Archive for the Nutaarsiassat Category

Nuummi Inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersualerput

Nuummi Inuit Ataqatigiit ileqquusumik ataatsimeersuassapput Malittarisassat malillugit, sisamanngorneq 14. juni 2018, nal. 16:30-18:00, USK-ip kantiinami.

 

Nikoline Ziemer

Siulittaasoq

Immitsinnut mattussinnaanngilagut

Uagut nammineq qanoq iliuuseqarnerput sunniuteqarnitsinnut aalajangiisuusarpoq

 

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni kiisalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnesuisoqatigiiffianni pingaartumik ukiakkut ataatsimiinnerisa nalaanni Inatsisartut peqataasarnerat Inatsisartut siulittaasuannit Hans Enoksenimit eqqarsarnartoqartinneqartoq Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput. Paasinninnerput naapertorlugu tikkuarneqarpoq pineqartunut ataatsimiigiarnerit malitsigisaannik Inatsisartut ataatsimiinnerisa unikkallartarnera aningaasartuutinik aamma malitseqartartoq.

Manna aqqutigalugu Inuit Ataqatigiinniit erseqqissarusupparput nunarput peqataappat peqataanngippalluunniit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata allallu inatsisartoqarnikkut suleqataaffigineqartut ataatsimiinnitik ingerlattarmatigit. Taamaattumik pineqartut qaqugukkut ataatsimiittarnerat Inatsisartunit sunniuteqarfigineqarsinnaanngilaq.

Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaat tassaavoq peqataanitsigut sunniuteqarsinnaanerput qanoq annertutigissanersoq nammineq aalajangertaripput. Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq nunatut immitsinnut mattutinnginnissarput, aamma Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat kiisalu Nunat Avannarleriit Killiit Siunnersuioqatigiiffiat aqqutigalugu peqataasarneq eqqarsaatigalugit.

Inatsisartoqarnikkut nunanik allanik suleqateqarneq pingaaruteqarpoq nunatsinnut ilisimasaqarneq taamasilluni annerulertarmat, tamaanilu politikkikkut sammisat Nunanut Avannarlernut aamma attuumassuteqarsinnaasut aamma eqqarsaatigalugit. Inatsisartoqarnikkut nunanik allanik suleqateqarneq Inatsisartunut uagutsinnut pingaaruteqarpoq, tamanna aqqutigalugu Nunani Avannarlerni  nunanilu allani pisut pillugit ilisimasaqarnerulertaratta suleqatissatsinnillu pilersitsisarluta.

Eqqarsarnartoqarpoq nunanik allanik Inatsisartoqarnikkut suleqateqarnermik killiliisinnaasumik isumalimmik Inatsisartut siulittaasuata isummersornera. Inuit Ataqatigiit isumaat unaavoq Inatsisartunut Siulittaasup suliassaanut ilaasoq Inatsisartoqarnikkut sulinermi peqatigisat annertusarnissaat, taakku nunatta avataaniikkaluarpataluunniit.

 

Inuulluaqqusillunga

 

Sofia Geisler

 

 

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut Inatsisartunit aallartitat aappaat

Inatsisartut kikkunnut tamanut

 Inuit Ataqatigiit Inatsisartut siulittaasuat Inatsisartunut tamanut siulittaasuunini  Inatsisartullu inuiaqatigiinnut tamarmiusunut inatsisartuummata eqqaamassagaa sakkortuumik kaammattorumavarput. 

Tamanna isumaqarpoq Inatsisartuni danskisut oqalunnissamut allannissamullu soorunami aamma inissaqartariaqarmat. 

Kalaallit Nunaata, nunatta, nukiit tamaasa atorfissaqartippaa. Oqaatsit tunngavigalugit inuiaat avissaartuutsinneqarnerat unittariaqarpoq. Tamannarpiarlu Inatsisartut Siulittaasuata, nunatsinni qaffasinnerpaamik qinikkatut inissisimasup, siuttuuffigisariaqarpaa. 

Inatsisartunut ilaasortanut partiillu gruppiinut suut tamaasa oqaatsit marluk atorlugit tunniuttarnissaat unammillernarsinnaasoq paasilluarparput. Tamanna kalaallisut oqaasilinnut qallunaatullu oqaasilinnut atuuppoq. Siunnersuutit oqaaseqaatissallu tamakkivillugit nutsertinnissaat akisusarlunilu piffissamik annertuumik atuiffiusarpoq. 

Inatsisartulli siulittaasuata nuannareqqusaarluni avissaartuutitsillunilu pissusilersorani angusaqarfiulluartumik Inatsisartut suleriaasiinik eqaallisaanissamut oqalliseqataanissaa kaammattuutigiumavarput. 

Ukiut arlallit matuma siorna nutserineq pineqartoq Inatsisartut allattoqarfiannit isumagineqartarpoq. Kingorna suliassamut tamatumunnga aningaasartuutit partiinut tapiissutinut nuunneqarnikuupput, partiit allassimasaminnik nutserisimanermik kukkunersiuilluarsinnaanissaannut periarfissiisumik. Suleriaaseq taanna Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput. 

Partiilli allat attaviitsullu allatut suleriaaseqarnissaminnik kissaateqarsimappata partiillu allataminnik oqaatsit ataatsit atorlugit tunniussisarumassappta, tamassuma periarfissaatinnissaa uagut aporfissalersussanngilarput. Oqaatsit ataatsit atorlugit tunniussisarnissaq periarfissaassappat partiimut pineqartumut tapiissutit apparlugit tamanna aaqqiivigisariaqassaaq. 

Inatsisartut Siulittaasuat nuna tamakkerlugu inuiaallu tamarmiusut inatsisartuinut siulittaasuuvoq. Hans Enoksen Inatsisartut siulittaasussaattut taaseqataaffigigatsigu tamanik peqataatsitsinissaanik naatsorsuuteqarfigiginni erseqqissumik oqaatigaarput. 

Siulittaasutut suliassat pingaarnersaat tassaavoq nunatta tamat oqartussaaqataanermi oqalliffianni pingaarnerpaami kikkut tamarmik peqataasinnaanissaannut qulakkeerinninnissaq, oqaatsit apeqqutaatinnagit. Inatsisartut Siulittaasuata nalornisitsiunnaarluni oqaatigisimasani piaarnerpaamik erseqqissassagaa naatsorsuutigaarput, Inatsisartullu tamanik inissaqartitsisuussammata erseqqissarlugu.

 

Sara Olsvig

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppimi siulittaasutaarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaasa Múte B. Egede Inuit Ataqatigiit gruppianni siulittaasunngorpoq , Mimi Karlsen-ilu Inatsisartuni siulittaasup tullersortigilerlugu.

Qinigaaffik nutaaq, aaqqissuussaaneq nutaaq, piareersimalluta Inuit Ataqatigiit nukittuumik sunniuteqarluartumillu inissinnissarput pingaartipparput. Nuannaarutigaarpullu nukissaqarluarluta nutaamik gruppita nutarternikup iluani aaqqissuusseqqikkatta. Kiisalu Mimi Karlsen Inatsisartut siulittaasuata tullersortaatut inissimmat iluarisimaarparput misilittagarpassuaqarmat.

Minnerunngitsumillu qineqqusaarutigisimasavut anguniarusutavullu puigunngilagut, ulluinnarnilu sulinitsinni saatsinni allattorsimasuutigalugit Inatsisartuni sukataarutigissavagut. Pingaartilluinnarparpullu Naalakkersuinikkut torersumik ingerlatsisoqarnissaa kaammattuutigiuassallugu oqariartuutigiuassallugulu.

Múte B. Egede, gruppimi siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Nunani tamalaani sulisartut ulluat – ataatsimoorutta nukittunerussaatit

Ersoqatigiinneq, ataatsimoorneq, kivitseqatigiinneq, assigiimmik suliaqarnermi naligiimmik akissarsiaqartitaaneq, sulisartut isumaqatiginninniarnissamut kiffaanngissuseqarnerat, suliffeqarfeqarneq tamanik inissaqartitsisoq. Tassa maajip aallaqqaataasiornerni oqaatsit tusartuartakkavut. Oqaaserli ataaseq puigorneqaraluttuinnarsimavoq: Feminisme. Piffissanngorpoq feminismep uummarissaqqinnissaanut, aamma suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq pillugu.

Inuit Ataqatigiit arlalinnik peqquteqarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanermik sivisuumik nipituumillu eqqartuivugut. Qinersinermi qaangiuteqqammersumi suliffeqarfeqarnermi ilaqutariiussusermut politikkeqarnissaq qaqittuarsimavarput. Nangittumik meerartaarnermi sulinngiffeqarnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq, ataatat immikkut meerartaarnermi sulinngiffeqartarnissaannik, sulinngiffeqarnerup sivitsornissaanik minnerunngitsumillu suliffeqarfinni ilaqutariiussutsimut ersarissumik politikkeqartalernissaq anguniagaqassaagut. Suliniutimmi taakkua meeqqatta toqqissisimanartumik inuunermik aallartitsinissaannut minnerunngitsumillu arnat angutillu suliffeqarfeqarnermi naligiissitaanerunissaannut aqqutissiuussissapput.

Tassungali ilungersuussaqarnerput unitsinnavianngilarput. Suliffeqarfeqarnermimi sulisartoqatigiit qiviarutsigit, angutit arnallu akornanni agguaqatigiisillugu akissarsiaqarnikkut nikingassutsip annertussusaa maluginianngitsoorsinnaanngilarput, soorluttaaq “arnanit suliffigineqakkajuttut” “angutiniillu suliffigineqakkajuttut” akissarsiaqarnikkut naligiinngissusaat maluginiarneqanngitsoorsinnaanngitsoq.

Isumaginninnermi siunnersortit akissarsiat pillugit isumaqatiginninniarneranni kingullermi ileqqutoqaasut qimannissaannut aqqutissiuussilaarsimapput. Arnalli “suliffigikkajunnerusartagaanni” allani atukkat suli kinngussaaqqaqaat. Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiata qineqqusaartitsineranni nammineq tamanna aamma erseqqissuliaraat. Sooq bussertitsisoq perorsaasumit 8000kr-ningajannik akissarsiaqarnerua?

Soorunami sulisartut kattuffiisa sulisitsisullu akornanni isumaqatiginninniarnernut tunngavoq. Inuiaqatigiinnili arnat angutillu akornanni naligiissitaanermut pissaanerullu agguagaaneranut aamma tunngavoq.

Itisiliilanga: Politikki suli angutit silarsuarivaat, soorlu suliffeqarfeqarneq ataatsimut isigalugu suli angutit silarsuaattut ittoq. Immikkut malugisimasara tassaavoq suleqatinit angutinit, aammalumi arnanit, suliffitsinnut atatillugu naartuneq anaanaanerlu pillugu qanoq politikerit arnaasugut oqaaseqarfigineqartartiginersugut. Angutimmita aamma taamannak oqaaseqarfigineqartarpat?

Eqqaamasanni nutaajunerpaaq qinersinerup unnuaani suleqatinnit angummit oqaatigineqarpoq: “Ernerpit maqaasivaatit”. Angutaasimaguma taama oqaaseqarfigineqarsimassanerlunga? Ilimaginngilara. Qularinngilluinnarparalu arnat akornanni kisima taama misigisaqartannginnama.

Assersuutitut taasakka taavakka suliffeqarfeqarnikkut angutit silarsuarisaanni suli inuugatta. Tamanna mumisittariaqarparput. Siullertut, ataatat anaanatuulli meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaatigipput tamannalu meeqqat pillugit, ataatat pillugit naligiissitaanerlu pillugu aqqutissiutissavarput. Aappaattullu, suiaassutsimik isiginnittariaaserput pisoqalingaarsimasoq attatiinnarutsigu arnat suliffigikkajuttagaanni atukkat kinngussaaqqajuassapput, inuiaqatigiittut angutit pissaaneqartitaanerannit immitsinnut kiffaanngissuseqartilinngikkutta.

Asasakka arnat. Suli sorsuutissaqaqaagut. Feminisme puigorneqassanngilaq. Niviarsiaqqammi nukappiaqqallu naligiimmik ilinniartitaanikkut periarfissaqarnissaannit annerusumut pingaarnerusumullu tunngavoq. Allaammi ilinniartitaanikkut naligiinnerulersimagaluarluta suliffeqarfeqarnermi naligiissitaaneq suli angunngilarput. Feminismelu aamma angutinut pingaaruteqarpoq. Angutimmi aamma nuliatik, aappatik, anaanatik, panitsik qatanngutitillu suliffeqarfeqarnermi atugarissaarnissaat minnerunngitsumillu angutituulli naleqartinneqarlutik akuerineqarnissaat soqutigisaraat.

Inuit Ataqatigiit tamanna nangittumik ilungersorluta anguniassavarput.

Tamanut sulisartut ulluanni ulloq atorluaqquarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Uummalluttunut suliniutit sallinngortinneqassapput

Kalaallit Nunaanni uummalluttut 2.500 missaanniissorineqarput. Taakku amerliartorput, nunattalu innuttaasa 5 procenteraat. Uummalluttunulli ikiorsiisarneq kræftertunut TB-tunullu nalunngisatsitut nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarummi katersugaanngilaq. Taamaakkaluartoq assigiinngitsunik uummallunnerit kræftimik nappaateqartutulli uummalluttunut navianartigipput.

 

Ummallunnermik nappaatit assigiinngitsorparujussuupput, amerlanertigulli inuusaatsimit aallaaveqartumik nappaataapput. Ullumikkut assersuutigalugu ukiut 20-30 matuma siornanut sanilliullugu nappaatit amerlanerit taamaattut paasineqarlutillu nakorsarneqartarput. Kalaallit Nunatsinni uummalluttut qanoq amerlatiginerat pisortatigoortumik kisitsisaatigineqanngilaq, Inuit Ataqatigiillu isumaat naapertorlugu uummalluttunut nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarusiortoqartariaqarpoq.

 

Uummalluttut amerliartornerat pissutigalugu nuna tamakkerlugu pilersaarusiortoqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Inoqaterpassuavut taakkulu ilaqutaat nappaammik tassannga eqqorneqartarput. Taamaammallu amerlasuut pisariaqartitaat naapertorlugu peqqinnissaqarfitsinni tassunga immikkoortortat nukittorsartariaqarpavut.”

 

Ullumikkut napparsimasorpassuit Danmarkiliarlutik by-passimik pilattartikkiartortarput, kingornalu ukiuni arlalinni uummatit nakorsaannit misissortikkiartortariaqartarlutik. Kalaallit Nunaanni uummalluttunut nakorsaq nunarput tamakkerlugu sullissisussaq ataasinnaavoq. Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu minnerpaamik uummatit nakorsaannik allanik marlunnik atorfinitsitsinikkut, piffinni sullissisunik nunap immikkoortuini uummalluttunut sullissisut pigineqalertariaqarput. Assersuutigalugu niviarsiamik fysioterapeautimillu immikkut uummalluttunut passussisartunik sulisoqalernikkut. Taakku uummatit nakorsaannik suleqateqarlutik uummalluttunut toqqissisimanerulersitsissapput.”

 

Qanittumi peqatigiiffik nammineq piumassutsimik ingerlasoq Hjertelivet aallartinneqarpoq. Taakku inunnut uummalluttunut ikiorsiisarnermik nukittorsaanissamik ataatsimut pilersaarummik ujartuipput. Ujartugaallu tassaapput nunatsinni peqqiissaavinni sulisut amerlinissaat, assersuutigalugu suleqatigiinnik uummalluttunut immikkut sullissisunik immikkullu uummalluttunut nakorsaqalernissaq, aammali isumaginninnikkut suliniutit ujartorpaat, uummalluttummi amerlasuut pilattartinnissartik sioqqullugu, pilattartinnermillu kingorna nappaatilluunniit paasineqarnerani oqaloqatiginnittoqartarnissaanik pisariaqartitsipput.

 

Nuna tamakkerlugu uummalluttunut pillugit iliuusissatut pilersaarummi ilanngullugu Naalakkersuisut kommunit isumalluutillu allat, soorlu Hjertelivet, suleqatigalugit qanoq iliorlutik siunnersuinermik ilitsersuinermillu nukittorsaasinnaanerat misissorneqassasoq isumaqarpugut.

 

Attavissaq: Agathe Fontain, tlf. 484531     

Kalaallit Nunaat annerusoq

Kalaallit Nunaata siunissaanik neriuuteqarnerunermik upperinninnerunermillu pilersitsissaagut – Kalaallit Nunaat innuttaqarnerulersittariaqarparput.

Ukiorpassuarni inuusuttortavut amerlavallaartut innuttavullu ilinniarluarsimasut ilinniareernerminni Kalaallit Nunaannut uteqqinnginnissamik aalajangertarnerat misigiuarparput. Angerlarusunnginnermik tamanna patsiseqanngilaq – aporfippassuilli pissutsillu naammaginanngitsorpassuit patsisaallutik.

Tamakku tassaasinnaapput pissutsit tigussaasut, soorlu suliffissat ilinniakkamut naapertuuttut amigaataanerat, inissamik naapertuuttumik pissarsinissaq akornakusoorsinnaanera. Aamma ulluunerani paaqqinniffiit atuarfiillu meerarisanut meerariligassanulluunniit tunngatillugu piumasaqaatinik naammassinninnerinik qularuteqarnermut attuumasinnaapput, imaluunniit peqqinnissaqarfiup pitsaasuunnginneranut apeqqutinulluunniit qularnartitanut allanut attuumasinnaallutik.

Angerlarusussuseqannginnermut aamma patsisaasinnaapput unammillernartitat suussusersiuminaannerusut – taamaakkaluartorli piviusuusut – Kalaallit Nunaanni siunissami najugaqannginnissamik aalajangernermik kinguneqartut: Tassa Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarluarsimasuuneq ammut isigineqaataakkajuttoq. ”Qallunarnippallaartutut” isigineqartarneq aapparilersimasalluunniit qallunaap nuna allamiulluunniit inuiaqatigiinnit kalaallinit tikilluaqqusaannginnissaa, suliffittaarniapiloornissaa akuerilluarneqannginnissaallunniit patsisaasinnaavoq. Unammillernartitat taama ittuusinnaapput.

Peqatigisaanillu uttoqqaat arlallit Kalaallit Nunaat qimagarpaat. Taamaaliorpullu Qallunaat Nunaanni utoqqalinerisat pisissutaasinnaanerat annertunerummat, aammali assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmut naammassinnissinnaanerusumut qaninnerulernissaq kiisalu silaannarmik neruminnerusumik nunarsuullu sinneranut ajornannginnerusumik akikinnerusumillu angalanissamut periarfissaqarfimmiilernissaq pillugu.

Tamakkulu tamarmik Kalaallit Nunaata – naak amerlasuunik inunngorartoqaraluartoq – piitsuunerulerneranik kinguneqarput. Ilaquttavut, ikinngutivut ulluinnarnilu Kalaallit Nunatsinni suleqativut annaajortorpavut.

Peqatigisaanillu namminiilivinnissaq, akisussaaffinnik tigooraanissaq, aningaasarsiornerullu siuariartornissaa il.il. oqallisigaavut, inuussutissarsiutillu ilaannut atatillugu nunarsuarmi suliffeqarfissuaatitta annersaasa pitsaanersaasalu ilaasa piginnaanilinnik aalaakkaasunillu sulisoqarnissaminnik ajornartorsiuteqarnerat tusartarparput – taamaammat nunarput ajornartorsiuteqarpoq unneqqaarissumik ammasumillu oqallisigissallugit sapiiserfigisariaqakkatsinnik.

Kalaallit Nunaata namminiilivinnerani nunani avannarlerni atugarissaarnermut naapertuuttumik inuusaaseq attatiinnarneqassappat – taava Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanerungaatsialertariaqarput. Isumagalu naapertorlugu immikkoortuni arlalinni annertuumik ataatsikkut suliniuteqarnissarput pisariaqarpoq. Ajornartorsiummummi aaqqiissut ataasiinnaanngilaq – iluatsitsisoqassappallu periutsit assigiinngitsut arlallit pisariaqartinneqarput.

Minnerunngitsumik ilinniagaqalernissamut, nunanit allanit nunatsinnut angerlarnissamut, suliffimmut suliamullu ilinniakkamut taamatullu aamma inuusuttut kalaallit nunanit allanit isumassarsilluarsimallutik nutaamillu isiginnittaaseqarlutik angerlartarnerannut atatillugu isiginnittaaserput annertuumik allanngortittariaqarparput.

Kalaaliunitta amerlassutsitigulli assigiinngiiaartiginera erseqqissarumavara. Assigiinngisitaarnerpullu taanna paarissavarput nuannaarutigalugulu.

Nukiit nukittuffitsinni assigiinngitsuniittut ataatsimut kattullutik Kalaallit Nunaat nukittuunngortippaat. Amerlanerulertariaqarpugullu. Taamaaliornissatsinni inuiaqatigiinni “takornartanut” tunuarsimaarnitta nunatsinnilu tulluutinnginnerannik isiginnittaaseqarnitta iliuuseqarfiginissaa pisariaqartippaa. Taamaaliornissatsinnilu aamma suliffeqarfitta ammanerusumik pissusilersornissaat aamma pisariaqartippaa, taakkulu soorlu ernereernermi sulinngiffeqartarnissap ilaqutariit inuusuttut kissaataannut naapertuunnerulernissaa pisariaqartippaat. Taamaaliornissamittaaq meeqqanut atuarfiutitsinnut meeqqeriviutitsinnullu ilinniartitsinerup pitsaassusaanik isornartorsiuissutit tigulluarneruneqarnissaat iliuuseqarfiginissaallu pisariaqartippaa. Tamaaliornissatsinnissaaq inissianik ilaqutaariilerlaanut inuusuttunut naapertuuttunik akilersinnaasaannillu inissiaqarnissarput pisariaqartippaa.

Taamaaliornissatsinnissaaq aanaap aataallu nunatsinni atugarissaarnerulernissaat pisariaqartippaa. Utoqqaat paaqqutarineqarnerisa pitsaanerulernissaa utoqqarnullu inissianik naapertuuttunik peqalernissaq, utoqqaallu illuisa peqqissaavinngortinnissaat, pisariaqartitanut ilaapput. Utoqqalinermi atugassarititaasut nunani avannarlerni pissutsinut naapertuunnerusunngortinnissaannik siunertaqartumik misissornissaat aamma avaqqussinnaanngilarput.

Nunatta suli atugarissaarfiunerulernissaa upperaara. Tamanna nunatta namminiilivissup toqqammavissaanut ilaasoq upperaara. Innuttaasullu 56.000-iinnaatilluta ikiliartuinnaavitsillutalu aqqut suli takissaqaaq. Akerlianilli atugarissaarluarluta namminiilivissagutta, Nunatsinni inuit 70.000-nut, allaalluunniit 100.000-nut, amerlinissarput pisariaqartipparput.

Atuarfiit, utoqqaat illui, mittarfiit, allaffissuit inunnut ikitsuinnarnut ingerlanniarneranni suut tamarmik ingerlanniarnerat akisuallaarpoq, tamakkulu peqatigisaannik akileraartartut ikiliartorput.

Kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut Nuummi innuttaasunit amerlanerupput. Taakkunani amerlasuut inuuniarnermi pissutsit allaanerusuuppata, inuunerminni piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit nunatsinni najugaqarlutillu sulerusussinnaassapput. Taamaammallu nunatsinni inuuniarnermi pissutsit sinaakkutillu pilerinarsarnissaat uagut iliuuseqarfigisinnaavavut. Taamaammallu inunnik avataaneersunik akerlerisaqartarnermik akuersiumannginnermillu pissuseq iliuuseqarfigisariaqarparput, inuusuttagut qaffasissumik ilinniarlutik pikkorissaraangata tulluusimaarutigissavavut, ajortumut saatittarnagu, inissianik, paaqqinniffinnik, attaveqaatinik pitsaasunik pilersitsisariaqarpugut, suliffeqarfinni suleqatigiiaat pissanganartumik pitsaasumillu avatangiiseqarnissaat qulakkeerlutigu, kulturikkut sunngiffimilu sammissassat pilerinartuutillutigit il.il..

Tamakkumi tamaasa – allarpassuillu – akulerukkutsigit inuit amerlanerit nunatsinnut angerlarlutik siuariartornitsinnut atugarissaarnitsinnullu qulakkeerinneqataalernissaannik kinguneqassapput. Ikinnerusut piffissaanngitsukkut qimalluta aallartalissapput. Matumanimi neriuuteqarneq pineqarpoq – siunissamut imminermut, aapparisamut meeqqanullu neriuuteqalersitsineq upperinninnerlu. Anguniagaq tamanna uummarissaqqittariaqarparput.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat

Eqqumiitsuliorneq kulturilu nukittorsassavagut

Eqqumiitsuliorneq kulturilu ulluinnatsinnut iluaqutaaginnanngilaq – taakkuli qangarsuaanilli kulturikkut ileqqutigullu kingornussatsinnut tunngavoq, peqatigisaanillu siunissamut tikkuussisuullunilu nunarsuup sinneranut ammaassisuuvoq.

Namminiilivinnissaq, oqaatsit kulturikkullu kinaassuseq taamak pikkunartigisumik eqqartorutsigu, taava Kalaallit Nunatsinnik nutaamik ineriartortitsinitsinni kulturpolitiki eqeersimaartoq aalajangersimalluinnartumillu siunertaqartoq qitiussaaq. Nipilersornermi, filmiliornermi atuakkiortullu akornanni inuusuttunik piginnaasaqarluartunik ulikkaarpugut. Sulili pitsaanerusunik sinaakkusiisinnaavugut. Tamannalu amerlasuunik tunngavissaqarluta iliuuseqarfigissavarput. Nunatsinnut tikeraat takornariartullu kulturikkut pisuussuterpassuatsinnik eqqumiitsuliortutullu inuusaatsimik misigisaqarluarsinnaaqqullugit.

Taamaammat ukiuni aggersuni eqqumiitsuliornerup, eqqumiitsulianik sanaartornermi, kulturikkut inuunitta ineriartortinnissaanut suli anguniagaqarluarnerusumik periusissiortariaqarpugut. Kulturi uummaarissunngortitsisarpoq kulturillu pingaarnerutinneqalerneratigut inuiaqatigiit nukittorsarneqarnissaat kissaatigaarput. Inuiaqatigiinni amerlanerulissagutta kulturi pingaarutilimmik toqqammavissatta ilagaat. Kulturi inuussutissarsiutitut suliffissanik pilersitsivittut aamma isigineqalissaaq, taamaaliornikkullu kulturip nukittorsarneqarnissaa assersuutigalugulu aningaasaateqarfiit peqatigalugit aningaasalersuinikkut innuttaasunut kulturikkut amerlanernik neqerooruteqarnissamut pikkorinnerulerluta. Siullertut nammineq eqqumiitsulianik kulturikkulluunniit tunisassianik suliaqarnissap ajornannginnerulernissaa pisariaqartoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Aappassaatut innuttaasut ulluinnarni eqqumiitsulianik, kulturimik kulturikkullu kingornussatsinnik ulluinnarni ajornannginnerusumik siumugassaqalertariaqartut isumaqarpugut. Naggataagullu meeqqat inuusuttullu kiisalu eqqumiitsuliornerup kulturillu naapinnerat pingaarutilik qulakkiissallugu. Qamuuna ilutsinnut tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq – tamannalu inuunermut tunissutaassaaq.

Kulturikkut inuunitsinni sammisassaqarluarnissarput inuttut uatsinnut pingaartuuvoq. Tamanna naalagaaffiliornitta ilagaa. Minnerunngitsumik inuusuttunut piffinnik sungiusariartorfigineqarsinnaasunik nipilersorfinnik, eqqumiitsulianik saqqummersitsiviusinnaasunik kiisalu piffinnik assinik, filmilianik nipinillu pilersitsiviusinnaasunik pitsaasunik isumassarsilluarsinnaasunillu pitsaasunik sinaakkusiinissarput qulakkiissavarput. Inuusuttunik amerlasuunik piginnaanertuunik eqqumiitsuliornikkut kinaassutsiminnik inuunerminnillu sammivissiisartunik peqarpugut. Tamanna ikorfartussavarput, taamaaliornermi imminut akilersinnaajuaannarpoq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

  • Kommunit peqatigalugit nuna tamakkerlugu eqqumiitsuliorneq kulturilu pillugu periusissiorneq
  • Atuarfinni atuakkanik atorniartarfinnik, kulturikkut illorsuarnik il.il. sanaartornerni isiginnaartitsiveeqqat, sungiusartarfiit, saqqummersitsinermi periarfissat, filmiliortarfiit il.il. ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqarput, taamaaliornikkut piffimmi najugaqartut piginnaasaminnik misileraanissamut ajornannginnerusumik periarfissinneqarsinnaaqqullugit.
  • Pisortatut oqartussat pisortallu suliffeqarfiisa eqqumiitsulianik kulturimillu piumanninnerat nukittorsarneqartariaqarpoq: Pisortatigoortumik ammaanersiornerni, illorsuarnik kusassaanerni il.il.
  • Nunatta isiginnaartitsisarfiani isiginnaartunngorniartarnermik nukittorsaaneq – ukiumik ataatsimik sivisussusilimmik ingerlaqqiffiusumik ilinniartoqalersinnaaneq pilersinneqartariaqarpoq.
  • Illoqarfinni tamani nipilersornermik ilinniarfiliorsinnaaneq toqqamavisinneqartariaqarpoq.
  • Nunatsinni filmiliornermut atuakkiortunngorniarlunilu ilinniarfimmut sinaakkutinik pilersitsisoqartariaqarpoq, assersuutigalugu aasaanerani ilinniartitsinikkut kiisalu isumasioqatigiisitsinertigut nittartakkakkullu isaavimmik periarfissiinikkut. Asaanerani atuarfiit ukiumit ukiumut illoqarfiit ataasiakkaat ornillugit ingerlanneqartassaaq.
  • Akileraartarnikkut Aqutsisoqarfik eqqumiitsuliortunut eqqumiitsulianillu pinngorartitsisunut pisariinnerusumik akileraartitsisalernissamut siunnersuusiussaaq, taamaaliornikkut akileraarutitigut akiitsullit ikinnerulerseqqullugit
  • Kalaallit Nunaanni piginnittussaaneq pillugu inatsimmik tusagassiivinnik saqqummiivinnillu nutaanik sillimmartaartumik pilersitsineq.
  • Legatit annertunerusut sivisunerusumillu piusinnaasut pilersinneqarnissaat siunertaralugu sulinermut atatillugu legatinut inatsimmik nutarterineq.
  • Ilaatigut aningaasaateqarfiit peqatigalugit kalaallit filimiliaannut aningaasalersuinernik nukittorsaaneq, assersuutigalugu Arctic Indigenous Film Fund aqqutigalugu
  • Pisortat illorsuaataannik nutaanik missingersuusiornermi 1 % savalimmiuni ilisimaneqartutut kulturikkut kusassaanermut ilanngullugu naatsorsorneqartassaaq.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Ilinniartitsisut amigaatigivagut – ilumoornerpali?

–       Ilinniaartitsisut ukuusinnaappata timelærerit, ilinniartitsisut, minnerni ilinniartitsisut, sammivinni ilinniartitsisut, perorsaasut imaluunniit inunnik isumaginninnermi ikiortit.

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut amerlaqisut uanga ilanngullunga, ilinniarfinni atuarfinnilu  sulinngilagut. Peqqutaasut arlaqarput, ilinniartitsutut ilinniarsimasut taakku kisimik akisinnaavaat. Atuarfinni pissutsit ilinniartitsisutut ilinniarsimasunut tarnikkut peqqissutsikkullu sunniutaasinnaasut peqqutaaqataasinnaapput; akissarsiat, tapisiakinneq; ineqarneq; ilanngullugu periarfissat allat atuarfimmi sulinerminngaanniit pitsaanerusut. Taamaattumik atuarfiit pilerinarnerusunngortinnissaat anguniarlugu avatangiisaat pitsaassusiallu sulissutigisariaqarpavut. Atuarfinni aqutsisut aallaavigeqqaarsinnaavagut.

 

Ilinniartitsisut ilinniartitsissapput – aqutsisut atuarfinnik aqutsissapput

Iluarsartuullugu sulinutissatut pilersaarusianik aqutsisut, aqutsisut piginnaasanik ineriartortitsinermik ilisimasallit, sulisunik pikkorissaasinnaasut, suleqatigiissitsinermik ilisimasallit, piginnaanngorsaanermik ilisimasallit ataqatigiissaarisinnaasullu pisariaqartippavut. Pisariaqartippavut aqutsisutut ilinniarsimasut atuarfinnik aqutsisuunissaat. Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut assigiinngitsunik aqutseriaatsinik pikkorissarsimasunik atuineq naammanngilaq, qaffasinnerusumimmi aqutsisutut ilinniarnerunngimmat. Aqutsisutut ilinniarsimasut sulisorissallugit pisariaqartippagut, atuarfiup pamersaanikkut periusaanik pikkorissarsinnaasut tunngaviusumik ilinniartitsisutut ilinniarsimasuusariaqanngitsut.

 

Atuarfimmi aqutsinerup piviusunngortinneqarnissaa ilinniartitsisunik oqilisaanerussaaq ikiorsiinerullunilu, ilinniartitsisut sulinerisa ingerlarngat pitsaanerulissammat ilinniartitsinissaminnullu piffissaqarnerulissallutik uippakajaarnertaqanngitsumik. Ilinniartitsisut aqutsisunit pitsaanerusumik tusaaniarneqartalernissartik periarfissarilissavaat, taamaalillutik inuttut sammisaminnilu ineriartorsinnaanerulissallutik. Taakkumi atugaat atuartuni assinganik ersiutaasarpoq. Ilinniartitsisoq pitsaasumik avatangiiseqaraangat atuaqatigiinni ilinniartitsineq pitsaanerulikkajuttarpoq, ilinniartitsisoq piffissaqarnerulluni atuartunullu ataasiakkaanut nukissaqarnerulerluni, atuaqatigiinnilu ataatsimut angusat pitsaanerulerlutik, naak atuartut ilaat inuuniarnikkut ajornartorsiuteqaraluartut.

 

Atuarfik pilerinartuussaaq

Qanoq ililluta meeqqat atuarfii pilerinarnerusunngortissinnaavagut ilinniartitsisut ilinniakkaminni sammisaminnut tunngaviuusumut uterfigisinnaanngorlugit. Apeqqutaavoq qanoq iliussanersugut.

Ilinniartitsisut ikereeqisut atuartitaasa ataatsimut angusamikkut appasissumik angusaqarsimanerannik pisuutikkunnaarlugit aaqqiissutissat ammaffiginerusariaqarpavut. Danmarkimi ilinniakkamik aallartissinnaanermut piumasaqaatit appasingaatsiarput, Nunatsinni piumasaqaatigut qaffasingaatsiarlutik. Ataatsimut angusat apparaangata ilinniakkamik aallartissinnaanissamut piumasaqaatit qaffakkajuttarpagut neriuutigalugu ilinniarnerup pitsaassusaa qaffassasoq. Ilinniarfissuarmilu pitsaassuseq pitsanngorsakkajuttarparput meeqqat atuarfiini pitsaassuseq appasikkaangat. Meeqqat atuarfianiuna pitsanngorsaasoqartussaq ilinniartitsisut ilinniarluarsimasut ilinniakkaminnik atuilluarnissaat piviusunngortitsinissaminnik periarfissillugit.

Erseqqissaqqikkusuppara qaffasilluartumik appasittumilluunniit, atuakkersornermik assassornermilluunniit imaluunniit pitsaassutsimi inuttut, sammisami inooqatigiinnermilu inissisimaffimmut pisariaqarnerput. Tassa Atuarfitsialaap anguniagarigaluagaa, taamaammat ilikkagassatut anguniakkat piviusunngortitsigik!

Ilinniakkamut isersinnaanermik pisinnaasaqarneq pineqanngilaq – Ilinniakkaminguna naammassinnissinnaaneq pineqartoq.

Pingaaruteqarpoq sapinngisamik ilinniartunik arlalinnik aallartitsinissaq ilinniarnerullu pitsanngorsarnissaa isernissamut piumasaqaatit qaffassarunnaarlugit.

 

Ilinniartitsisut pisinnaasaqarput – pisinnaasatik atuarlitsik

Ilinniartitsisut pisinnaasatik tamakkiisumik atuarluarlitsik.

Atuarfimmi aqutsisunik, perorsaasunik, Atuarfitsialaap sammisaanik suliffeqarfinni suliaqartut ilitsersuisinnaasut ilinniartitsisutut sulilersitsigik, angajoqqaat/angajoqqaatut akisussaasut sumiiffimmilu inoqatigiit suleqatigalugit ilinniartitsisut tapersortigik. Atuarfitsialammimi sammisat arlalinnut tunngapput, sananeq, eqqumiitsuliorneq, silamiinneq allarpassuillu atuakkersornermiittariaqanngitsut. Eqqumiitsuliortunik, assassorluni suliaqartunik, takornarissanik angallassisartunik, timersortartunik allanillu pisinnaasaqarluartunik suliffeqarfiit suleqatigalugit periarfissaalersitsigu atorfinitsitsisinnaaneq.

 

Timelærerit taartaasartullu

Timelæret amerlaqaat najugartik qimanngikkaluarlugu ilinniarsinnaasunik. Taanna suli ingerlattariaqarparput pitsanngorsartuarlugulu, tassami amerlapput ilinniarfik najornagu ilinniartinneqarlutik ilinniagaqarsinnaasut.

Ullumi atuarfiit arlaqaqisut ilinniarnertuunik taartaasussanik ilinniartitsisoqartarput sammisanimi kisitsinermi, oqaatsinik atuartitsinerni sammisanilu allani samminikuusaminni ilinniarnermi nalaanni ilisimalersimasaminnik ilisimasaqartuummata. Pamersaanermi ilinniagaqanngillat ilinniartitsinermili ikiortaasinnaalluarlutik, naak ilinniartitsinerup pilersaarusiortussaanngikkaluarlutik isumaginninnermullu tunngasunik suliaqartussaanngikkaluarlutik.

 

Atuartut inuttut ajornartorsiortut

Ilinniartitsisut isumaginninnermut tunngasunik pikkorissartinneqartarput, nutaat paasissutissinneqartarput qanoq ilillutik nalunaaruteqartarnissaannik atuarfiullu tungaaniit meeqqat atugarliortut ikiorserneqarnissaat atuarfiup periarfissai qanorlu suleriaaseqarnera apeqqutaatillugu periarfissaqarluni. Pakatsinartarporli kommunemi suleriaatsip arriinnerujussua, sullissinerup ataqatigiinnerata pitsaanngissusia peqqutigalugu meeqqat ilaqutaasullu meeqqamik ikiorsiinissaq sivisuumik utaqqineqartarpoq.

Inuit Ataqatigiit kommuunimi qanimut suliniuteqartoqartariaqarpoq, kommuunimi atuarfimmiluunniit inissisimasumik atuartullu isumaginninnermik ilinniagallit Inuit Ataqatigiit atorfinitsikkusutaat sulisoralugit.

 

Meeqqagut nunasiaatilittut iliorfigisarpavut

Erseqqissaatigeqqikkusuppara piorsarsimassuserput assigiinngisitaartup atuarfimmiilernissaa. Piorsarsimassuseq eqqumiitsuliornerinnarmiinngilaq imaluunniit qanga ileqqutoqqaniinnarmiinnani. Piorsarsimassuseq tamaniippoq; oqaatsitsinniippat, inuianniippat inooqatiinniluunniit piuppat tamaniippoq. Assersuutigalugu sulinermi atuarnermilu piorsassimassuseqarpoq. Isumaqarpoq siullertut atuarfimmi ullorsiuterput nammineq ullorsiutigilertariaqarparput. Piviusumik danskit ullorsiutaat suli maannamut atorparput, aali qallunaanngorsagaajunnaareeraluarluta.

 

Oqaatsinut tunngatillugu nunasiaateqarnermut immikkut qiviaraanni uagut aamma nammineq Nunatta ilaani nunasiaateqartutut pissusilersorpugut. Qallunaanit pitsaanerunngilagut, naggueqatitta ilisimaleraangamikku Kitaamiusut pisortatigut oqaaserput malillugu ilinniartitsisartugut ilisimaleraangamikku taamak isummerfigisarpaatigut.

 

Ilisimavarput atuartut oqaatsiminnik ilinniartinneqarnerminni ilikkarnerusartut. Tunumiummi Avanersuarmiullu oqaasii? Oqaatsiminnik meeqqat atuarfianni atuartinneqarlik periarfissinneqarlutillu kingusinnerusukkut Kitaamiusut pisortatigut oqaaserisatsinni misilitsinnissaminnut, soorlu danskit tuluttullu oqaasiini.

 

Aaqqissuussisoqarsinnaavoq pisortatigut oqaatsitsinni Kitaamiusut allannermi ingerlatsilluni namminerisarlu oqaatsit atorsinnaanngoqqullugit. Arlallit isumaqassapput ilinniartitsisumut ataqatigiinngilertussaassasoq, kisianni atuartumut ataqatigiinngittunngoreertarpoq nammineq oqaaserisaminik sumiorpaluutiminilluunniit atuartinneqaleraangami! Meeqqat pisinnaatitaaffeqarput meeqqallu aallaaviulertariaqarput.

Oqariuseqarpoq: ‘Oqaatsivut eriagissavagut’ taamaattorli pisortatigoortumik oqaatsivut Kitaamiusut meeqqat atuarfiini kisimik eriagineqarlutik, naak oqaatsitsinnik siunissami atuisussaasut meeqqat atuarfianniittut.

 

Meeqqat innarluutillit – aamma pisinnaatitaaffeqarput

Atuartut innarluutillit, pingaartumik meeqqat annertuumik innarluutillit, illersorneqarnissaminnik pisariaqartitsissut eqqissisimasumillu avatangiiseqartussaasut immikkut atuarfeqarlik.

Meeqqat innarluutillit nalinginnaasumik klassemi atuartinneqarsinnaasut immikkut tapersersortilerlugit atuaqatigiit nalinginnaasuni ilaatinneqarlik.

Ilaatitsiniarneq imaluunniit immikkut atuartitsineq pineqanngilaq, tamarmik pineqarput. Atuarfiup ilusilersorneq atuartunik tamanik inissaqartitsisariaqarpoq, innarluuteqaraluaraanniluunniit.

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasut ilarpassui suliffeqarfinni allani, ilaatigut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni sulipput.  Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit meeqqanut immikkut ikiortarialinnik innarluutilinnilluunniit atuartitsiffioqqusaanngillat, naak ilaasa ilinniartitsisutut ilinniarsimasunik sulisoqaramik pisinnaalluarnertillu peqqutigalugu tamanna kissaatigisarsimagaluaraat.

Nuna tamakkerlugu pisariaqartitsisut tamaasa eqqarsaatigalugit inunnik isumaginninnermut tunngasumik anguniagassilluta periusissiamik pilersaarusiortariaqarpugut.  Anguniagassatut periusissaq inooriaatsitsinnik assigiinngiissitaartumik atuutsitsisussaq. Tamanillu pingaarnerutillugu meeqqat atuarfianni, meeqqammi meeqqerivinni meeraanissaminnik periarfissaqassapput.

Isumaga – misilittagara.

 

 

Ilinniartitsisutut ilinniarsimasoq

Arnajaaq Lynge

Meeqqat atuarfiat ilinniartitaanerlu

Allattoq: Kasper Skifte

 

Meeqqat atuarfianit anisartut angusaannik pitsanngorsaaniarnermi allannguinermi ajornarnersaasussaavoq, naalakkersuinermik suliaqartut, angajoqaat ilinniartitsisullu, atuartut tamarmik ilinnigaqalersinnaanerannik naatsorsuutiginninneq. Inuiaqatigiit piginnaasaqassutsimikkut assigiinnginnerat tunngavialugu pilersaarusiunngikkutta, takorluugarput sinnattupiluttut ajornartorsiutaajuassaaq.

 

Meeqqat nakkarsarneqassanngillit ilinniagaqalinngikkunik siunissaqannginnerarlugit. Piginnaasaalliuku malillugit iliuusissaannik ilitsersorneqartussat, soorngunami piginnaanngorsarneqarlutik.

 

Inuiaqatigiinni tamatta atorfissaqarqarpugut, ilinniarsimasuugutta ilinniarsimasuunngikkutaluunniit. Pisortalliuku namminersorlutik suliffiutillit peqatigalugiillutik pisussaaffigigaat, ilinniarsimanngitsunik innarluutilinnillu suliffeqartitsinissaaq qulakkiissallugu.

 

Inunnguuseralugit piginnaasat

Inuit inunnguuseralugit piginnaasaat assigiinngitsuupput. Ilai poqerluinnartuupput, ilaali ilikkarsinnaanermik ajornartorsiuteqarlutik, innarluuteqarlutik aallaallu naqinnernik kisitsisinilluunniit ilisarsisinnaanatik, naak assassorissanik sullerilluinnartuugaluarlutik.

 

Massakkut atuartitsinermi, immikkut atuartitsineq eqqaassanngikkaanni, ukioqatigiit iluanni piginnaasakinnerit poqersullu akuleriisillugit atuartinneqartarnermikkut tapertariisinniarneqarput. Taannali amerlanertigut iluatsinneq ajorpoq, ikiorserneqartariaqartut allatulluunnit atuagarsornermut malinnaasinnaanngitsut ilinniartitsisunut initoorujussuanngortarmata, poqersunut atuartitsineq pikkunaallisinnaasarluni soqutiginarunnaarsinnaasarlunilu.

 

Piginnaasat malillugit atuartinneqarneq

Alloriarfinni ukioqatigiinngitsut atuaqatigiissinnaanissaat, angajoqqaat suleqatigalugit paaseqatigigalugillu, piginnaasaat killiffiilu malillugu avitsisoqarsinnaanissaa inatsisitigut periarfissanngorsinnaasariaqartoq isumaqarpunga. Atuagarsornikkut piginnaasakitsut allatut ikiugassaapput, pikkorissulli suli pikkorinninngorsarnissaat aamma periarfissaasariaqarluni.

 

Piginnaasaqassuseq malillugu inuiaqatigiinni suut ingerlariaqqiffiusinnaasut atuartut ilisimaligassaannut ilaassariaqarput, piginnaasatik malillugit inuiaqatigiinni sunik suliaqarlersinnaanertik paasigunikku, suli piginnaanngorsarnissaminnut kajumissaatigalugu.

 

Atuarfitsialak

Meeqqat atuarfiani angusat qaffassassagutsigik, Atuarfitsialaap siunertaa atorluagassaavoq. Ajornartorsiutaapput 1. klassenit 10. klassenut atuartitsissutigineqartuni anguniagassatut siunniussat malillugit, tamakkiisumik pilersaarusiortoqartannginnera, aamma siuliani taasannut piginnaasakinnerusunut tulluarsaasaasimannginneq.

 

Angajoqqaat atuartullu atuarfimmut iserunik 1. klassemit 10.klassi ilanngullugu ilisimasussaavaat, atuartuunertik naallugu suut ilinniartitsissutigineqassanersut. Ilinniartitsisut pisussaaffigaat ukioq naallugu atuartitsissutigisassaminnik pilersaarusiussallutik.

 

Ukiumut pilersaarummi ilaatinneqassapput, atuartitsissutigisamut atuakkat sorliit naleqqunnersut, filmit/videot suut tapertarineqarsinnaanerusut, qarasaasiaq atorlugu sammisaq qanoq suliarineqassanersoq, misileraanerit suut naleqqunnersut, atuartitsissutinut assigiinngitsunut qanoq ataqatigiisitsisoqassanersoq, aalajangersimasumik sammisaqarluni (projekt) atuartitsissutit qanoq tapertaassanerssut, avatangiisit atuartitsissumut qanoq atorneqassanersut, atortut suut ilinniarneqassanersut il.il. nalunaarsussallugit. Tamakku isumannaarnerisigut, atuarnissaq pissanganartunngortussaavoq qilanaarnartunngorlunilu.

 

Inuiaqatigiinni piginnaasassatut ilisimasariaqakkat arlalissuit meeqqat atuarfianni atuartitsissutitut ilaatinneqarneq ajortut ilanngunneqassapput. Aningaasanik niuerutteqarsinnaaneq, inatsisilerineq, tusilartut ussersuutaannik ilinniarneq, ikiueqqaarneq, allamiut oqaasiinik arlalinnik ilinniarneq minnerunngtsumik atuagarsornerunngitsunik piginnaanngorsarnerit ilanngullugit akuutinneqartariaqalerput.

 

Siulitsinnit kingornussavut  oqaluttualiallu atuartitsisutilianut ilaatinneqartarnerat inituallaalinnginnissaat qulakkiigassaavoq, kalaallisut, qallunaatut tuluttullu atuartitsinermi fysikimi, matematikimi allanilu siuliani taasanni  sammineqartut akuutinneqartalertariaqarlutik.

 

Pilersaarusiat toqqorneqartassapput, ukiup tulliini klassenit qaqisussanit atoqqinneqarsinnaasunngorlugik. Tassuuna qulakkeerneqassaaq, ilinniartitsisut nutaajugaaluartulluunniit, aamma nunaqarfinni timelærerit, atuartitsissutigineqartussanik killiffik malillugu atuartitsisinnaanissaannut najoqqutassaqalernissaat.

 

Ilinniartitsisuulertussat isumaqarunik pitsaanerusumik pilersaarusiorsinnaallutik, allannguisinnaassapput. Nalorsartoqarpat sinerissami ilinniartitsisut pilersaarusiornermut ikioqatigiissapput.

 

Ilinniarfissuaq

Atuartitsinermi pilersaarutit qanoq ilusilersugaanerat, Ilinniarfissuarmi sammisassaannut ilaatinneqartariaqarput, atuartitsissutigisassatut pilersaarutini suut anguniagassaasut ilisimanerisigut, suut ilinniartitsisunngorniat ilisimatusaatigalugillu pitsanngorsagassaasinnaasut isummersorfigisinnaaniassammatigik.

 

Ilinniartitsisunngorniat piginnaasaannik qaffassaanissaq anguniarlugu, atuartitsutini ilinniartitsissussaaleqinarnerpaajusunik liniefagillit akissarsiassaannut tapisiaqartitsinissaq pisariaqarlerpoq, ilinniartut ilikkagassanut ilungersornerunertik pissarsiaqaatigisinnaallugu kajumissaatigissammassuk. Tassuuna aamma meeqqat atuarfiani pikkorissunik ilinniartitsisoqarnissaq qulakkiissavarput.

 

Brancheskolet

Assassorluni ilinniarfinni naammassinngitsoortartut amerlapput, praktikerfissaqannginnertik pissutigalugit uniinnartaramik. Tamanna maanga killeqatariaqarpoq. Assassorluni ilinniarfiit imak pitsaatigilertariaqarput, ilinniarfik qimanngikkaluarlugu ilinniagaq naammassineqarsinnaassalluni suliffissarsiornerminnilu atorsinnaasaannik allagartartaarfisusinnaallutik.

Uagut taakkulu qineqqusaarutigalugit

Nunatsinni innuttaaqatigiiaat nukittunerusortaasa piffissami kingullermi innuttaaqatigiiaat aalajangersimasut imminut naammaginatik misiginerat, taakkunnga uukapaatitsiniarnermut atorpaat. Amerlasuut ”Kalaaliuvunga”-mik pilluaammitinneqarput. Taamaalillunilu Inatsisartunut qinersineq amerlasuunut akeqqersimaarninngortinneqarpoq.

Unamminermi oqinnersiuineq avissaartuutsitsinermik aallaaveqartarpoq, akuliutsitsisumilli pissusilersorneq pikkunarnerpaasarpoq. Tamattaaguttami aatsaat naammassisaqarsinnaavugut.

Oqaatsit sorliit oqariartorninni atornerikka imminermini soqutiginaateqanngilaq, qanorli oqariartornera pingaarnersaavoq. Kikkunnit kingoqqisuunera soqutiginaateqanngilaq, tamanulli suut anngunnerikka apeqqutaavoq.

Oqaluttuarisaanerput ajoquserneqarsimasut allakkaat oqartoqartarpoq, sooruna ajortuliorfigineqarsimasutut isigineqartugut? Oqaluttuarisaanerput aatsaat aallartippoq.
Naapertuutinngitsuliortunut akiuunniarnerput aatsaat aallartippoq. Akeqqersorneq pineqanngilaq, amerlasuujullutali nukittussuserput matumani pineqarpoq.

“Kalaaleq” avissaartuutsitsisuussanngilaq, inussiarnersuunerpulli, ataatsimuullaqqissuserput assigiinngiiarnerpullu nukittussutigissavarput.

Aatsaat ataatsimoortitsigut immitsinnut naammaginninnginnerput nukinngortissinnaavarput

 

Inge Olsvig Brandt

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq

Ilaqutariit nukittuut meerartallit inuiaqatigiinni muteerniusuni nukittuuni toqqammaviupput

Ilaqutariit meerartallit amerlasuut ulluinnarni imminnut piffissaqarfiginiapiloortarnertik, ulluinnaallu ulapaarfiusut atugaraat. Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu ilaqutariit meerartallit inuiaqatigiinnut ima pingaaruteqartigipput, allaat ilaqutariit meerartallit ulluinnaannik oqilisaassinissaq avaqqunneqarsinnaanani.

 

Ukiuni kingullerni ilaqutariit katitigaanerat annertuumik allanngoriaateqarpoq. Meeqqiortut ikiliartorput. Tamannalu inuiaqatigiinni muteerniusuni piumasaqaataasartut pissusissamisoortumik kinguneraat. Ukioqatigiiaarpassuit 50-ikkunni 60-ikkunnilu inunngortut qiviarutsigit, taakku ukiut tallimanit 15-it qaangiuppata utoqqalissapput, taamaammallu sulisinnaasut amerlanerit pisariaqartinneqartussaapput.

 

Inersimasorpassuit meerartallit aningaasaatiminnik naammatsitsiniaallutik ilungersorput. Taamaaliornerminnilu piffissaalatsipput, meerartaminnik ulluinnarni ilaqutariit avataanni piffissaminnik annertunermik atuisariaqartartunut, piffissaqarniarsaralutik ilungersorput. Ilaqutariippassuit meerartaminnut piffissaqarnerunissamik nukissaqarnerunissamillu kissaateqarput.

 

Maani nunatsinni Danmarkimilu ilinniagaqartut ilaqutariinnut meerartalinnut ilaapput. Ilaqutariit meerartallit ilaqutariittut inuunerissaarnerunissaannut sinaakkusiinissaq Inuit Ataqatigiit kissaatiaat. Tamanna ima siunnersuuteqarnitsigut angussavarput:

 

  • Suliffeqarfinni ilaqutariinnut politiki ersarissoq sulisartoqarnermi illuatungeriit peqatigalugit ilusilersorneqassaaq
  • Suliffeqarfiit aalajangersimanngitsumik piffissamik suliffigisartakkamik, ullullu ilaannaani suliffeqarsinnaanermut periarfissagissaarfiusut
  • Ilaqutariit meerartallit inuuniarnikkut atugaannik oqilisaanissamik siunertaqarluni partiit akornanni ataatsimoorfissanik toqqammavileeqataassaagut.
  • Inissiat amerlanerusut ilaqutariiaqqanut ilaqutariinngorlaanullu meerartalinnut nalimmassakkat
  • Kulturi inuummarinnerulersitsisarpoq – ilaqutariinnut meerartalinnut nuna tamakkerlugu kulturikkut neqeroorutit nukittorsassavavut

 

Inuit Ataqatigiit ilaqutariinnut meerartalinnut oqilisaatissat arlallit tikkuutereerpaat, ilaatigut perorsaasunut akissaatit pitsaanerusut, atuarfinnik nukittorsaanissat – taamaammallu klassini atuartut ikinnerulersinneqassapput, ernereernerup kingorna ataatanut immikkut sulinngiffeqartitsinerit, ernereernerup kingorna sulinngiffeqartarnermut aningaasaateqarfimmik pilersitsineq kiisalu ernereernermi sulinngiffeqartarnerup sapaatit akunnerinik qulinik sivitsorneqarnera.

 

“Meeqqat inuunerminnik pitsaasumik toqqissisimanartumillu aallartinnissaat qanoq ilaqutariinnut meerartalinnut pingaartiginersoq nalunngilarput. Inuunerup pitsaasumik aallartinnera siunissamut aningaasaliinertut ippoq. Taamaammat tamanna sulisoqarnermi illuatungeriit kiisalu politikkikkut suliaqartut peqatigalugit tamanna suleqatigiissutigalugu angussavarput.”

 

Múte B. Egede

Inuit Ataqatigiit

Suliffeqarfimmik aallarnisaaneq aqqutissiuulluaraanni ineriartorfiulissaaq

Inuusuttut tunngaviusumik inuussutissarsiornermik ilinniartut, ilinniarnerminnut ataatillugu soqutigisaminnik aallarnisagassatut ineriartortissinnaasaminnik takorluugaqarlutik suliaqarsinnaasarput torrallatanik.

 

Isumassarsiat torallallugit pilersaarusiuullugit suliarineqarsimasut atorluartariaqarpagut, inuusuuttorlu taamatut suliaqarsimasoq suleqatigalugulu aqqutissiuukkaanni, suliarisimasaata torrallatap piviusunngortinnissaa aqqutissiuunneqassaaq.

 

Inuussutissarsiutinut tapiissutissatut immikkoortitat ilaannik immikkoortitsinikkut, torallallugit aallarnisagassatut pilersaarusiuullugit suliat aningaasatigut taperserneqartarfissaannik pilersitsoqartariaqarpoq.

 

Piviusunngortitsiniartut qanimut malittaralugit siunnersorlugillu iluatsittumik allartinnissaat qulakkeerneqassaaq, inuussutissarsiutinillu ingerlatsinermi ilisimasariaqakkat ilinniartitsissutigineqarnissaat qulakkeerneqartariaqarluni.

 

Massakkummi aningaasanik taperneqarsinnaaneq periarfissaareeraluartoq aporfiusarpoq piumasaqaatit sakkortuupilussuit, suliap sivisuupilussuarmik ingerlanneqartarnera, suliffeqarfinnullu angisuunut tulluarnerusumik aaqqissorneqarsimanera. Ajornannginnerusumik suliffeqarfinnullu mikinerusunut tulluarsakkamik tapiisinnaalertariaqarpugut.

 

Taamatut aaqqissuussinerup iluaqutissartarissavaa, aallarnisaanerup annertusarneqarnera, tunngaviusumik inuussutissarsiornermut ilinniarfiit soqutigineqarnerulerneri, ilinniarnerup aallunneqarnerulernera suliffissanillu nutaanik pilersitsineq.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartippaat inuttaasut peqataatillugit kommunillu suleqatigalugit inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermut sinaakkutassanik pitsaasunik pilersitsinissaq.

 

 

Kista Lynge Høegh

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq

Napparsimasut katsorsarneqartut ataatsimik attaveqaateqartinneqassapput

Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit

 

Napparsimasorpassuit annertuumik pisariusumilluunniit katsorsarneqartut, soorlu kræfteqartut, uummalluttut il.il. nammineerlutik katsorsarneqarnermik ingerlaneranik tamakkiisumik malinnaatinneqarnissamik kissaateqartarput. Immaqalumi namminneerlutik immikkoortunut assigiinngitsunut kalluakkaminnut ataqatigiissitsiniartartussaapput. Tamanna katsorsarneqartunuinnaq ajornakusoortitsineq ajorpoq, aammali peqqinnissaqarfimmut unammilligassiisarpoq. Ataqatigiissitsinnginneq paatsuunganermik pilersitsisarpoq kukkusumillu katsorsaanissamut aarlerinaammik pinngortitsisarluni.

 

Taamaammat kaammattuutigaara: ”Napparsimasut sivisunerusumik katsorsarneqartut tamarmik ataatsimik aalajangersimasumik, katsorsartinnermi ataqatigiissaarisutut taagorneqartumik attaveqaateqartalissasut. Taanna piffinni allani ilisimaneqartutut aalajangersimasumik nakorsaqannginnermi pingaaruteqarpoq. Napparsimasut sivisuumik katsorsartittut, soorlu uummalluttut kræftertulluunniit nukissaalatsisarnerat nalunngilarput, taamaammallu malinnaaniarnermikkut ajornartorsiorsinnaasarput. Napparsimasut peqqissaaviit assigiinngitsut immikkoortuinit immikkoortuinut ingerlaqattaakkajuttarput, aalajangersimasumillu ataqatigiissaarisoqarneq napparsimasup katsorsarneqarneranut oqilisaassissaaq.”

 

Napparsimasut ilaqutaasullu inummik aalajangersimasumik katsorsarneqarnerminni inummik aalajangersimasumik taakkununnga ilitsersuisoqarnissaq iluaqutaassaaq. Napparsimasunut napparsimavimmi ulluinnaat sukkasuumik ingerlasutut misinnarsinnaasarput, taamaammallu nappaatip ingerlarna katsorsaanerlu malinnaaffiginiapiloorneqarsinnaasarput. Katsorsaanermi ataqatigiissaarisoq peqqinnissaqarfimmi ilinniakkamik tunuliaqutaqassaaq, misilittagartuujussalluni, immikkoortumilu ataaqatigiissaarisutut atuuffimmi immikkut ilisimasaqartuussaaq. Ukiut ingerlanerani kalaallit niviarsiat amerliartorput, taakkulu sulinerminni ilisimasaminnik annertusaavigineqassapput, taamaalillutillu katsorsaanermi ataqatigiissaarisutut sulisinnaalissallutik.

 

Nakorsamik aalajangersimasumik nakorsaqanngikkaluarlutik, katsorsarneqartut peqqissaasumut sundhedsassistentimulluunniit aalajangersimasumut, katsorsarneqartumik immaqalumi ilaqutaanut ilisarisimannittumut katsorsarneqarnermillu ilisimannittumut attaveqaateqarsinnaapput. Paasinerluinerpassuit kukkunernik kinguneqarsinnaasut ikilisarneqarsinnaapput, katsorsarneqartumillu ataqatigiissitsinerup pitsanngorsarneqarnera qulakkeerneqarsinnaavoq. Oqartussaasut nunanilu allani peqqinnissaqarfiit akimorlugit peqqinnissaqarfimmi immikkoortunut allanut ataqatigiissaarilluarneruneq qulakkeerneqarsinnaavoq. Nakorsat suliaminnik ingerlatsinissamut piffissaqarnerulissapput, katsorsarneqartullu toqqissisimanerullutik peqqinnissaqarfimmillu tatiginninnerullutik misigissapput.

 

Peqqinnissaqarfiup napparsimasunut sivisunerusumik katsorsarneqartunut ataqatigiissaarisoqalersitsineratigut, peqqinnissaqarfiup sullissineranik nukittorsaasinnaanera misissussallugu piukkunnarpoq. Suliaq taanna Kalaallit Nunatsinni siunnersuisarfimmik katsorsaanermillu qitiusoqarfeqalernissaanut ilaasinnaavoq.

Tunisassiornermut ilisimatusarfik pilersittariaqarparput

Aalisakkanik tunisassiorfiit ineriartortinneqarnissaannut, tunisassiornermut ilisimatusarfik pilersittariaqarparput tunisassiagut annertunerpaamik iluanaarutingissagutsigit. 

Ullutsinni aalisakkanik tunisassioriaatsit pitsaanngilluinnartut ingerlanneqarput, aalisagarmi qeritiinnariarlugu nunanut allanut tunineqartarpoq, pitsaasuummata niueritigineqarput. Aalisakkat tunisassiarisartakkatta nalitunerulersinnissaannut anguniagaqarnitsinni tunisassiornikkut niuernikkullu ilinniarsinnaaneq aqqutissaraarput. 

Tunisassiat puui nunanit allaniik pisiarisarpangut aningaasarpassuit annertuummik annissorlungit, ilisimatusarfimmik pilersitsigutta angusinnaalissuarput tunisassiat tamakkiisumik suliarineqarsinnaaneri aammalu suliffeqarfiit nutaat tunisassiat puussaanik sanaartortut pilersissinnaanngorlugit, tunisassioriaatsimik ilisimasallit atorfissaqartippangut nammineerluta aallartittariaqalerpugut.  

Ilisimatuussuseq nunatsinnit aqunneqarnerulernissaanut sakkussarput pingaarnerpaaq, suleqatigiilluta kivinniartigu qalipaatersuineq kisiat piunnaarlugu.

 

Andreas Geisler

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

Paamiuni Inuit Ataqatigiinni siulittaasoq

Inuussutissarsiornermut tunngasuni kommunini misileraanissamut periarfissat siuarsarneqassapput

Kalaallit Nunatta inissisimanerata, najugaqariaatsip, innuttaasa agguataarsimanerisa agguataarsimanerisa attaveqaataasalu immikkuullarinnerata, nunap immikkoortuisa ilaanni pissutsit ajornakusoornerusarnerat nassataraa.

Inuit Ataqatigiillu assigiiaartumik tamanut aaqqiissuteqartarneq qimakkusuppaat, illoqarfissuarnimi pissutsit nunaqarfinni pissutsinut sanilliullutik allaanerusaqimmata, nunatsinnilu pissutsit ataatsimut isigalugu nunap immikkoortuini assigiinngittaqimmata. Illoqarfissuarni aaqqiissutaasinnaasut nunaqarfinni atorneqarsinnaasanngillat, kitaanilu pissutsit ingerlalluarsinnaasut nunatta kangiani Avanersuarmiluunniit pitsaasumik ingerlasinnaaneq ajorput.

Taamaammat kommunit siunissami namminersorlutik oqartussanik sukumiisumik isumaqatigiissuteqareernermikkut suliniutinik aallartitsinissamik periarfissaqalernissaat pisariaqarpoq – taamaaliornermilu piffissani aalajangersimasumi sivisussusilinni inatsisitigut immikkut akuersissuteqarlutik ingerlatsisinnaallutik. Tamanna nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerusuni siuariartornermik suliffissanillu pilersitsisissaaq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

  • Kommunit namminersorlutillu oqartussat sukumiisunik piffissamilu aalajangeriikkanik isumaqatigiissusiortassapput, tassanilu aningaasatigut suliffeqarnikkullu siuariartornissaq siunertaralugu inatsisit ilaannut tunngatillugu misiligutaasumik immikkut akuerineqartassallutik.
  • Kommunini misileraanerit taamaallaat nunaqarfinnut, illoqarfinnullu minnerusunut kiisalu Avanersuarmut nunattalu kangianut sammitinneqassapput.
  • Misileraanerit tamarmik nalilersorneqartassapput – aamma ataavarnerusumik inatsisinik allannguisinnaanermut pisariaqartitsinermut atatillugu.

Nunatsinni inatsisit amerlasuut annikinnerusumik annertunerusumilluunniit qallunaat nunaanni ilaatigullu aamma EU-mi pissutsinit attuuttunit nuuginnagaapput. Tamannali Kalaallit Nunatta sorpassuartigut allaanerunera pissutigalugu naapertuuttuusannginnerat paasineqakkajuttarpoq. Ilaatigooriarluni inatsisit nunatta kitaani illoqarfissuarnut tulluussinnaasarput – taakkuli siuariartortitsisinnaanermi suliffissanillu pilersitsiniarnermi kipparippallaartarlutillu allaffissorfiuallaartarput – assersuutigalugu inuussutissalerinermut atatillugu nunatta kangiani, Avanersuarmi kiisalu illoqarfinni minnerusuni nunaqarfinnilu.

Taamaammat aalajangersimalluinnartumik isumaqatigiissuteqarnikkut malittarisassanik allannguitsiarnikkut piniartut, aalisartut sanasullu piffimminni aningaasaqarnermik imminut napatittumik pilersitsisinnaanerannut eqaannerusumik periarfissiisoqarsinnaanera Inuit Ataqatigiinnit misissorumavarput. Nutaamik eqqarsarnissaq pisariaqarpoq, taamaaliunngikkuttami illoqarfinni nunaqarfinnilu pissutsit assigiinngikkaluttuinnarnerat ingerlaannaassaaq. Allatut periuseqarnermik misileraanissarput pisariaqarpoq, tamannalu kommunit soqutigissagaat isumaqarpunga.

Alisarnermut politikissatut saqqummiussatsinni kommunit aalisarnermik inuussutissarsiornermut aningaasaliisinnaanerat tikkuarparput. Tamannalu suliniutinut nutaaliorfiusunut assersuutaasinnaavoq tigussaasoq, assersuutigalugu nunatta kangiani ineriartornermik tappavani pissutsinut naapertuuttunik pilersitsinikkut. Peqatigisaanillu tappavani nutaqartut akuutinneqarnerat qulakkeerneqassaaq. Periarfissat nutaat pillugit kommuninik qanimut suleqateqarnissamut piareersimavunga.

Qinersinerup kingorna Naalakkersuisunut siulittaasunngussaguma nunatsinni borgmesterit pisariaqartitanik periarfissanillu sukumiisunik oqaloqatiginissaannut aggersassavakka.

Sara Olsvig, siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit.

Nunanut allanut politikki inuussutissarsiutitsinnik aallaavilik ersarissoq pisariaqarpoq

Inuussutissarsiorneq ingerlalluartillugu inuiaqatigiit aamma ingerlalluartarput. Taamaattumik inuiaqatigiinni tamani inuussutissarsiorneq inuussutissarsiornikkullu periarfissat qitiupput. Siunissami atugarissaarnikkut periarfissaasut pigiinnassagutsigit taava politikkikkut annertusisamik inuussutissarsiornermik aallaaveqartumik nunanut allanut politikkeqartariaqarpugut. Nunarput avammut tunisassiornermi aalisarnikkut aningaasanik isaatitsivoq. Taannaavoq annerusumik tassatuaasoq tunisassiornitsigut aningaasatigut nappatigisarput, ataasiinnaanerusumillu tunisassiornerput peqqutaalluni inuiaqatigiittut aningaasarsiornerput sunnertiavoq. Naammanngilarmi Inatsisartuni nunanut allanut tunngasunik nassuiaat kingumoortumik oqallisigiuassallutigu, eqeersimaarluta nunatta siunissaa pillugu anguniagaqartariaqarpugut.

 

Nunanut allanut politikkerput ineriartornermut atugarissaarnissamullu aqqutissiuussissaaq

 

Nunatta avammut tunisassiornera annertusassavarput. Nerisassat, atisat sullissinerillu assigiinngitsunik aallaaveqartut nunatsinnit ineriartitortinneqarsimasut nunarsuarmi annertuumik soqutigineqarput. Politikkikkut namminersorlutik suliffiuteqartut inoqarfinnilu suliffissanik pilersitsisuusut aningaasanillu inuiaqatigiinni kaaviaartitseqataasut pitsaasunik inatsisitigut atugassittariaqarpagut. Inatsisitigut eqartumik namminersortunut nutaaliorniartunullu aaqqissuussisimanerput peerlugu iluatsitsiffiusumik aallartisarsinnaanerat suliarisigu. Namminersorlutik suliffiutillit iluatitsinerat inuiaqatigiinnut iluatitsineruvoq.

 

Savalimmiormiut aalisakkanik tukertitsiviliornikkut kapisilinnik tuniaanertik misilittagaqarfigaat. Nutaaliornissamik eqqarsassaagut aningaasaqarnikkut siuariartussaagut atugarissaarnermut akissaqarumalluta. Aningaasaqarnikkut siuariartorneq inuiaqatigiinni pisariaqartilluinnagarput tassaavoq aningaasaqarnikkut imminut napatissinaanermut aqqut.

 

Nunanut allanut politikkerput aqqutigalugu nukittuumik avammut tunisassiorneq nunattalu aningaasaliiffigineqarnissaanut kajuminnassuserput nittarsaattariaqarparput. Tamanna piviusunngortinneqassaaq kommunit inuussutissarsiornermillu inuussutissarsiuteqartut peqatigalugit. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit inuussutissarsiornermik aallavilimmik nunanut allanut politikkeqarneq pilersissavarput, ilutigitillugulu aamma issittumi politikkimik nunatsinnut iluaqutaasussamik periusissiussalluta. Periusissiornikkut qulakkiissavarput nunatsinni naleqartitagut aallaavigalugit nunanut allanut politikkimik ingerlatsineq.

 

Patajaassuseq niuernikkullu ersarissumik politikkeqarneq inuussutissarsiortunut iluaqutaassaaq

 

Nunatta niuerutaanik tunisassiaanillu pisiumasoqassappat paasisimasariaqarparput politikkikkut patajaassuseq inatsisinillu allanngoranngitsut piusariaqarmata. Taamaattumillu qinigaaffik ataaseq kisiat atuuttussaanngitsumik inuussutissarsiutinut politikkimik nittarsaassinermullu politikkeqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit partiit taamaasa suleqatigalugit ataatsimoorussamik inuussutissarsiutitigut siunissamut ungasinnerusumut nunatsinnut iluaqutaasussamik politikkeqarnissamut isumaqatiginniassalluta piareersimavugut. Nukittuumik nunanut allanut politikkeqarnikkut aningaasaqarnikkut imminut napatilernissarput aqqutissiuussinnaavarput.

 

Jane P. Lantz

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigassanngortittoq

Demokraatit imigassamut inatsimmik atorunnaarsitsiniarnerminni kukkuluttorput

Jesper Labansen, IA-mi qinigassanngortittoq

Demokraatit piumasaraat imigassamik inatsisip nutaanerpaaq atorunnaarsinniarlugu, annuataarutigaat saaguusalersuineq aammalu ussassaaruteqarsinnaanerup inerteqqutaanera – oqaatsit sakkortuut atorneqarput, ilaatigut inatsisip inuit ataasiakkaat pisinnaassusiinik killilersuineq aammalu tamarmiulluta nammineersinnaajunnaarnerarluta. 

Nikallornarpoq Demokraatit nukiminnik ajornartorsiutinut allanut pingaaruteqartunut atuiniannginnerat. Tassami pissutsit imaammata, inatsit sunniuteqanngilluinnangajattoq, inunnut imigassamik atuisunut ajornarsiuteqanngitsumik. Aappaatigulli, inatsisip ajornartorsiuteqartut oqiliallatsillugit, imigassamik ajornartorsiutiminnik qaangiiniarneranni. Asasara Randi, tullianiik saaguusat tunuanni imigassamik aalleruit, siunnersuutigerusuppara eqqarsaatigissagit, eqqortumik iliuuseqartutit, inuiaqatigisannut, immaqa nerfalasumut, taassaasoq imigassamik atornerluiunnaarsimasoq, kisiannili imigassamit suli noqinneqartoq. Peqqinnissutsimut naalakkersuiusoq, inatsimmik pineqartumik suliarinnissimasoq, aqqusinermi qutsavigineqartarsimavoq ilisarisimanngisaminit imigassamik atuiunnaarsimasunit. Tamanna Demokraatinut annertuumik misigissutsikkut kalluinnginnerluni? 

Inatsisip imigassartorunnaarsimasunik pisiniarfinniinnerni oqiliallatsitinerata saniatigut, qanormita meeraannut oqiliallatsitsinerua? Meeqqamit qanormita misigineqassava, angajoqqaat imigassartorunnaarsimasut pisiniarfimmeeqatigalugit, angajoqqaat imigassartorusulerpata? Immaqalu nakkaannarlutik, immiaaraq imigassartoqqilersinnaamermik kinguneqarsinnaasoq pisiarisoorlugu, taamaalillutillu imigassamik atornerlueqqilerlutik. 

Taamaalisoorneq immaqa pissuteqarsinnaavoq pisiniarfiup silataani ussassaarummik piumassutsimik atorunnaarsitsimik? Naamik, oqarusuppunga, Demokraatit ajornartorsiutivimmik allamik nassaarsinnaasariaqarput, qinersisussanik uukapaatsitiniaannaratik. Naamik, oqarusuppunga, tamaviaarlutik imigassamik atornerluiunnaarsimasut eqqissisimatinniartigik, tamanna isumaginninnikkut- aamma suliffissaqartitsiniarnikkut kinguneqarpoq – inatsit nutaaq tunngavigalugu pisiniarfimmiinnerit tamaasa eqqarsarsinnaavugut, annikitsunnguamik peqataaffiginnissimalluta isumaginninnermi ajornartorsiutitta annikilliallannerannik. Tulliani imigassarsiniaaruma misigissaanga inuttut inersimaasutut, nuannaarutigalugu nunami najugaqarnera, eqqarsarluarfiusumi, ajornartorsiortut ikiorniarlugit.

Inuusuttut Ataqatigiit: Ilinniagaqartut 40.000 kr.-it angullugit akileraartarunnaarsinneqarlik

Ilinniagaqartut ukiumut 40.000 kr-it angullugit isertitaminnik akileraartarunnaarsinneqarlik. Taamaalilluni ilinniagaqartut namminersorlutillu inuussutissarsiortut qanimut attaveqatigiinnerat pilersinneqassaaq, aammattaaq taamaaliornikkut ilinniagaqartut ilinniakkamik suli naammassinninnatik sulinermik misilittagaqalernerat periarfissinneqassaaq. Ilinniartuutitta ilinniakkaminnik naammassinnittarnissaat pisariaqartipparput. Taamaattoq Ilinniartut amerlasuut meeraqarnerat, aningaasaqarnerminnillu naammattusaariniarnerminnik ajornakusoortitsisartut nassuerutigisariaqarparput.

Suliffissarsiorlutik allatsissimasut affaat tikingajallugit inuusuttuunerat inuiaqatigiinni ajornartorsiutigaarput. Inuusuttut suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat ilinniagaqanngitsuupput, Inuit Ataqatigiillu inuusuttortatta taamak amerlatigisut ilinniagaqarnatilluunniit suliffeqannginnerat aarleqqutigaat.

Inuusuttortatta amerlaqisut inuiaqatigiinnik isiginnaartuuinnaanerat isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput. Taamaammat ilinniartut atugaat pitsanngorsaavigisariaqarpavut. Amerlanerit ilinniagaqalernissaat pisariaqarteqaarput. Amerlasuut ilinniarnerminni ingerlalluartarput, taamaattoq ilinniarnermik saniatigut sulinerminit isertitaqarnissaminnik pisariaqartitsisarput. Taakkulu ukiumut akileraarusigaanngitsunik 40.000 kr-inik isertitaqalersinnaanerannik Inuit Ataqatigiit aqqutissiuunniarpaat.

Kollegianik amigaateqartilluta ilinniartullu amerlasuut namminersortunit inissianik akisoqisunik attartortariaqartartillugit, ilinniartuutivut aningaasanik amikkittoorumanatik sulisariaqalersippavut. Ilinniartut pitsaasunik inissaqartinneqarnissaat politikikkut qulakkeersimanngilarput, tamannalu ilinniartut periarfissaasa naligiinnginnerannik kinguneqarpoq. Ullumikkutut kollegiassaaleqineq annertutigitillugu, ilinniartut atugaasa pitsanngorsarnissaanut iliuusissavut sukumiisut misissortariaqarpavut.

Inuusuttut sulerusussuseqarnerannut akornusiissanngilagut. Ilinniareernermik kingorna iluaqutigisassaminnik misilittagaqalernissaat pingaaruteqarpoq. Taamaaliornikkullu inuiaqatigiittut aningaasatigullu imminut napatittunngussaagut.

Aningaasalersornera

Meeqqat atuarfiannik nukittorsaanermik, taamaalillutalu Majoriamik pisariaqartitsinitta annikinnerulerneratigut iluanaarutitsigut siunnersuummut aningaasaliissutissat pissarsiarineqassapput. Siunnersuut inuusuttortatsinnut aningaasaliineruvoq, taamaalilluni amerlanerit ilinniakkaminnik naammassinnittaleqqullugit, taamaalillutillu aamma inuiaqatigiinni sulisartuunermikkut inuiaqatigiit atugarsissaarnerannut aningaasaqarnikkut kaaviiaartitseqataanissamut ammaassinerulluni.

Inuusuttut Ataqatigiit sinnerlugit

Tabitha Larsen

Arnat persuttagaasimasut sinnerlugit

Unnuaq manna unnuarpassuit sinissaaruteqaffigisartakkannut ilaavoq, eqqarsaatikkami arnamut ukiut arlallit matuma siorna angummik inooqatigisaminit persuttarneqarluni toqutaasumiipput.

Persuttarneqarnini toqqutigigaluaraa, taamaattoq angutip assaannarminit ajoqusiineri toqumik kinguneqartut takullugit misigisaq misigisaavoq alla.

 

Taamanikkut inuusuttuullunga politiitut arnap inuusuttup sakkortuumik persuttarneqarluni toqquteqartup misissorneqarnerani najuuppunga. Misigisaq sakkortooq inuuninni puigunngisaannassavara. Arnap toqungasup suli uumanermini ajoquserneqaatai inuuninni takusimasanni tamanit amiilaarnarnersaapput.

 

Misigisara taanna politiitut kingornalu eqqartuusseqataasartutut persuttaanernik suliarpassuit allat aqqusaakkakka peqatigalugit uannut sunniuteqarput.

 

Inuiaqatigiit kalaallit akornanni ukiorpassuarni persuttaasarnermut tunngasuni akuuvunga, ukiunilu aqqaneq marlunni kingullerni 8. marts gruppimi,  arnat persuttarneqartut annissisinnaanngitsut pingaarutilimmik oqaaseqartarfianni ilaasortaavunga.

 

Tullianik persuttagaanissaq arnat kisiat aarleqqutigineq ajorpaat. Saaffissaqannginnerli ikiorneqarsinnaannginnerlu arnat amerlanertigut inissisimaffigisarpaat. 

 

Taamaammat arnat nipaatsut taakku Inatsisartuni sorsuutigissavakka. Taakkununnga pissutsinik toqqissisimanarnerusunik neqeroorutinillu amerlanerusunik pilersitsinissaq qasuttuillunga sulissutigissavara.

 

Arnat meeqqallu inuunermit persuttaaffiusumit qimagullutik toqqissinermik qulakkeerunniarlugit inissiigasuarfissaqalersinnissaat siunnersuutima siullersarissavaat, soorluttaaq angutit arnallu inooqatiminnut persuttaasarnikkut kamaqartarnerminnillu ajornartorsiutaasa qaangernissaannut neqeroorutaasup Alliap annertusineqarnissaa suleqatigiiffigissaginga.

 

Neriuppunga qinersinermi taassagimma.

 

Inge Olsvig Brandt

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qineqqusaartoq

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 323 702
Fax: (+299) 321 321
Website: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 323702
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: https://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl