Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartippoq- piareeqqavugut

Qiningaaffimmi nutaajusumi Inatsisartut ukiuat siulleq aallartikkujarput. Inuit Ataqatigiit qinigaasugut neriuuteqarluarpugut piareersimalluarlutalu inuiaqatigiit sinnerlugit sulianut sunniuteqaqataalluta angusaqartumillu sulinissatsinnut.

Naapeqatigiissuteqarfeqaqatigiinnissamik periarfissagissaartoqarpoq
Sammisani annertuuni marlunni paartiit ataatsimoortumik naaperiarfiusumik isumaqatigiissusiortarnissanut periarfissagissaartoqarnera neriulluarfigaarput. Naalakkersuisoqatigiit tapertaasalu Inuit Ataqatigiinnut aalisarnermut inatsisiliassamut, mittarfinnut isumaginninnermullu tunngasunik assaminnik isaasssinerat tusaavarput.

Isumaqatigiinniarnerni peqataatitsinerunissamik piumasaqaatigisimasarput ataatsimiititaliarsualiortoqarneratigut ilanngunneqarsimammat nuannaarutigaarput. Uagut piumasaqaatigaarput kattuffiit aalisarnermik sammisaqartut ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaatitaassasut. Aaqqiissutissat ataatsimoortitsinerunissamik nunalu tamakkerlugu naaperiutaasinnaasunik tunngavillit ataatsimoorfigitigik. Taakkorpiaasimappummi Siumumut isumaqatiginninniaratta piumasaqaatigisimasagut, tamakkulu aamma Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumut Erik Jensen ataatsimeeqatiginerani aamma apuussimavagut

Ataatsimiisitaliat pingaarutilimmik inissisimapput
Naalakkersuisooqatigiit mittarfiit pillugit oqariartuutigiumaagassaat tusagaqarfigeqqissallugit qilanaaraarput. Amerlanerussuteqartut Kangerlussuup ataannassappat kingunerisinnaasai pillugit misissuisoqarusuttoq tusaavarput, taama oqariartorneq mittarfiit pillugit saqqummiussimasatsinnut naapertuuppoq. Kangerlusuusup Narsarsuullu aningaasaqarnikkut kingunerigiumaagassai pillugit ataatsimoortumik nalunaaruteqarfiuinnaratik siunissami atuutsiinnarneqassanersut ersarissumik nalunaarutigineqarnissaat piumasaraarput.

Neriuppugut mittarfinnut isumaqatigiissuteqarlutik atsioqatigiittorpassuit aasaanera tamaat ataatsimiititaliani suliarujussuaq qatangiinnartissanngikkaat.

Isumaginninnikkut unamminartut pillugit aaqqiissutaasinnaasut ukkataraagut

Inuit Ataqatigiit nipituumik utikattumillu oqariartuutigerusupparput sammisat annertuut marluk mittarfiit aalisarnermilu inatsisissap ukkatarineqarnerisa kingunerisaanik isumaginninnerup, peqqinnissaqarfiup ilinniartitaanerullu iluaniit aningaasatigut piginnaasatigullu mangiartuilinnginnissaq isumanaarneqartariaqarmat.

Ataatsimoorussamik annertuumillu isumaginninnikkut unamminartorpassuit inuiaqatigiittut qaangerniagassatsinnik akisussaaffeqaqatigiikkatta eqqummaarilluinnartariaqarparput. Taamammat peqqinnissaqarfiup isornartorsiutigineqarnera tusaaniartariaqarparput. Aamma isumannaartariaqarparput ilinnialersartut ilinniarluaannaratik aamma nammassisarnissaat.

Suleqatigiinneq siammasissoq

Unneqqarissumik piviusorsiortumillu mittarfiliornissanut aningaasaliissutaasussat pillugit misissuinissaq pillugu akisussaaffeqaqatigiippugut taamaalinikkullu nassaariniassallutigu aaqqiissut naapertuunnerpaaq inuiaqatigiinni aaqqiissutissatsinnut allanut akissaqarnissarput isumannaarumallugu.

Partiit, Naalakkersuisooqatigiit, Naalakkersuisooqatigiillu tapertaat akimorlugit suleqatiigilluarnissamut qilanaarpugut.
Piffissaq pissanganartoq tikipparput tamattalu nunarput ajunnginnerpaamik sullikkumavarput.

Tamattaalluta inatsisartoqarnikkut sulineq eriagisigu.

Múte Bourup Egede
Inatsisartut gruppianni siulittaasoq

Eqqortoq saqqummiunneqartariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit nunatta karsiata atornerlunneqartarneranut akuersaanngilaq. Matumani Naalakkersuisuusumit benzinamut akiliummik atornerluisimasoqarneranik tusatsiakkamik ingerlaartoqarneranut suna kinalu pineqarnersoq Naalakkersisut siulittaasuat innuttaasunut nassuiaasariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit paasisinnaalluinnarpaat Naalakkersuisutut akisussaaffimmit unioqqutitsoqarsimaneranik  Inatsisartunut ilaasortamit  apeqquteqartoqarnera tunngavigalugu inuiaqatigiinni oqallinneq piulermat.

Matumani tusagassiutini sammineqartup maannakkumut naalakkersuisuusunut aammalu naalakkersuisuusimasunut pasilliuteqarnermik pilersitsivoq.

Nunarput atornerluisimanermut takussutissanik arlaqarluartunik nalaataqareersimavoq. Inuiaqatigiit innuttaasullu taamatut pisoqartarneranik utikattumik nalaataqarnissaat inuiaqatigiinnut naapertuutinngilaq akuersaagassaananilu.

Inatsisartunut ilaasortaq Mikivsuk Thomassen

Annaassiniartarneq pillugu isumaqatigiissut suliatut allatuulli pingaartissiuk

Annaassiniartarneq pillugu isumaqatigiissut suliatut allatuulli pingaartissiuk

Nunatsinni inuussutissarsiornikkut, inuit inooriaasiisigut, aamma inuit nunassittarnikkut pissusaat ataatsimoortikkaanni annaassiniartarnikkut pitsaanerpaamik upalungaarsimanissarput pingaaruteqaqaaq.

Inunnillu annaassiniartarneq naalagaaffiup akisussaaffia Naalakkersuisut pimoorussamik erseqqissumillu najummisariaqarpaat.

Naalagaaffiup nammineq helikopterip pitsaanerpaat danskinut isumannaarsimavai. Maannalu paasinarsivoq annaassiniarnerminunatsinni helikopterit atorneqartussat atortulersuutitigut nunatsinnut tulluunnerpaajunngitsunik taarserneqarnissaat siunnerfiusoq.

Nunarujussuatsinni angallannikkut atungassarititaasut imaannaanngitsumik atungassaqartitsinerisa atortulersuutit tatiginartut atorneqarnissaat pingaaruteqarluinnartut kialluunniit assortorsinnaanngilaa.

Danskit naalagaaffiata helikopterit taakku nunatsinni atulersussatut siunnerfigineqartut nunaminni atorunnaarsereersimavai, sooq taava nunatsinnut helikopterit piumaneerunnikut atugassanngortissavaat?

Nunarput pikoorfiussanngilaq

Naalagaaffimmut paluinnarsimasutut piumasaqarsinnaanngitsutut akerliliisinnaanngitsutullu kiisalu naalagaaffiup siunertaanik apeqqusiisinnaanngitsutut inississanngilagut.  Taamaattumik massakkut naalakkersuisuusut naalakkersuilerumaartussallu annaassiniartarneq pillugu isumaqatigiissummik atsiortinnatik helikopterinik pitsaasunik piumasaqaateqassasut kaammattuivunga.

Upalungaarsimaneq qaffasissoq atortullu nunatsinnut tulluunnerusut anguneqassappata isumaqatigiissuteqarnissaq isumatusaarfiusariaqarpoq. Isiginngitsuusaarneqassanngilaq Danskit naalagaaffiat iluanaarfissanuinnaq suleqatigiilluarnissamik kaammattuisoq. Naalagaaffik naalagaaffeqatigiinnissamik noqqaajuartoq aamma aningaasartuuteqarsinnaanerminik takutitsisinnaasariaqarpoq.

Naalakkersuisut tamatuminnga qulakkeerinissaat piviusunngortikkumallugu suleqataanissatsinnut piareersimavugut. Naalakkersuisuttoruna sulilluarnermikkut nunatta inuisa upalungaarsimanikkut pitsaasumikatugassaqartitaanissaat angulissuk. Isumaqatigiilluta suliassaq iluatsittariaqarparput.

Inatsisartunut ilaasortaq

Aqqaluaq B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Nalorninarnerpaamik inissittoqarpoq

Nalorninarnerpaamik inissittoqarpoq

Demokraatit aggustimi nalunaarput Kim Kielsen-i akisussaaffimmik tiguseqqullugu, taamaaliornianngippallu tunuaqqullugu.

Tulluarnerusimassagaluarpoq Demokraatit akisussaassuseqarunik naalakkersuinikkut akisussaaffimmik tiguseqataasimasariaqaraluarput.

Naalakkersuisooqataalernani ikinnerussuteqartunilli naalakkersuisunngortussanik tapersersuisunngorneq akisussaassusermik annikinnerpaamik iliuuseqarneruvoq.

Naalakkersuinikkut suliat siunissami ukiorpassuarni aningaasaqarnitsinnut sunniuteqartussat sammissavagut. Tamanna toqqissisimanartumik pisinnaajunnaarpoq ullormiit ullormut sangujoraartumik naalakkersuisoqalernissaa Demokraatinit atuuttussanngortinneqarmat

Siunissamut ungasinnerusumut pilersaarusiorluni katersuuffeqarlunilu sulineq ajornarsivoq, ullormiit ullormut isumaqatiginninniarfiit piumasaqaataat aallaavigalugit politikkikkut allanngorartumik aqutseriaaseqartoqalissammat.

Inuit Ataqatigiit pissaaneqarniat suna tamaat akigalugu atajumasut akuersaannginnatsigit erseqqissarumavarput. Massakkummi aamma Demokraatit Siumut tatigisinnaanagu oqaaseqaatigalutik suleqatigiumallugit siuttuuinnarnissaannik kaammattuinerat sumik patsiseqarpa?

Nalilersueqqittoqarniarli nunatta inuisalu nalorninartumik inissinnerat aaqqinneqarlunilu torersumik aqunneqarnissaat timitalerumallutigu.

Múte B. Egede
Inatsisartut gruppiata Siulittaasua
Inuit Ataqatigiit

Piffissaq eqqorlugu sulisoqarsimannginnera inuiaqatigiit akiligassarilerpaat

Apriilimi Inatsisartunut qinersisoqarpoq, tamanna ukiup affaa inorlugu qaangiuppoq. Naalakkersuisut amerlanerussutaarupput Kim Kielsenillu sapaatip akunneri marluk sinnerlugit nutaamik amerlanerussuteqalernissaminut isumaqatiginninniarnissaminut periarfissarereerpaa. Aqagu Inatsisartut ukiuat nutaaq aallartissaaq – ileqquusullu malillugit ataatsimiinnerup aallartinnerani malunnartitsisoqassalluni.

Pissutsilli atuuttut imaannaanngilluinnarput. Partiit allaffeqarfii uiverfiorpaseqalutillu aalassassimaarfioqaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ullumikkut ataatsimut ataatsimiinnissaraluat, ataatsimiititaliamut siulittaasup kissaatigisaanik piffissalerneqaqqinnatik kinguartinneqarput, tamassumunngalu ilaapput Naalakkersuisut siulittaasuannik Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisumik siunersiuinissaraluit.

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik nalunaarutigaarput Inatsisartut sulinerisa unitsiinnarneqarnera akuersaannginnatsigu. Novembarip 15-iaatinnagu suli inatsisit malillugit aningaasanut inatsit naammassisaqarsimasussaavarput. Aammalu suli mittarfiit pillugit isumaliutissiissummik naammassisaqartussaalluta. Suliat tamakkua kinguartinneqarneri inuiaqatigiit akiligassarilerpaat.

Inatsisartut sulinerisa kinguartinneqarnerat akisussaassuseqanngilluinnarnermik takutsineruvoq, inatsisartoqarnerullu ataqqineqannginneranik takutitsinerulluni ingammik Naalakkersuisut Siulittaaasuat suleqatissarsiornissaminut piffissaqarluareermat. Kikkummi tamarmik nalunngilaat isumaqatiginninniarnerit partiit allaffiini pisarmata, qaqqamiunngitsoq Ilulissaniunngitsorlu.

Múte Bourup Egede, Gruppeformand

Inatsisartuni sulineq piffissaq tamaat suliffiuvoq

Inatsisartuni sulineq piffissaq tamaat suliffiuvoq. Tamanna ilaasortaajunnaarnersiuteqarnerup annertussusaata suleriaatsittalu ersersippaat. Ukioq kaajallallugu ataatsimiinnerit ingerlasarput, aamma Inatsisartut katersuunnerisa avataanni.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq Inatsisartuni ilaasortaatitatta qinikkatut sulinerminnik isumaginninnissaminnut ullut suliffiusut tamakkiisumik atussagaat.
Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat arfineq pingasuusugut tamatta piffissaq tamaat qinikkatut sulinitsinnut atorparput, taamalu saniatigut atorfeqartortagut atorfimminniit sulinngiffeqarput. Uagutsinnut pingaaruteqarpoq qinikkatut suliassatsinnut pullaviginnilluarsimanissarput. Aamma pingaartipparput ataatsimiititalianut ilaasortaaffigisatsinnut tunniusimalluarnissarput tunniussaqarnissarpullu, pissutissaqarluartariaqarporlu ataatsimiititaliani ataatsimeeqataanissamut peqataassanngikkaanni.

Inuit Ataqatigiinniit Demokraatit isumaqatigivagut ilaasortaajunnaarnersiutisiaqarnerup nalaani akissarsiat tamarluinnaasa ilaasortaajunnaarnersiutisianit ilanngaatigineqarsinnaanngortinneqassappata. Taamaammat nuannaarutigaarput ukiaanerani ataatsimiinnissamut eqqartugassaq saqqummiunneqarmat. Aammali piffissaasoraarput Inatsisartunut ilaasortat 31-it ataatsimiititaliani ataatsimiinnernilu allani peqataasarnerisa isigineqarnerunissaat. Akulikippallaamik takusarparput pisut assigiinngitsut pissutigalugit ilaasortat ataatsimiititalianut akuusinnaasannginnerat, sinniisussat aggersarneqartannginnerat aammalu angalanerit ataatsimiinnerillu ingerlakkuminaassinnaasut ilaasortat takkuttut ikippallaarsinnaasarmata.

Tamanna aaqqittariaqarpoq. Tamatuma oqallisiginissaanut siuttuusinnaakutsoorpugut, partiillu allat qaaqquavugut peqataaqqullugit oqaloqatigiinnissamut aaqqiissuteqarnissamut.
Uagutsinnut pingaarnerpaajuvoq pingaarnerpaajuaannassallunilu qinigaanerup nalaani qinikkatut sulinermut tunniussimanissaq qulakkiissallugu.

Sofia Geisler, Inatsisartunut ilaasortaq

Uagut annaassiniartuussanngilagut

Uagut annaassiniartuussanngilagut

Allannguiumavugut, naalakkersuinikkullu aqutsilluartoqarnissaa piumasaraarput. Inuiaqatigiinnulli tamanna massakkut aqutsisuusut siuttuutillugit eqquutsinneqarsinnaanngilaq.
Siumup siuttui massakkut aappassaat isumaqatigiinninniarfigisimalerpagut. Ersarissumillu inerniliussarput tassaavoq naalaarusussuseqarnermik, akuutitsinerusussuseqarnermik, isertuanngitsumik ammasumillu pissuseqarluni aqutsilluarnissamik sulissuteqarusussuseqartoqanngitsoq.

Taamaammat unneqqarissuseqarluta nalunaarutigaarput Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqatigiinni isasoorsimasunik annaassiniartussaannartut inissisimanissarput kissaatiginnginnatsigu. Pisut takutippaat maanna siuttuusut naalakkersuinikkut katersuutsitsisoqarsinnaasimanngitsut.

Isumaqarpugut allaanerusumik pitsaanerusumillu periarfissaqartoqartoq, partiillu allat soqutigissappassuk tamanna pillugu oqaloqatigiinnissamut piareersimavugut. Illuatungiliuttutulli nukittuumik katersuuffiusumillu sulinissarput aamma piareersimaffigilluinnarparput.

Nunatta oqaluttuarisaanerani allannguinerit annertunerpaat marluk siunitsinniipput. Mittarfinnut aaqqissuusseqqinneq nunatta karsianit milliardinik nassaarinninniarfiusussaq aammattaarlu aalisarnermullu Inatsit inuussutissarsiutitta pingaarnerpaap isumannaatsumik aaqqiissuuteqqitassanngotup nutarternissaa. Tamatuma peqatigisaanik inuiaqativut isumaginninnikkut unammillernartumik inissisimanerat pillugu iliuuseqarnerunissaq pingaarnersiuinerunissarlu kissaatigaarput.

Pingaarnertut inuiaqatigiit innuttaasullu patajaatsumik ammasumillu naalakkersuinermik ingerlatsisoqarnissaa pisariaqartippaat. Tamanna ullumikkut naammassineqanngilaq takujuminaatsipparpullu siuttut taakkuutillugit naammassineqarnissaa.

Inuiaqatigiit toqqissimanermik tatigeqatigiittunillu Naalakkersuisoqarnissartik pisariaqartippaat.

Taamaammat maanna ersarissumik nalunaarpugut matup matoqqasup tunuani sunik nassaassanerluta nalullugu naalakkersuisooqataalernaviannginnatta.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput Inatsisartut Naalakkersuisunik tatigineqarsinnaasunik ivertitsinissamut akisussaaffeqartut. Tamannalu massakkut siuttuusut piviusunngortissinnaanngikkaat takusinnaavarput.

 

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat

Partiip Siumup Kangerlussuaq qanoq anguniagaqarfigaa?

Partiitta Kangerlussuup ataannarnissaanik oqariartuutaanut tusaaneqartutut suliatsinnullu paasineqartut misigisimanerput nuannaarutigaarput. Apeqqulli pingaartoq suli erfappoq, maanna amerlanerussuteqaratik naalakkersuisuutitaqartut qanoq Kangerlussuarmut isumaqarpat?

 Naalakkersuisut mittarfinnut pilersaarutitut saqqummiussaat aallaavigigutsigu takusinnaavarput Kangerlussuarmi takornariaqarneq, nunattalu iluani angallanneq akitsorlunilu ajornarnerulissasoq.

Maannali USA-ip mittarfinnut anigaasaliinissamut soqutiginninnerata takutippaa Kangerlussuarmi Thule Airbasemilu sakkuttooqarfeqarneq USA-mut qanoq pingaaruteqartiginersoq. Kangerlussuami mittarfik nunatsinni maannamut takinerpaamik mittarfeqartitsivoq, Kangerlussuullu nalleruminaatsumik miffigiuminassuseqarmat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq isumaqarpugut. Taamaammat Sisimiuni Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut tusarluarnartuussasoq Kangerlussuup mittarfianut nutarsaanermut USA-p aningaasaliisinnaanera pissappat, tamannami aamma pissusissamisuussaaq ukiorpassuarnimi atuisooqataammata.

Qeqqata Kommuneata Kangerlussuaq pinngitsoorsinnaanngilaa

Kangerlussuaq nunatsinni takornariarfiit annerpaat aapparaat, ukiup ingerlanerani qaammatit ilaanni annerpaasarluni. Taamatuttaaq Kangerlussuup ungasinngisaani UNESCO-p ataani nunarujussuaq kulturikkut kingornussassatut allattorsimaffimmiileqqammerpoq, aatsaat maannakkut oqaluttuarisaanerput takornariaqarnikkullu ineriartortitsiumanerput nittarsaattussanngorparput. Qeqqata Kommunianut tikissinnaaneq ajornarnerulerpat, akisunerulerpallu tikittartut ikilinissaat orniginngilarput. Inuussutissarsiortut maaniittut taamaaliornikkut ipisinneqassapput, tamannalu kalaallit ileqquliutissanngikkipput isumaqarpugut.

Ersarissumik Siumumit kangerlussuup mittarfia pillugu nalunaartoqarli

Nunarput ataatsimut isigineqartariaqarpoq, maannamummi Siumup partiiata ersarissumik oqaatiginngilaa Kangerlussuaq kiisalu Qeqqata Kommuniani inuussutissarsiorneq takornariaqarnerlu qanoq anguniagaqarfiginerlugit. Taamaammat Siumut oqallinnermi maqaasivarput.

Kangerlussuaq mittarfissuartut ingerlaannarnissa aaliangiunneqarpat, avataaniit aningaasaliiniat unnuisarfiliornissaminnut utaqqiinnarput, taamaammat Nunatsinnut tamanut ineriartornermut ingerlatseqataasussaq periarfissikkaanni silatusaarnerussaaq. Taamatullu aalajangiisussat Kangerlussuarmi takornariaqarnerup qanoq nunamut tamarmut iluaqutaatiginera pillugu aamma paasisassarsioqqunaqaat.

Qeqqata Kommuniani innuttaasut eqeersimaartut suliffeqarfippassuillu namminersortut toqqammaviinik arsaartuinikkut allat siuarsarneqassappata nunatut ajugaassutiginavianngilarput.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Agathe Fontain

 

Inuiaat ikinngutaat qimaguppoq

Inuit Ataqatigiit Henning Sloth Pedersenip qimagunneranik tusarlerneqarnerput aliasuutigaarput.
Nunaqqaterpassuavut assigalugit Henning Sloth Pedersenip inuunermini nunatsinnut innuttaasunullu sulinermigut tunniussaanut qujamasoqaagut.

Nakorsatut sulinermini tamanit nuannarineqartuuvoq, pissutsit unammillernartut aallaaviannut isiginnittuartuusoq. Oqaloqatiginninnissamut piffissaqartuartoq, aamma innuttaaqatimi oqaasii ilinniassallugit pissusissamisoortillugu piumassuseqarfigisimasani atorlugit. Henningillu nammineq peqqissutsimigut unammillernartumik atugaqaraluarluni allanik ikiuerusussusaa unitsitsinngisaannarsimavoq.

Ilisimatusarnermigut ilinniartitsinermigullu nerisassavut ingammillu kalaalimerngit pillugit ilisimasatsinnut annertusaaqataanera naliitsuuvoq. Ilisimatusarnerinnaq aqqutiginngilaa, aammali inuiaqatigiinni ilisimasanik eqqummaarinnerunissamut aqqutissiussivoq. Innuttaasut tamatta nerisaqarnikkut peqqissuunissatsinnik samminnittuarsimanera pillugu qujassutissaqarfigiuassavarput.

Inuttut nutaanik ilisimasaqalernissaminut periuseqalernissamullu ujarlertuartuuvoq. Ammasuunerata nutaanillu periutsinik atuerusussuseqarnerata nukittuffianik takutitsivoq; inunnut asissuijuitsuunera.Henning tamatsinnut ikinngutaavoq, inuttaa naapillugu taama misinnartuarpoq. Kialaarnera, qanilaarnera tamavittalu timikkut tarnikkullu qanoq innitsinnut soqutiginnittuarnera tamassumunnga ersiutaavoq.

Henning Sloth Pedersenip ilaqutai qanigisaalu tamaasa misiginneqatigaavut. Henning-i inuiaat ikinngutigaat annertuumillu maqaasineqassaaq.
Henning Sloth Pedersenip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Siunnersuut oqallititsilluartoq

Siunnersuut oqallititsilluartoq

Nuannaarutigaarput mittarfiit pillugit siunnersuusiarput innuttaasut partiillu akornanni pisariaqartumik oqallitsitsilluarmat.

Inuit Ataqatigiit aasaq tamaat tunuliaquttagut peqataatillugit siunnersuusiaq suliarisimavarput. Inuiaqatitta akornanni oqallinneq assigalugu isummat partiitsinni assigiinngisitaartut piupput taamaammat nuannaarutigaarput siulersuisuunerit Inatsisartunullu ilaasortat siunnersuut tunuliaqutserlugu siunnersuusiap saqqummiuinnerani ilaliisimammata.

Bendt B. Kristiansenip oqariartuutai tusaavagut Ilulissanilu kissaatigineqartut paasilluinnarlutigit. Aamma tusaasinnaavarput tunngaviatigut isumaqatigiittugut. Nalunaarutigeriikkatsitummi Ilulissani mittarfiup tallineqarnissaa kissatigaarput. Siunnersuutigaarpullu isumatusaarnerusumik aallartissutigigallarusullugu, mittarfik tallillugu inissaanut nutaamut inissereerlugu siunissami tallineqarsinnaanissaa isumannaareerlugu aamma 2200  meter qaangerlugu tallineqarsinnaasunngorlugu.

Oqaatigeqqittariaqarparput asfaltilersuineq naammanngimmat. Qeqertarsuup tunuani ataqatigiissumik angallannikkut aaqqiinissaq isumannaarniaraanni aamma Ilulissani umiarsualiveqarneq ilanngullugu aaqqinneqaqqaartariaqartoq isumaqaratta. Tamassumami mittarfiup tallinerata iluaqutaanerusinnaaneranik isumannaarinneqataassammat.

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Múte B. Egede
Ataqatigiissaarinikkut Siulitaasup tullia 

 

Kræftip toqussutaasarnera annikinnerpaaminiittariaqarpoq

 

Kræftip toqussutaasarnera annikinnerpaaminiittariaqarpoq

Sapaatip akunnera kingulleq nalunaarusiap saqqummersup kingornalu Naalakkersuisut akisussaasup akissutaa Inuit Ataqatigiinniit tupigusuutigimavarput taamaammallu inatsisartuutitaasugut tamatta ataatsimiititaliakkut §37-ilu aqqutigalugit massakkut misissulersimallutigu Naalakkersuisup tusagassiuutitigut akissutai Naalakkersuisooqatigiit suliniutaannut assigunersoq.

Kræftilersimasut siusinaartukkut paasineqarsimagunik ajorunnaartinneqarsinaanerusarput.

Sinerissami nakorsiartaraluarlutik misissuilluartannginneq suleriaatsinillu sukaterisimannginnerup kingunerisaanik paasineqanngitsoortartut amerlavallaarput. Tamanna piaarnerpaamik Naalakkersuisut pinaveersaarnissaanik pilersaarusiupallattariaqaraat isumaqarpugut.

Nakorsat paarlakaattut ataavartumik nakorsianik nakkutilliisinnaanerat killeqarpoq. Taamaammat immikkut nakorsianik sullissinerup pitsanngorsaavigineqarnissaannik Naalakkersuinikkut sulissutigineqartut suunerinik tusagaqarnissaq kissaatiginarpoq.

Nakorsap nakorsiallu akornanni attaveqatigiinneq toqqissisimasoq patajaatsorlu pilersittariaqarparput, tamannalu Naalakkersuinikkut isumannaarniarlugu pimoorunneqarnerunissaa sapaatip akunnera kingulleq Naalakkersuisumiit akissutaasuni takusinnaanngilarput.

Innuttaasut peqqinnerulernissaannut isumannaariniarnitsinni pinaveersaartitsineq pingaarnerpaaq. Pujortartarneq kræfteqalissutaagajunnerpaajusoq ilisimareeratsigu suli annertunerusumik pinaveeraartinneqarnissaanut sulissutigineqartut uummaarinnerusumik ingerlanneqartariaqarsorinarpoq. Inuiaqataasugummi tamatta kræfteqarnaveersaarnissarput akisussaaffigisariaqarparput.

Nakorsiarsinnaaneq pitsaanerulersittariaqarparput, nakorsat amerlanerinnaat atorfinitsinnagit aamma attaveqarfigiuminarsaanikkut pilersinniartariaqarpagut. Tassanilu Naalakkersuinikkut siunnerfigissaarnerunissaq amingaatigaarput.

Ilaatigut tamakku akissuteqarfigiumallugit Inuit Ataqatigiinni ilaasortat Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq §37-ilu aqqutigalugit akissuteqarfigiumallugit paasiniaalluta allartippugut.

Qanortoq tamatta akisussaaqatigiilluta kræfteqalersartut, kræftemillu toqusartut ikilisitsigit.

 

Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga

Inuit Ataqatigiit sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortaq

Mimi Karlsen

Ilulissani umiarsualiveqarneq aaqqiivigineqassaaq

Ilulissani umiarsualiveqarneq aaqqiivigineqassaaq

Ilulissani umiarsualiveqarnikkut pissutsit isornarluinnarput. Umiatsiaararsortunut puttasut umiarsualiviup qinnguaniittut, aalisakkeriviit eqqaanniittut kiisalu ilaasunik angalaassissutinit tulaffiit taamaapput.

Inuit Ataqatigiit sisamanngormat mittarfiliortiternerni isumatusaarnerusumik periusissatut isigisarput saqqummiupparput. Saqqummiussatta iluani Ilulissani umiarsualiveqarnermi pissutsinik eqqaasaqarnerput ilaasa eqqumiigaat. Tamannali patsisissaqarluarpoq.

Ilulissani mittarfik talliniarparput, erseqqissaatigeriikkatsitullu kissaatitaarput mittarfiup tallissutissaa siunissami talleqqinneqarsinnaasunngorlugu inissinneqassasoq, taamaalilluni pisariaqalissappat aamma siunissami 2200 meterit sinnerlugit takissuseqalersinnaanngussalluni. Taamaammat qanorluunniit pisoqassagaluarpat Ilulissani mittarfiup inissisimaffimmi nutaami tallineqarnissaa tikkuarparput, maannami inissisimaffigisaa talliliinissamut killeqartitsimmat.

Mittarfiup tallineqarnera kisimi naammanngilaq.

Mittarfiulli tallineqarnera kisimi naammanngilaq. Tamanna Ilulissanuinnaq tunngatinnagu, Qeqertarsuulli tunuanut tamarmut tunngavoq.
Siullertut inuiaqatigiittut nunap immikkoortuani takornariat amerlanerulernissaannut piareersimassagutta, attaveqaatitigut pitsannguutit allat aamma malinnaasariaqarput. Mittarfik nutaaq kusassaataaginnarluni ukioq kaajallallugu tamakkiisumik atorneqarnani uninngaannalissanngippat allanik aamma pisoqartariaqarpoq. Tassanilu umiarsualiveqarnermi pissutsit pitsaanerusut pingaaruteqarluinnartumik inissisimapput.
Aappassaattut Qeqertarsuup tunuani nunap immikkoortuanut tamarmut takornariartitsinermut inuussutissarsiutinillu siuarsaanermut ataqatigiinnerusumik pilersaarusiortoqartariaqarpoq, soorlu Qeqqata Kommunia Kangerlussuarmut Kommuneqarfik Sermersoorlu Nuummut tunngatillugu taamaattunik peqartut.

Suleqatigiilluarnerunissaq pisariaqarpoq.

Taamaammat Qeqertarsuup tunuani kommunit marluk takornariartitsinermik namminersorlutillu inuussutissarsiornermit ullumikkornit annertunerusumik suleqatigiinnissaat siunnersuutitsinni tikkuarparput. Takornariat Ilulissanit avannamut aamma Qasigiannguanut, Aasiannut, Qeqertarsuarmut kiisalu Qeqertarsuup tunuani illoqarfinnut allanut nunaqarfinnullu ingerlaqqitsinneqartassapput.

Ullumikkut tamanna ukiup annersaani angallatit atorlugit pisarpoq. Ilulissanit assersuutigalugu Disko Linemut ilaalluni aallassagaanni taxartitsisup angallatip talittarfimmi sorlermi talinnganeranik ilisimasaqartannginnera misigisassaasarpoq. Tamanna pitsaanngilaq, ingammik Ilulissat ullumikkornit suli takornarianik amerlanerusunik tikiffiusarnissaa sulissutigaanni.

Piujuartitsinermik toqqammaveqartumik takornariaqartitsinermik ineriartortitsineq.

Kalaallit Nunaanni takornariartitsinermik ineriartortitsiniarnermi nalinginnaasumik Island maligassatut taaneqartarpoq. Tamannalumi paasinarpoq. Pissutsilli ilai mianersorfigisariaqarpavut. Nunani allani tusagassiorfinni amerlanerujartortuni Islandi piujuartitsinermik toqqammaveqartumik takornariartitsinermik ingerlatsinnginnera taaneqartalerpoq. Takornariartartummi amerlavallaalerput, Islandimilu illoqarfiit sinnerini attaveqaatit malinnaatinneqanngillat. Taamaattumillu takornarianit tusaamanerluineq piulertarpoq, tusaamanerluinerlu tassaavoq takornarianit ornikkumaneqarunnaarsitsisartoq.

Takornariat piujuartitsinermik toqqammaveqartumik ataqatigiissumillu misiginissamik kissaateqarput. Takornariat amerlanerungaartut mittarfittaaq aqqutigalugu tikittalersussat nunap immikkoortuani piffinnut amerlanerusunut ingerlaqqittarnissaasa qulakkeernissaat uagut suliassaraarput.

Taamaattoqanngippammi mittarfiup tallineqarneratigut takornariat amerlanerusut pissarsiarinatigut asfalti annertunerusoq kisiat pissarsiarissavarput.

 

Inuit Ataqatigiit 
Inatsisartuni ilaasortaatiaat

Qaqortumi mittarfissamut suleqataavugut

Inuit Ataqatigiit Qaqortumi mittarfiliornissamut ilungersuuteqaratta killiffissiuvilluta Attaveqaateqarnermut Naalakkersuisumut § 37 atorlugu apeqquteqaateqarpugut.

Ilaatigut killiffissiuilluta, misileraalluni timmisartornerit qaqugu pissanersut, minnerunngitsumillu suliap sumut killinnera paaserusullugu naalakkersuisunut apeqquteqaateqarluta.

2017-imi novemberimi kommunalbestyrelsemi partiit tamattaalluta borgmesteri peqasiullugu suliaq qanoq ingerlanersoq apeqquteqaatigaarput, tassanilu akineqarpugut ukiup ataatsip ingerlanerani misileraanerit naammassisussatut tagginneqartut..

Maanna septemberi qiteqquppoq, paasisavullu malillugit misileraanerit suli naammassinatillu aallartissimanngitsulluunniit paasivarput.

Qaqortumi mittarfissaq pilersinneqassappat timmisartup mikkiartornerani silaanaap aalarulunneranik misissuinerit amigaataapput, taakkulu pitinnagit suliaq aallartinneqarsinnaanngilaq, mittarfissap sammivissaanut taamalu inissisimaffissaannut aalajangiisuulluinnartussaammata. Inuit Ataqatigiit tamanna innersuussutigivaat, innersuussutaasorlu siorna novemberimi Naalakkersuisut akissutaanniit allaanerungaanngimmat paasiiuminaatsipparput borgmesterip taamak sakkortutigisumik isornartorsiuinera eqqarsaatigalugu.

Kommune Kujallermi ineriartoqqinnissaq tamatta sulissutigivarput, inuussutissarsiornerlu ilorraap tungaanut ingerlaleqqissappat, pinngitsoorsinnaanngilarput illoqarfittut allatuulli suluusalinnut mittarfeqalernissarput. Minnerunngitsumik takornariaqarnikkut inerisaanissaq inuussutissarsiortut susassaqartut pisariaqartimmassuk.

Tamanna akisussaaffik Inuit Ataqatigiit ilisimalluarlugu pingaartilluinnarparput, taamaattumillu mittarfiliornissamut misissuinerit killiffii pillugit ilungersuuteqarluta. Inuit Ataqatigiit suliamut kingaatsumik ingerlatsineq akuersaanngilarput illua-tungaanili piaartumik susoqartariaqarneranik ilungersuuteqarluta.

Mannalu  iluatsillugu borgmester Kiista P. Isaksen suliap ingerlanneqarneranut parteeqatimi ukiorpassuanngortuni neriorsuutaa naammassiniaqqullugu oqariartuuteqarnissaannik kajumissaarumavara.

Mittafiliornissamut sulianik misissuinerit nunatta nammineq aningaasalersussammagit  arsaq naalakkersuisut nerrivianniippoq, iluunngarlungalu Naalakkersuisut qinnuigivakka misileraanissanut aningaasaliissuteqaqqullugit,  taamaasilluni ukiup naannginnerani pappilianngorlugit Inatsisartuni sammineqarniassammata, ilami kujataani ukiorpassuarni utaqqereerpugut.

Inatsisartuni, kommunalbestyrelsemilu ilaasortaq
Stine Egede, Inuit Ataqatigiit

Kangaatsiami nutaamik atuarfiliortoqarli

Aningaasanut inatsisissamut 2018-moormut, Naalakkersuisoqatigiit Siumut, Inuit Ataqatigit kiisalu Partii Naleraq isumaqatigiinniarnermi isumaqatigiissutaasa ilagaat Kangaatsiami nutaamik atuarfiliornissaq 59 mio. koruuninik naleqartussaq.

Tamannattaaq 19 november 2017 aningaasanut intasissap 2018-imoortup pingajussaanernerani Aningaasaqarnermut Akilerartarnermullu Naalakkersuisup saqqummiussissutaani takuneqarsinnaavoq.
Paasisavulli kingulliit tunngavigalugit ajuusaarnarluinnaqqissaartumik taamaallaat 13,7 mio.koruuninik naalakkersuisooqatigiit nutaat Siumut, Partii Naleraq, Atassut aamma Nunatta Qitornai aningaasaliissuteqarnialersimapput. Aningaasanut inatsisissamut 2018-mut isumaqatigiissummi oqaasertaliunneqarsimasut, tassalu ilaatigut Kangaatsiaq nutaamik atuarfittaartinneqassasoq aammalu Namminersorlutik Oqartussat nutaamik sananissamik akisussaasuunissaannik oqaasertaqartoq, Naalakkersuisut nutaat peersimavaat, nutaanngitsorlu ikkussimallugu.

Sooq uuliasiorniarsarissaagut meeqqat atuarfiat atuartitsivigineqarsinnaanngitsorluunniit?

Tamatta kissaatigeqaarput nunatta siunissaasa meerartatta pitsaanerpaamik atuartitaanikkut ilinniartitaanikkullu atugassaqarnissaannik, tamanna siunissamut pitsaasumut angusaqarluarnissaannik aqqutissiuussiuussinerummat.
Kommune Qeqertallip atuartitaanikkut anguniangaanut tassalu meeqqat atuartitaanerannik qaffassaarusunnerannut Kangaatsiap atuarfia pingaaruteqarluinnaqqissaartuuvoq. Innuttaasummi atuartitaanikkut pitsaasumik atungaqarnissaat tamatta kissaatigaarput.

Nalunngisatsitut massakkut atuarfik aserfallassimaqaaq, oqussimaqaaq isumannaallisaanerlu eqqarsaatigalugu illersorneqarsinnaangilluinnartumik Kangaatsiarmiut atuarfeqarnikkut atugaqartitsinneqarput.

Nutaamillu atuarfittaarnissaq qilanaarineqarsimaqaaq aamma tamanna Naalakkersuisunik Inat-sisartunillu neriorsuutigineqareernikuusimammat.

Paasisat kingulliit tunngavigalugiut paasivarput Naalakkersuisooqatigiit nutaat uuliasiornissamut 48 mio.koruuninik immikkoortitsisimasut.

Naluneqanngitsutut 2011-12-kunni Qeqertarsuup tunuani Cairn Energy uuliamik ujarlerluni qillerinikuugaluarpoq iluatsinngitsoortumilli, qillerineriinnarmilu tassani minnerpaamik katillugu 3 milliarder koruunit missaat aningaasartuutiginikuuaat, uagullu tamanna 100 mio.kr. arlalinnik iluanaarutisimallutigu.
Taamaammat uuliamik ujarlernermi 48 mio.koruunit suunngilluinnarput. Isumatusaarnerunngilaq amigarpallaarujussuartunik uuliasiornissamut aningaasaliissuteqarnissaq.

Tamaattumik Inuit Ataqatiginniit ilungersortumik Naalakkersuisut qinnuigissavagut eqqarsarlua-qeqqullugit.

Kangaatsiap atuarfissaanut nutaamut 13 mio.koruunit. saniatigut 46 mio.koruuninik nassaartoqartariaqarpoq, Inuit Ataqatigiinniit kissaatigaarput uuliasiornissamut atugassaraluit 48 mio.koruuniit Kangaatsiami meeqqat atuarfissaannut nutaamut atorneqassasut.

Pingaarnersiuineq

Uagut Inuit Ataqatigiit apeqqusinngilluinnarlugu meerartavuut inuusuttuarartavut taakkulu atuarfeqarnikkut ilinniartitaanikkullu pitsaanerpaamik atugassaqarnissaat pingaartinnerpaavagut.

Naalakkersuisooqatigiit kingulliit 2018-mut aningaasanut inatsisissaannut oqaasertaliunneqarsi-masut utertinneqarlik, Kangaatsiamilu nutaarsuarmik ilivitsumik sanasoqarli.

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit

Peter Olsen

Angallannikkut allannguisariaqarpugut – isumatusaarnerusumik periuseqarluni

Angallannikkut allannguisariaqarpugut – isumatusaarnerusumik periuseqarnissamut siunnersuusiaq

Nunatta angallannikkut aaqqiivigineqartariaqarnera allannguivigineqartariaqarneralu nalornissutiginngiivipparput.

Nunatta karsianit aningaasarparujussuit pineqarmata isumatusaarnerpaamik ataqatigiissagaalluarnerusumillu periuseqartoqartariaqarpoq.

Sanaartornerit ataatsikkut pissanngillat

Mittarfiit annerit kittaartumilli sanaartorneqassapput, Nuuk siulliullugu.

Aningaasat kaaviiaartitat amerlavallaalernerisigut akit aqunneqarsinnaanngitsumik qaffariataarsinnaanissaat kissaatiginngilarput suliffeqarfeqarnikkullu mianerinninnerusumik periuseqarusulluta.

Nuuk 2200

Siuariartortuassaagut, aallartiffeqartariaqarpugulli – Nuummi mittarfiup tallineqarnissaa sanaartorlugu aallartinnissaanut piareersimavugut.

Kommuneqarfik Sermersooq piareersimavoq nunarpullu piareersimalluni. Nuup nunap sinneranut annertuumik qimuttuunera nassuerutigisariaqarpoq atorluartariaqarlunilu.

Nuummi mittarfeqarnermit nunap sinnerani angallannikkut aaqqiilluarnissamut atortariaqarput. Nunatta Nuuk siuariartorluartoq pisariaqartippaa.

Kangerlussuaq attanneqassaaq

Kangerlussuup ullumikkornit suli annertunerusumik ineriartortinneqarnissaa pisariaqarpoq, takornariaqarnikkullu tamakkiisumik siuariartortitsiffigilluassallugu tulluartipparput.

Qeqqata Kommunia Naalakkersuisullu akunnerminni Kangerlussuup ineriartortilluarnissaanut suleqatigiittoqarnissaa isumannaarniarlugu sukataarutiginnissaagut. Qeqqata Kommunia tamassumunnga piareersimalluinnartoq paasinarsereerpoq.

Ilulissat angallannikkut talittarfeqarnikkullu aaqqiivigineqassaaq

2200 meter aallartissutiginianngilarput.

Pingaartipparput talittarfeqarnikkut  siuarsaavigeqqaarneqarnissaa.

Mittarfissamut inissisimaffik nutaaq sanaartorfigineqassaaq siunissami talleqqissinnaanissaa qulakkeereelugu.

Piumasaraarput Kommune Qeqertalik Avannaatalu Kommunia takornariaqartitsinikkut inuussutissarsiornikkullu ataqatigiissakkamik ineriartortitsissasut.

Ilulissani tattoqilliortoqarnera iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

Qaqortoq sukumiisumik misissuivigiumavarput

Qaqortumi mittarfittaassap avataanit attartornikkut aningaasalersorneqarani nunatta karsianut aningaasalersorneqassaaq.

Tikikkuminassuseq (regularitet) misissuivigineqaqqissaaq, 80 % ataappaa tamanna naammaginngilarput.

Narsarsuup siunissaa pillugu pimoorussisoqartariaqarpoq, Kommune Kujalleq qanimut suleqatigalugu.

Narsarsuup siunissaa pillugu pimoorussisoqartariaqarpoq, Kommune Kujalleq qanimut suleqatigalugu .

Kujataa pillugu anguniakkat ersarissut angujumallugit Naalakkersuisut Kommune Kujalleq qanimut suleqatigiillutik periuseqassasut piumasaraarput.

Danmarkimit aningaasaliinissaq tikilluaqquarput

Isumaqatigiissutivinnik atsioqatigiittoqalernissani danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaannut iluaqusiinerpaanissamik tunngaviliisoqartariaqarpoq.

Inatsisartullu tassaassasut naggataatigut atugassarititaasunik akuerinnittuussasut piumasaqaatigaarput.

Nunap sinnerani ataqatigiinnerusumik aaqqissuisoqassaaq

Illoqarfinni minnerni ujaraaqqanik qallikkanik mittarfiliornissanut piareersarnerit nangittariaqarput, nunarput tamakkerlugu ataqatigiissagaanerusumik atugaqalernissaq pillugu.

Illoqarfiit pisavut tassaapput Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Kangaatsiaq, Narsaq, Nanortalik, Ittoqqortoormiillu. Tasiilami mittarfittaarnissamik misissueqqaarnerit aamma nangikkumavagut.

Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut 2019-imi konto 87-73-20 innersuupparput.

 

Patajaatsumik politikkikkut ingerlatsinissaq kinguarsarneqarsinnaanngilaq

Ulluni kingullerni politikkikkut pisut aalassassutaasut inuiaqatigiinnut sunniuteqarnerlupput toqqissisimanaratillu.
Maannamut Inatsisartut ileqquusumik ukioq ataasinngulersumi ataatsimiissimanngillat. Ersarluttumik ataqatigiissaagaanngitsumillu politikkikkut nunatsinni aqutsisoqarneq peqqutaalluni suliassat pingaarutillit suliarineqaratik uninngaannalersinneqarlutik. Taamaalilluni Inatsisartut minnerunngitsumillu inuiaqatigiit siunissamik nalornisinneqalerlutik. Toqqaannaq oqaatigalugu ulluni makkunani suna tamarmi unittooqqasutut oqaatigisariaqarpoq.

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaat ullut 15-iinnaat qaangiuppata aallartissaaq Naalakkersuisullu siulittaasuat aatsaat ataatsimiinnissaq sapaatip akunneriinnanngorpat isumaqatiginninniarnissamut qaaqqusilluni. Taassuma tungaanut politikkikkut sulineq uninngavoq ullunimi makkunani Naalakkersuisut oqaluukkaanni oqluutinngikkaannilu assigaa, ilisimavarpummi qinersiliivinngikkutta nutaanik ungasinngitsukkut naalakkersuisortaartussaalluta.

Inuit Ataqatigiit sulerusoqaagut, apeqqutillu innuttaasunut pingaaruteqaqisut timitalerlugit suliarerusukkaluaqaagut. Naalakkersuisullu maanna toqqissisimananngivissumik ingerlatsinerat, Naalakkersuisut siulittaasuanit nunamut aarlerinarluinnartuusoq paasineqarsimanngippat oqartariaqarpugut inuiaqatigiit Naalakkersuisooqatigiit pissaaneqarniuunneranni sallunaveequtigineqartut.

Piffissanngorpoq nunatsinni politikkikkut patajaatsumik ingerlatsineq. Politikkikkut sulineq ilumoorsaartumik timitaliiffigalugu aallartinniartigu. Uagut piumavugut nukissaqarluarlutalu nunatsinni unamminartut aaqqiivigeqataaffiginissaannut. Politikkikkut pissaaneqarniuuttoqarnera naalakkersuisooqatigiillu toqqisisimmanngitsitsinerat qaangerneqarsinnaanngippat akisussaaffitsik pisinnaasunut tunniuttariaqalerpaat.

Gruppeformand
Múte Bourup Egede

Naalakkersuisooqatigiinnermut ilannngutiinnarnissamut innersuusinngilagut

Piffissami kingullermi politikkikkut pisoqarfiungaatsiaqaaq. Partii Naleraq tupinnanngitsumik naalakkersuisooqatigiiniit ilaatigut namminerisamik pisuussuteqarlutik anipput.

Naalakkersuisut ikinnerussuteqalerlutik nutaamillu isumaqatiginninniartoqartariaqalernerani partiitta naalakkersuisoqataalernissaq anguniarlugu isumaqatigiinninniarnernut ilanngutinnginnermi nalilersuisoqaqqaassasoq Inuusuttut Ataqatigiit innersuussutigaat.

Tunuarsimaarnissamik innersuussinitta tunngavigaa aqutsinerlunneq suleqatigiinnerlu tukattoq tunngaviusumik aaqqinneqarani piujuarsimammat tamannalu partiitta peqataafigissanngikkaa sakkortuumik innersuussutigaarput.

Pisup illuatungaanit Inuusuttut Ataqatigiit kissaatigaat nunatsinni orrajaaqqajaavallaangitsumik naalakkersuinikkut inerititsiniallaqqissusilimmik aqutsinq sulissutigineqalertariaqalersoq. Inuusuttut Ataqatigiit oqariartuutigiumavarput nunatta inuusuttaasa kissaatigimmassuk Naalakkersuisut siulittaasuat aqutsilluartoq, aammalu annertuumik aalajangiinissanut tunngatillugu naapititsiniarnissamik soqutiinnittoq piffissamilu massakkoqqissaaq pisuni aningaasartuutit annertuut pilersaarutaatillugit inatsisartunik akuutitsisoq. Tamannalu ulluni kingullerni nalunaarutigineqartartut naapertorlugit Naalakkersuisup Siulittaasorisatta kivissinnaanngikkaa nalilerparput.

Suleqatinnersumik

Inuusuttut Ataqatigiit siulittaasuaq

Lars Salik H. Kielsen.

Josef Motzfeldt, Inatsisartut siulittaasorisimasaat: “Piumamik oqalukkusunnerup kinguneri”

Inuup ataatsip mikrofonimut kipilernerinnaata qinikkatut inissisimaneq sorpajunngortissavaa?

Siuttutut inissisimasumut ajornarnerpaavoq siuttutut inissisimaffimminut naleqqutinnginnami nassuerutiginissaa. Taama artorsarnerup nassuerutiginissaanut sapiissuseqartariaqarneq nammineq inuuttoornermut allat pisuutinnissaannit pingaarnerungaarpoq. Taama pissutsit killiffiannut pilersitseqataasimalluni inissisimalersimanermut nammineq akisussaaqataaneq anigorniagassaavoq.

Piffissanngorpoq maannamut Inatsisartut Siulittaasuata aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata ammasumik siuttutut naleqqutinnginnamik nassuernissaannut. Siuttutut inuuttoornerat inuiaqatigiinnut sunniusimavoq. Sapiissuseqarluni eqqortumik aalajangernissaq tassaasariaqarpoq inuuttoorneq nassuerutigalugu nammineerluni tunuartariaqarnermik aalajangerneq.

Inatsisartunut Siulittaasuusimasutut taama torinngitsigisumik iliortoqarnera mamiasuutigaara. Atorfiup ataqqisariaqassusaanut taama naleqqutinngitsumik pissusilersorneq qinersisartutut isiginninnitsinnit nikanarnerungaarpoq.

Imaasillartoq Hans Enoksenip paasilersimanerpaa partimini siulittaasuujutigaluni nunap inatsisiliortuini, Inatsisartuni, siulittaasuuneq eqqortuliornerunngitsoq. Taama inissisimasinnaasorineq nakuniarnarluinnartuuvoq, Hans Enoksenillu atuuffiit marluutillugit naammaginartumik ingerlassinnaannginnamigit ajornartorsiutigeqigaa tamanit arajutsisimaneqartariaqanngilaq.

Innuttaasut atugaat – qinikkatut qaffasissumik inissinneq

Pissutsinullu namminerminut tunngasunut aaqqiissutigeriallaraa partimi naalakkersuisoqataanerata taamaatiinnarnera taamalu, keermiaasit, nuna inuilu naalakkersuinikkut torinngitsuliorfigalugit. Taama torinngitsuliornermut, nammineq tamakkiisumik pilersitaanut, sanilliullugu eqqaanngitsuugassaanngilaq sooq qaammatit sisamaannaat matuma siornagut naalakkersuisunngortitsiniaqataanermini piffissaq sivisunerusoq sukumiinerusumik atorsimannginneraa pingaartinneraqisami ilungersuutiginissaannut. Partiminimi ilanilu inissisimaffiit qaffasissut isumannaarniapallaannarsimagaattut isumaqarnarmat isumaqatigiissutip qanoq patajaatsiginera immineerlugu.

Imaasiinnartoq Hans Enoksenip pingaartinneraqisani, utoqqaat, meeqqat peqqinnissaqarfik il il eqqaalersimanerlugit patsisissarseriataarpoq. Tamakku utoqqatsissutitut atoqinagit matukkut tunorlikkut qimaaqinani, soormi naalakkersuisunngortitsiniarnerup nalaani isumaqatigiissutiminnut ilannguteqqullugit ilungersuutigisimanngikkai? Pisut tamakku Hans Enoksenip pingaarnersiuilluni naliliisinnaanerata amigaateqarneranut takussutissaapput. Taama pissutsinut naliliisinnaanerata tammariasaartarneranut ukiut ingerlasimanerini takussutissaqareerpugut. Eqqaamavara 2005 missaani Naalakkersuisunut siulittaasuunermini qinigaaffik qiteqqutiinnartoq partimi naalakkersuisuutitaasa tallimassaat allamik inuttalillarmagu. Patajaassuseq ilisarnaatiginngilaa, tamannalu maanamut Naalakkersuisut siulittaasuata isumaliutigisimasariaqarsimagaluarpaa qaammatit sisamaannaat matuma siornagut ajornannginnersiuilluni Siumup isumaannut anngaaginnartut, isumaqatiginiatsiarnerini piumasaqaatiminnik ilungersuuteqannguanngitsut naalakkersuisoqasiukkamigit.

Inissisimaffiit qaffasinnerpaat ilatsiinnarfiunngillat

Nunap siuttuisut atorfiit marluk ataatsimoornermik ilungersuuteqaratik pisuutitassarsionermik aallutaqarnerusunik inuttaqarput. Tamatuma kinguneranik innuttaasut paatsiveerusimaartinneqarpugut.

Enoksenip puffassimaarutiginerarpaa partimini siulittaasutut Naalakkersuisut siulittaasuannit ataatsimeeqatiserineqarsimannginnami. Tamatumani Kielsen kisimi pisuutinneqarsinnaanngilaq. Enoksen Inatsisartut siulittaasuattut naalakkersuinikkut sulineq malinnaaffigiuassallugu pingaartumik suliassaqarpoq. Soorlu Naalakkersuisut pilersaarutaat Inatsisartut sulinerannut attuumassuteqartut arajutsinaveersaassallugit. Taamaammat pissusissamisuuginnarpoq Inatsisartut siulittaasuata ilisimatitseqatigiinneq atuutsikkumaguniuk Naalakkersuisut siulittaasuannik ataatsimiigiaqqusisassalluni, tamatumuuna pisariaqanngitsumik aporaaffiusinnaasut ingalassimatikkumallugit.

Soorlu Inatsisartunut siulittaasuunerma nalaani, 09-13, Naalakkersuisut siulittaasuat pisariaqarfiisigut ataatsimeeqatigisarpara, pingaartumik Inatsisartut ataatsimiinnissaasa piareersarnerini. Inatsisartut siulittaasuat qaaqquneqarnissaminut allaffimmini utaqqiinnartussaanngilaq, nammineq iliuuseqartussaavoq.

Atukkat unnuaannaq aaqqinneqarsinnaanngillat

Partip Naleqqap siulittaasuata naalakkersuisoqataajunnaarnerminnut tunngavimmissut taagugai unnuaannaq anguneqarsinnaanngillat. Tamakkerlutik aningaasaliinissamik nassataqarput. Imaappoq Aningaasanut Inatsisiliornikkut isumannaarniagassaapput. Qanormita Parti Naleraq sinnerlugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusimasup tamakku Naalakkersuisoqatigiinni partimi siulittaasua peqatigalugu ilungersuutigisimavai? Partiat marlorsuarnik naalakkersuniitsitaqarpoq.

Mannali qularnanngilaq, Naalakkersuisuni tunuartut aamma Inatsisartut Siulittaasuattut tunuartussaq tunuarnerminni qaammatit pingasut aningaasarsiatik tamakkiisumik pigiinnartussaagaat Aningaasanut Inatsimmi isummannaarneqareermata juullimut orpiliarsiniarnissaminnut ukiutoqqamilu qummoroortartussaminnut ernumassutissaqanngillat.

Killiffitta taamaanneranut nunap qullersatut siutui torrallaaruloorsimanngillat. Enoksenip naalakkersuisoqataajunnaarnertik nammineq sulinerata inerneraa. Naalakkersuisut siulittaasuata suleqatigiissitsisinnaannginnini siuttutullu piginnaanneqqortoorsuunnginnami ukiut kingulliit tallimat naammattorsuarmik takutittareerpaa. Pisuni kingullerpiani saqummiunneqartut ilaannannguiluunniit ilumoorsimappata allaffimminut toqqorluni piginnaatinneqarsimanermisut uteqattaagaata kisimi allaffimminiikkallarnera akuerineqarsinnaatippaa. Piginnaatinneqarsimaneq siuttuunissamik isumaqarpoq, imaanngitsoq nammineq isummani kisiat eqqortuunerarlugu ingerlatsinissamut piginnaatinneqarneq. Siuttuuneq, pingaartumik naalakkersuinermi, isumaqarpoq ataatsimoortitsisussaanermik avissaartuutsitsiniartutuunngitsoq. Aatsaat isummanik naapititsisinnaanikkut angusat ataavarsinnaasut pilersinneqarsinnaapput. Maannalkut pissutsit nalaattavut taamaanngillat.

Piffissap sivikitsup ingerlanerani aseruinerit annertuut pilersinneqarsinnaapput, neriuppunga siuttuugallartut tunuarniuteqarnermikkut sapiissuseqaramik takutissagaat, taamaaliornermikkut ingerlariaqqittariaqarnerput periarfississavaat.

 

Partii Naleqqap nuannareqqusaaginnarnera annertusigaluttuinnarpoq

Partii Naleqqap ulluni kingullerni ninngannera nuannareqqusaaginnarnermik aallaaveqarpoq. Nuannareqqusaarnerlu taanna nunatsinnut namminiilivinnissatsinnulluunniit iluaqutaanngilaq.

Nuannareqqusaarneq maannamut ippassaq pisumi annerpaaffimminiippoq, Partii Naleqqap siulittaasuni siuttoralugu Kim Kielsenip Lars Løkke Rasmussenillu atsioqatigiinniarnerannut akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuussineranni.

Aap, atsioqatigiinniarneq isiginnaagassiatullusooq aaqqissugaanera apeqqusigassarujussuuvoq, tamassumalli allaluarnermik nuanninngilluinnartumillu nilliasajoornissamut akuersaaginnartitsinngilaq.

Nunaqqatitsinnut tikeraanullu allaluarnermik oqariartuuteqarneq akuersaanngilluinnarlugu oqaatigiumavara.

Killiligaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanermut ilaavoq akisussaaffeqarneq. Uumissuinnginnissamut akisussaaffeqarneq akaareqatigiinnissamullu akisussaaffeqarneq. Akisussaaffik tamanna Partii Naleqqap ippassaq qimarratigaa, soorlu aamma naalakkersuisooqatigiinnermi akisussaaffimminnik qimarratiginnittut. Partiimini taama akerliussutsimik takutitsinermi pissuseqarnermik akuersaarnani oqariartunngikkuni Hans Enoksen akisussaaffimminik suli annertunerusumik qimarratiginnissaaq.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Isumaqatigiissut ersarlungaatsiarlunilu naammassineqanngitsoq

Kim Kielsenip Lars Løkke Rasmussenillu pappiaraq atsiugaat Inuit Ataqatigiit sukumiisumik misissorsimalerparput. Siusinnerusukkut oqaatigisatsitut danskit naalakkersuisui soqutiginaatilinnik oqariartuuteqarput. Kisianni tamat oqartussaaqataanerat akigalugu Kim Kielsen-i isumaqatigiissumik naammassineqanngitsumik atsioqataavoq.

Ersarissassavarpullu atsioqatigiinneq isumaqatigiissutaanani siunnerfeqaqatigiinnermut atsioqatiginnertut nalileratsigu. Isumaqatigiissutaasussat toqqammavigineqartussallu tigussaasumik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimanngillat. Isumaqatigiissutaasimasup taamatut aaqqissuunneqarsimanerata kingunerisaanik isumaqatigiissutaasoq ersernerluinnarani naammaassisimarpasinngitsutut isikkoqarpoq.. Suliap inernera takusimareerlugu atsioqatigiinneq ippassaq pisoq piviusutut iliuuseqavinnertut taajuminaappoq.

Naalagaaffik Kalaallit Airports A/S-imut 700 mio. koruuninik aningaasaliissuteqassappat, taava uagut nammineerluta suliffeqarfiup 2/3-ia pigiinnassagutsigu nammineq 1,4 mia. koruuniinik aningaasaliisariaqaleqqavugut. Ulloq manna tikillugu nunatta karsia suliffeqarfimmut 300 mio. koruuningajaat aningaasaliissutigineqareerput, isumaqatigiissutillu nassatarisaanik aningaasaliissutigeqqitassat 1,1 mia. koruunit suli nassaariniartussanngussasut.

Tamannalu soorunami Inatsisartunit sukumiisumik misissorneqartariaqartoq isumaqarpugut, inuiaqatigiinnimi pissutsit allat amerlaqisut pitsanngorsaavigineqarnissamik aamma pisariaqartitsipput.

Naalagaaffiup amerlanerussuteqarluni aktiaateqannginnissaanik piumasarput aalajangiusimavarput. Ilanngullugu aamma piumasaraarput inaarutaasumik isumaqatigiissutaasussap inernerisassaa nunatsinnut pitsaanerpaassammat, matumani ilanngullugit attartugassanut tunngatillugu ernialiinernut, sinneqartoorutissanut piumasaqaatit pillugit kiisalu toqqammavinnut allanut tunngatillugu aamma atuuttariaqarluni. Naalagaaffiup suliffeqarfimmi kisermaassilluni itigartitsisinnaatitaannginnissaa minnerunngitsumillu Inatsisartut inaarutaasumik tunngavissanik aalajangiisussaatitaanissaat piumasaraarputtaaq.

Qungujulaarutissaqanngitsuunngilagulli, siunnerfeqaqatigiissutaasumimi Inuit Ataqatigiit politikkianut naapertuuttumik anguniagaqartoqarnera takusinnaagatsigu. Kina tikilernerarlugu suaartaannarani Danmarki nunatsinni aningaasaliisussanngorumalernera ukiorpassuarni politikkikkut Inuit Ataqatigiit allat ilagalugit oqariartuuteqartuarsimanerup inerneraa. Ersarissumillu anguniagarisimasatta Airgreenland-imik tamakkiisumik Namminersorlutik Oqartussat piginnittuulernissaa piviusunngorsinnaanngorportaaq.

Sulinerli peqqissaarunneqanngiivissimavoq nukingernerujussuullu kingunerisaanik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaaluunniit isumaqatigiissutip imarisaanik ilisimatinneqanngilaq, peqqissaarussimagaannilu atsioqatigiinneq sioqqullugu ilisimatitsisussaagaluarneq pinngimmat pisoq piviusumik iliuuseqavinnginnertut isigaarput Kim Kielsen-illu iliuusissaarutivissimaneranik ersersitsisuulluni.

 

Sara Olsvig
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat