaviusumillu atugassarititaavoq amerlanerussuteqarneq ikinnerussuteqarnerlu. Tassa taamaappoq. Tamaakkaluartorli tunngaviusumik atugassarititaasariaqanngikkaluarpoq illuatungiliuttunik nipangersimanissamik piumasaqarneq, taakku ikinnerussuteqarnerat tunngavigiinnarlugu. Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaanngilaq naalagarsuaasaarneq. Pissaaneqarneq aqutsinerlu tassaavoq tunaartassamik aalajangiussineq- tunaartarlu anguniarlugu oqaloqatigiinneq, naapitsiniaaneq allallu isumaanik akuersaarneq aqqutissaasariaqarput.

Saaffiginniffissat:
Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81
Harald Bianco, mobil: 54 78 31